Kesämenopeli & äitihenkilön vappuasu

Jopollakin ajetaan varo-varo-vasti!

Tyttö sai pääsiäiseksi isomman pyörän. Jopoahan se tietysti kärtti ja joponsa se sai. Nyt on hieno menopeli alla ja pääsee kurvailemaan pitkin pihoja taas. Kesällä reppuun pakataan eväät ja juomapullo, kun lähdetään pyöräretkelle leikkipuistoon...niin ja nurmikolle levitetään pepun alle uusi jopo-peitto!

Raikas, reipas musta-valko-turkoosi. Pitkään marinoitunutta Majapuun mustaa jopo-neulosta, turkoosia loimuvelouria (tosi lirua ja v-mäistä ommella!) ja turkoosi-valkoraidallista resoria.

 

Ja joo, mulla on joku pakkomielle näihin peittoihin (ja lasten pipoihin/lakkeihin). Niitä vaan ei voi olla koskaan liikaa.  Tytöllä on nukke- ja majaleikeissään kaksi, pojalla automatkoille ym. retkille kaksi ja mökillä vielä kaksi. Ja tässä sitten vielä se yksi noiden lisäksi. Mieli tekisi tehdä vielä pari, ja kun tuossa noita kankaita pyörittelin, niin materiaalitkin löytyisi.

Jopopeiton jälkeen jäi ompeluinspis päälle ja tein vaihteeksi perhoshihapaidan itselleni. Kangas on laskeutuvaa ohutta trikoota Eurokankaasta. Illalla valmis, aamulla päälle, hehhee!

Tulisi jo kesä ja lämmin!