Sen pituinen se

Mökkikausi on laitettu tältä vuodelta pakettiin. Niisk.

Saatiin kaunis ja aurinkoinen viimeinen mökkeilyviikonloppu ja haikeudella suljettiin ovet sieltä lähtiessä.  

On siitä tullut niin rakas paikka. 

Ei sieltä ole koskaan ollut helppo lähteä, on siellä niin paljon kivaa puuhaa ja aivan oma tunnelmansa, mutta näin puoleksi vuodeksi hyvästien jättö on suorastaan raastavaa. 

Täällä huomasi hyvin, kuinka rytinällä ja äkkiä syksy lopulta tulikaan. Pelargoniat olivat täynnä nuppuja, kesäkurpitsa samoin. Ruusupavut ei ehtineet kukkia loppuun, eikä tehdä yhtään papua ja porkkanatkin jäi baby-porkkanoiksi. Kylmät yöt olivat tehneet tehtävänsä keskellä parhainta kukoistusta. Surkeutta.

Päikkärihetki retrotäkkien keskellä on muuten täällä ihan parasta <3 Siinä mieli lepää niin lapsella, kuin äitihenkilölläkin. Takassa rätisee puut, radio soittaa sävelradiota ja tuuli humisee peltikatossa, sinä hetkessä voisi elää tuokion jos toisenkin uudelleen.

 Pakko oli ottaa yksi täkki kotiin mukaan. Siinä voi täkin alla talvi-iltoina muistella mennyttä mökkikesää ja suunnitella kevääksi uusia juttuja.

 

Ensi vuonna me palataan taas uudella innolla ja pää ideoita täynnä! 

Voi hyvin vanha ihana torppa <3 

Uudet verhot ja olohuone (kuvapläjäys!)

Tilasin kokeeksi Ellokselta verhot, koska ne olivat todella edulliset. Meillä ruokailutilan ja olohuoneen ikkunat sijaitsevat aivan vierekkäin ja niihin piti löytää samanlaiset tai ainakin samantyyliset verhot. Toisinsanoen vähintään neljä verhoa yhteensä. Eli ei kalliit. Ja sellaiset, joihin ei heti kyllästy. Ainakaan ennen joulua.

Nämä läpikuultavat Crushed sivuverhot olivat Elloksella alle kaksikymppiä pari, joten uskaltauduin tilaamaan ne. Yleensä arkailen nettikauppoja, koska olen todella huono palauttamaan takaisin mitään hutiostoksia. Tilasin samaan syssyyn samanmerkkisen verhokapan keittiön ikkunaan harmaana ja valkoisena, nekin olivat alle kympin kappale!

Meillä on matala huonekorkeus, joten tilasin ne lyhyemmät sivuverhot, ja katsokaa kuinka nappiin meni!

Näissä on sellainen vähän hohtava ja rypytetty, miten sen sanoisi; elävä pinta, mistä tykkään kyllä kovasti. Kuvissa ne on juuri kiskaistu paketista ikkunoihin, joten näissä näkyy vielä taitosryppyjäkin, hehh.

Ja tietysti tämä valoa läpäisevä ja kevyt materiaali on minulle tärkeä. Inhoan paksuja ja tummia verhoja (niinkuin hotelleissa usein on, yök.) koska ne tekevät heti sellaisen tunkkaisen ja pimentävän vaikutelman. Okei, ne toimii suurissa tiloissa ja isoissa ikkunoissa ihan hyvin, mutta tällaisessa pienessä kodissa ne ahdistaa ja veisi valoa liikaa.

Laitoin nyt ensin sen harmaan kapan keittiön ikkunaan. Ihan kivalta näyttää! Sopii hyvin lattian harmaaseen sävyyn ja noihin pallovalaisimiin. 

Nämäkin läpäisevät kauniisti valoa, vaikka ovatkin tummat. 

En olekaan laittanut teille olohuoneesta turhan paljon kuvia, ja kuitenkin se on huone, jossa vietämme eniten hereillä ollessamme aikaa. 

Tältä se näyttää näin arkiasussaan. 

 

Ai niin, tähtikuvioiset tyynynpäälliset ja ihanan pehmoinen kaksipuoleinen torkkupeitto ovat myös Ellokselta, kaikki yhteensä 4.90€! Se oli joku tarjouskampanja "osta nyt niin saat tämän setin halvalla". Nämä on kyllä kivat.
 

(Ja ei, tämä ei ole mikään yhteistyöpostaus. Satuin nyt vaan tilaamaan pitkästä aikaa kotiin jotain uutta.)

 

Kertokaas mikä fiilis meidän kodista tulee? Rehellinen mielipide, kiitos. Osaisitteko te asua näin? Miksi, miksi ei? 

Ihmisten kodit on mielestäni hirmu mielenkiintoisia ja kertoo asukkaistaan paljon <3 Olenkohan minä näin tylsä ja ennalta-arvattava kuin mitä koti antaa ymmärtää?

Huomaatteko muuten saman jutun näissä kuvissa mikä minulle pisti silmään? 

(paitsi huono kuvanlaatu...joo pitäisi käyttää kameraa)

 

Köökki

Vihdoin saatiin keittiö "valmiiksi" ja on kyllä pakko kehua, että kaunis tuli! Olen niin tyytyväinen ihan kaikkeen! Kaikki valinnat meni täysin nappiin, vaikka välillä iski epäilys.

Kaapistot tulivat koottuina kahdessa viikossa tilauspäivästä ja keittiöön sisään kannettuina. Pisteet paikalliselle keittiöfirmalle!

Jääkaappi, uuni, liesi, liesituuletin ja allas ovat kaikki Ikeasta. Ja liesituuletinta lukuunottamatta kaikki tuotteet sai hakea varastosta heti mukaan. Nopeaa, sanoisin!

Välitilaa pähkäiltiin pitkään, pelättiin hinnan nousevan liian korkeaksi ja jahkailtiin tovi. Oltiin rohkeita ja tilattiin haluamamme kuitenkin, onneksi, sillä tämä on niin meidän näköinen ja sopii kotiimme paremmin kuin hyvin.

Tiskikoneen alaosasta puuttuu peitelista ja sähköpistokkeet odottaa vielä sijoittelua. Pikkujuttuja.

Puusohva odottaa edelleen uutta maalikerrosta päälleen. En oikein pidä sen sävystä. Nyt se riitelee "kylmänvärisen" laminaatin ja rosterikoneiden kanssa olemalla "lämpimänvärinen". Ei hyvä, vaikkei nyt aivan huonokaan. Se on muodoltaan kuitenkin niin kaunis, etten halua siitä luopua. Ja istuimen kannen alle mahtuu uskomattoman paljon tavaraa, heh.

Liesituuletin oli rakkautta ensisilmäyksellä. Se vaan kuului meille ja juuri tähän keittiöön. 

Tuosta peilistä on vaikeaa saada todellisuutta vastaavaa kuvaa. Hauskasti se kertaa kaiken lähiympäristöstä. Ja antaa muuten uskomattoman paljon valoa ja tilan tuntua pieneen keittiöön <3

Ihan kuin olisi kaksi liesitasoa ja supersyvät työtasot!

Ruokailutilan nurkkaan tuli lipasto, jonka päällä on hyvä paikka kahvi- ja kuplakoneille. Sisälle mahtuu servetit, kynttilät ja herkut.

 

Tältä meillä nyt näyttää, mitäs sanotte? 

 

Pinkkiä syksyyn

Kaikki huivit on edelleenkin kadoksissa ja niitä lemppareita olen kaivannut jo hetken. Vintit on myllätty, ulkovaatekassit perattu ja joka paikka tongittu tuloksetta. Ei auta kuin niellä tappio ja tehdä uusia syysvermeitä.

Jos joku kuosi on kaunis ja ajaton, niin tämä! Verson Puodin Paratiisin puutarha. Viime joulun tienoilla tein samasta kuosista itselleni mekon ja lapsille vaatetta, mutta silloin eri värisenä ja joustofroteesta, ne löytyy TÄÄLTÄ.

Tämä on hurjan kaunista heleän pinkkiä trikoota. Tausta on Metsolasta tilattua vinoraitaista joustocollegea. Toimii aika kivasti yhteen! Ja tätä voi pitää kummin päin vain :) Pehmeiden kankaiden ansiosta tämä ei kutita, eikä hiosta <3

 Neuloksesta tuli samaan pinkin sävyyn lapaset

Ehkä tällä setillä pärjää alkusyksyn? 

Pinkin Reinot sain isähenkilöltä synttärilahjaksi tiistaina. Sopii muuten näiden kanssa täydellisesti!

(Joo, musta tuli taas vuotta vanhempi ja jonkin asteista kriisiäkin meinaa pukata. Mutta ei siitä nyt enempää.)

Johonkin se tupsu oli saatava. Nyt se tuli tähän. TYKKÄÄN! Pipo on kaksinkertaista trikoota ja juuri sopivan napakka, ei valu silmille eikä purista otsasta. Tupsu on PaaPiilta.

Mitähän siitä paratiinsin loppupätkästä tekisi?

Herra viiksi

Eli Mister Mustache. Se on tämän kuosin nimi. Tilasin tätä Metsolan alesta joku tovi sitten.

Suuttuja sympateerasi heti tätä kangasta; on lempiväriä, pupua ja autoa!

Enpä muistanut miten järkyttävän sotkuista hommaa on työstää joustofroteeta. Sitä pikkunukkaa oli ihan joka paikka täynnä! Niin ihanaa kuin pehmeä ja lämmin frotee onkin, niin ehkä kuitenkin joustocollege on enemmän materiaalina makuuni. 

(Puserot rascal ja housut ultimate casual resoreilla, molemmat koossa 104.)

Pitkästä aikaa saa Suuttuja sinisiä asuja päälleen, muutakin kuin farkut siis. 

Tässä edellisen postauksen joustocollege -housujen kanssa.Tämä turkoosi joustocollari on muuten myös Metsolan alesta ja ihan täydellistä housumatskua!

Ehkä vähän liikaa sekameteliä jos pukee näin, sekä puseron, että housut samaa kuosia. Mutta sallittakoon se lapsella.
Tämän kerran.
Ja toisenkin, jos se itse pyytää.

Toisen paidan tein TÄSTÄ SETISTÄ ylijääneestä mäyräkoiratrikoosta ja lisäsin eturaglansaumoihin resorista "tereet".

Perussettiä, mutta tarpeellista kaapintäydennysta. 

Nyt päästiin asiaan!

Vihdoinkin sain ommeltua näistä ihanista uusista kankaista!

Lapset on kesän aikana kasvaneet hurjasti ja painelleet pitkin kyliä jo jonkin aikaa ranteet vilkkuen, kun en ole ehtinyt tekemään uusia vaatteita. Hyvin olen ehtinyt kuitenkin tilaamaan uusia kankaita, hehh. Krhm. 

Ja koska lapset ovat kasvaneet ulos vanhoista vaatteista, piti aloittaa aivan alusta...kaavojen piirtämisestä ja leikkaamisesta. Ei lempparihommaa, voin kertoa. Kaikkien näiden vaatteiden kaavat löytyivät Ottobren viime syksyn numerosta 4/13, joka onkin ollut kaikkein suosituin lehti meillä tähän saakka!

Tytön tunikan pohjalla on perusraglan, Rascal, koossa 128. Lisäsin korkean kauluksen sekä helmaan lisää leveyttä ja pituutta. 

On ne saumat ihan suorat, vaikkei siltä näytä. En vaan ehtinyt silittää, kun aloin illalla lasten mentyä nukkumaan vasta ommella tätä tytölle yllätykseksi. Tyttö on siis itse valinnut kankaan ja tunikan mallin, muttei tiennyt minun ompelevan sen sille aamuksi jo valmiiksi.

Suuttujan huppari on Beagle Boy kaavalla koossa 104 ja housut Ultimate Casual lisätyillä resoreilla samassa koossa. 

Olen muuten huomannut tekeväni lähes aina samoilla tutuilla ja hyväksikoetuilla kaavoilla, pieniä juttuja vain silloin tällöin muutellen. Toisaalta nytkin oli kiva kokeilla tuota minulle uutta Beagle Boyta ja uskoisin pitäväni tämän jatkossa yhtenä luottokaavoista. Note to myself; Kannattaa kokeilla uusia, vaikkei vanhoissa mitään vikaa olisikaan. 

Tämä joustocollege on materiaalina aivan mahtava. Helppo ommella ja paksumpi kuin tavallinen trikoo näin syksymmällä. Tässä kuosissa iski ihan kaikki; värit, kuvio ja nimi! Tämä on Verson Puodin "pitkät piuhat" :) Hupun vuori ja toinen hiha on Metsolan vinoraita joustocollaria.

Tyttö tilasi itselleen tästä samasta kankaasta jotain. Koitin kysellä, että mitä se jotain, on? Ei ole väliä kuulemma, kunhan jotain.