Yleisön pyynnöstä.
Tässäpä haastetta tälle vuodelle. Pientä vastinetta viime vuoden kuukauden positiiviset -listoille, hehhee. Tämä on vastaisku blogien siirappisille vuodatuksille arjen ihanuudesta (johon toki syyllistyn itsekin).
Eli:
#Paskinhaaste.
Haasteessa listataan niitä päähän ottaneita asioita ja hiuksia nostattavia juttuja, joita kuukauden aikana on sattunut.
Huumorilla tai ei.
Lista julkaistaan kunkin kuukauden loppupuolella blogissa tai instagramissa.
Tämän voi toteuttaa vaikka vain yhden kerran.
Tai joka kuukausi.
Haasta kaverit mukaan!
Leuka rintaan ja aivot narikkaan.
Sanotaan nyt aluksi muutama asia, ettei sitten vedellä niitä herneitä siellä nenukkiin.
Tarkoituksena ei varsinaisesti ole synkistellä tai muutenkaan angstata, mutta listata vähän kuukauden aikana otsalohkoon ottaneita asioita. Ja tiedän toki, että mun arjen ärsyttävät asiat on pieniä, eikä tällä listauksella ole tarkoitus väheksyä muiden ihan todellisia ongelmia tai verrata niitä keskenään.
Tämä on lista arjen kommelluksista ja omista huonoista valinnoista hyvässä hengessä kirjoitettuna ja johon ehkä useimmat voivat samaistua.
Tässä siis tammikuussa harmittaneet;
- Vuoden ensimmäinen päivä ja jätin itseni lukkojen taa takkahuoneeseen. En ehtinyt onneksi kauaa siellä pojottamaan, kun isähenkilö tuli alas tuomaan saunaan puita ja pelasti minut. Ihania nämä vanhat talot.
- Ihan turha yrittää keskittyä kouluhommiin kun lapset on kotona. Jatkuvasti on joku metelöimässä, kyselemässä ja kyljessä kiinni. Varmaan muistelen kaiholla näitä aikoja joskus hamassa tulevaisuudessa, mutta nyt kun pitäisi saada suoritukset tehtyä, meinaa pinna olla vähän tiukilla.
- Mun tekee mieli karkkia ja lupasin pitää sokerittoman tammikuun. Tuolla keittiön kaapissa huutelee Fazerina -levy mun nimeä ihan kokoajan! Note to myself; -älä lupaa mitään!
- Mun aamu-unisuus saa melkoiset mittakaavat tässä vuodenvaihteen tienoilla. Edes kahdeksan tunnin unet ei meinaa riittää, jos kello soi seitsemän jälkeen aamulla. Lisää yhtälöön pari äkäistä ja vetelehtivää lasta niin -KABOOM! vuoden äiti -palkinto napsahti taas plakkariin.
- Kylmä! Meidän pieni talo on ihan huurussa kovilla pakkasilla. Kellariin tuli niin vetoisaa ja vilakkaa, että pahimmilla -30 asteen pakkasilla siirrettiin kanit keskikerrokseen. Meidän turvapaikanhakijat.
- Ja koska kanit pääsivät keskikerrokseen, sai isähenkilö käydä ostamassa telkkariin uuden johdon ja mun sisustusvalosarja piti fiksata uuteen uskoon. Ei varmaan tarvitse kertoa, että kanit sai muuttaa kahden vuorokauden jälkeen takaisin alakertaan. Siellä tiivistettiin ulko-ovi ja asennettiin lämmityslaite, joten ne pärjää siellä nyt vallan mainiosti.
- Meinasin masentua kun kolmen kuukauden sähkölasku tuli. En halua nähdä sitä seuraavaa, johon ajoittuu tammikuun kovat pakkaset.
- Suuttuja oli kaksi vuorokautta kuumeessa ja sille on tosi hankalaa saada annettua lääkettä. Sen oksennusrefleksi on yhtä herkkä kuin poika itse. Vai oikeen mansikan makuista lääkettä, joo-o, siltäpä vaikutti.
- Ylläolevasta syystä meillä on taas yksi valkoinen matto odottamassa pesulaan pääsyä... Huokaus. Syvä huokaus.
- Allergia. Minä heikkona hetkenä söin uudenvuodenpäivänä hotellissa aamiaisella vehnäsämpylän ja reilun kolmen viikon päästä olo on edelleen tukala. Närästää eikä maha kestä syödä oikein mitään, kyynärtaipeissa on ihottumaa ja polvitaipeetkin kutisee. Muista paikoista en edes viitsi mainita.
- Suuttujan allergiat. Ne ei tunnu helpottavan vieläkään. Se sai joulun aikaan useampana päivänä pieniä annoksia suklaata ja sai kiitokseksi kutisevan lehahtelevan nokkosrokon. Ja taas vuoden äiti -palkintoa pukkaa.
- Yläkertaan vievä portaikko on aiheuttanut harmaita hiuksia. Se kun on kylmää tilaa ja kovilla pakkasilla sieltä hohkaa kylmää koko taloon. Isähenkilö vietti vaarihenkilön kanssa kaksi päivää portaikossa eristäen kattoa ja seiniä, mutta edelleen se on yhtä kylmä kuin alkujaan. Luovutustappio ja kesällä uusi katselma seinien sisään.
- Ihan hirveesti ja liikaa koulutehtäviä on putkahtanut tähän kevääseen. En ihan oikeasti tiedä miten selviydyn niistä kaikista. Tehtävät on mielenkiintoisia, mutta niiden aikataulut on päällekkäisiä ja se aiheuttaa lievää ahdistusta. Ja täällä mä istun ja bloggaan enkä edes yritä tehdä niitä pois alta. Hyvä mä.
Oppiskohan sitä jotain jatkossa näistä listoista? Kuten;
-Suojaa johdot jos aiot siirtää kaneja toiseen huoneeseen.
-Jätä takkahuoneen ovi rakoselleen, jos haluat sieltä joskus poiskin.
-Älä suotta opettele pitämään mattoja lattialla, ne sotkeentuu kuitenkin alle viikossa. Tai hommaa ainakin sellaisia mattoja, mitä pystyt itse pesemään ilman kalliita pesulalaskuja.
-Älä edes heikkona hetkenä syö mitään allergiaa aiheuttavaa, jollet halua muistuttaa ilmapalloa jolla on syyhy.
-Äläkä tee uudenvuodenlupauksia!
Minä haastan mukaan sanavalmiin Nean blogista Neanomat ja ihanan rehellisen Kristiinan blogista Arjen helmiä
Olis mahtavaa vertaistukea lukea teidänkin kuukauden kömmähdykset! Toivottavasti otatte haasteen vastaan ja viette haastetta eteenpäin!
Ja kaikki halukkaat mukaan! Vielä ehtii!
Ja kaikki halukkaat mukaan! Vielä ehtii!