Sokeriton tammikuu

Kaksi viikkoa takana ja kaksi viikkoa vielä edessä.

Lähdettiin koululaisen kanssa siis sokeriton tammikuu haasteeseen. 

Isähenkilö lupasi palkita tytön jos se on koko kuukauden ilman sokeria. 

Minä taas olen odottanut niitä hyvää tekeviä vaikutuksia palkkioksi kärsimyksistä...

Mulla oli tapana syödä karkkia tai ainakin jotain sokerista herkkua päivittäin. 

Usein aloitin aamun jo makeasti syömällä sokerista jugurttia, iltapäivällä maistui pari palaa suklaata ja lasten mentyä nukkumaan vielä rivi tai pari lisää, tai vähän jäätelöä, tai hedelmäkarkkeja. 

Valkoisen sokerin kuorma oli melkoisen raskas. 

Päätin uudenvuodenlupauksessani, että katkaisen sokerikierteen tämän vuoden aikana ja facebookissa oleva sokeriton tammikuu -haaste kuulosti joulumässäilyn jälkeen hyvältä, puhdistavalta aloitukselta vuodelle.

Aika monta kertaa olen manannut tätä haastetta. 

Miksi kiusata itseään? 

Kaapissa lojuvat joulusta jääneet suklaat huutelevat tuolla, kaupan karkkihyllyllä tuoksuu aivan liian hyvälle, koulukaverit nappaavat pullaa lautaselle kahvitauolla. 

Kiusauksia on monia.

Mutta toivon, että tämän kuukauden jälkeen sokeriset herkut maistuvat suussani ällömakeilta ja uutta kierrettä ei pääse syntymään. 

Jos osaisi elää sellaista kohtuukäyttöä noudattaen?! 

Tämä totaalisokerittomuus on vähän...syvältä. 

Joskus saunan jälkeen olisi kiva juoda yksi makea siideri tai syödä kylässä tarjolla olevaa makeaa kahvin kanssa.

Ja sitten niihin mainostettuihin sokerin lopettamisen hyötyihin. Minä olen tässä tunnustellut olojani ja odottanut milloin saan sen hehkuvan ihon ja kevyen olon. 

Ei oo näkynyt. 

Naamaan pukkaa finnejä ihan normaaliin tahtiin, edelleen maha turpoilee enkä usko painon alentuneen grammaakaan. Pääkin särkee ihan yhtä usein. Olo on ihan samanlainen kuin jouluna sokeriöverit vetäneenä. Hampaat mulla on ollu hyvät koko aikuisiän, joten niihinkään ei sokeri ole mainittavasti vaikuttanut.

Ei varsinaisesti nosta motivaatiota jatkaa lakkoa, kun MITÄÄN näkyvää tai tuntuvaa hyötyä en ole havainnut. Ja siis varmasti sokerittomuudesta on pitkäaikaista hyötyä, ilman muuta, mutta minä kaipaan niitä todisteita nyt! :D

No joo, olen syönyt nyt pähkinöitä ja yhden hedelmän päivässä, mitkä aikaisemmin jäi usein syömättä eli saan sokerin tilalle niitä astetta parempia rakennusaineita hyvinvointiin. 

Ja joo, olen mä hitusen ylpeäkin itsestäni (ihan kuin tää olis joku suuri saavutus, heh) että olen sitkeesti kieltäytynyt houkutuksista. Ensimmäiset neljä päivää oli inhottavia ja sortumisriski melkoisen korkea, sen jälkeen mieliteot helpottivat, mutta edelleen jossain kohtaa päivästä tekee hetken mieli karkkia.

Minä toivon, että seuraavat kaksi viikkoa antaa minulle tottumuksen/tavan olla ilman makeita ja tartun jatkossa ennemmin siihen mandariiniin. 

Mutta aika näyttää.

 Palaan kertomaan kuun lopussa vielä fiilikset koko kuukaudelta!