lauantai 31. maaliskuuta 2018

Samassa tiimissä edelleen

Tänä päivänä tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran kohdattiin ❤ Oli sateinen maaliskuinen yö, kun katseet hämyisessä baarissa kohtasivat. Siitä alkoi yhteinen tarinamme.


 


Näihin vuosiin on mahtunut lukuisia muuttoja, asuntoja, kaupunkeja. Kihlat, häät ja monia muita ikimuistoisia juhlia. Kaksi maailman ihaninta, suloisinta ja kilteintä lasta. Kaneja, koiria ja yksi hamsterikin on joukkoomme vuosien varrella kuulunut.

 
 


Ulkomaanmatkoja, kotimaanmatkoja, karavaanarireissuja, mökkireissuja. 
Aina yhtä onnistuneita ja erilaisia. 
 Ylämäkiä, alamäkiä ja sivuluisuja. Kuopista ja mutkista puhumattakaan.
 Mutta tässä ollaan. Samassa tiimissä edelleen. 

 
 


Vuosipäivän (ja vähän pääsiäisenkin...) kunniaksi tein kakun meidän hääkakkua mukaillen. 
Kakun kerrosten välissä on kerman lisäksi mascarponejuustoa ja sitruunatahnaa.


 


 Eilen aloitettiin grillauskausi ja hitsi vie miten hyvältä maistuikaan grillissä pöhäytetty pihvi, kesäkurpitsa ja makkara uunibataatin ja pippurikermakastikkeen kanssa. Vieläkin nousee vesi kielelle. Saatiin yhteisen herkkupöydän ympärille vieraaksi myös miehen vanhemmat. Ihana aurinkoinen kevätilta, hyvä ruoka ja seura. Ei voisi pääsiäiseltä enempää toivoa.


Leppoisaa ja mukavaa pääsiäisen aikaa teille kaikille! 
Nyt on aika nauttia auringosta ja yhdessäolosta!
 



torstai 29. maaliskuuta 2018

Blogitreffit Helillä


Meillä oli eilen pitkästä aikaa blogitreffit! Itseasiassa ensimmäiset tänä vuonna! ❤
Heli kutsui meidät iltateelle ihanaan vaaleanpunaiseen taloonsa. Jos minä joskus saan valita talon värin niin se on kyllä ehdottomasti tuollainen suloinen vaaleanpunainen.


 


Minä aina ihailen Helin kauniissa kodissa tuota vanhaa valkoista kaappia ja kiiltäviä, maalattuja puulattioita. Joskus mullakin vielä on tuollaiset lattiat! Ehkä jo aika pian, koska *kop kop* meidän Kauhu on lopettanut sisälle pissailun lähes kokonaan ja nämä nykyiset, reunoistaan korkanneet laminaatit ovat lähtöuhan alla. 

Helilläkin asustaa karvaisia otuksia jos jonkinlaisia. Nyt en tullut kysyneeksi asuuko heidän yläkerrassaan vielä kaneja, mutta nämä kaksi söpöläistä tuli omatoimisesti heti näytille. Varsinkin kun oli ruoka aika ja emäntä rapisutti murkinapusseja. Ihanat!

 
 


Katsokaa nyt!
 -Tässä minä nojailen rennosti jääkaapinoveen ja vihjailevasti katselen ruokakupin suuntaan. 
 ❤ 


 


Meillä oli totuttuun tapaan nyyttärit, ja minä leivoin viemiseksi tätä tutuksi tullutta banaanikakkua gluteenittomana ja vegaanisena.  


 


...ja näitä ihania valkosipulisia naan -leipiä! 
Hyvin onnistui soijajugurttiin ja kauramaitoon leivottunakin. 
Mulla oli kyllä ajatuksena, että kokeilen jotain ihan uutta reseptiä ja selasinkin vegaani-sivustoja ja googlailin mm. porkkanakakku -reseptejä, mutta päädyin kuitenkin näihin tuttuihin ja testattuihin leipomuksiin. Ehkä ensi kerralla rohkenen kokeilla jotain ihan uutta! 

 Laura oli tehnyt kolmea erilaista leivänpäällistahnaa, joista ihastuin yhteen sukalle haisevaan, mutta tosi herkulliselta maistuvaan levitteeseen. Siihen tuli cashew -pähkinää ja aurinkokuivattua tomaattia ainakin... Oli hirmu hyvää siemennäkkärin ja Kristiinan tuomien hamppusnaksien päällä! Voisinkin oikeastaan kinuta ohjeen siihen!

Heli oli leiponut meille jälkkäriksi kivan kirpsakkaa marjapiirakkaa vaniljajäätelöllä ja Katja saapui sipsien ja karkkipussien kanssa. Aivan vatsanahka pinkeänä taas lähdin ajelemaan illalla kotiin. Voi ei mitä herkuttelua!

 
 


Ilta vierähti siis kuulumisia vaihdellen, syöden ja nauraen. 
Miten aika juokseekaan mukavassa seurassa!

 
 


 Kiitos jälleen mukana olleille!

Kristiina Arjen helmiä
ja ehtoisa emäntämme Heli Kotoisaa arkea


maanantai 26. maaliskuuta 2018

Lahjat. Miksi niitä on niin vaikeaa ostaa?



Minä rakastan juhlia! Mutta voi miten vaikeaa onkaan ostaa lahjaa. Joka kerta kutsuun myöntävästi vastattuani alkaa loputon lahja-asian pyörittely. Ja koska koen lahjan valinnan hankalaksi,  niin sen hankinta myös hyvin usein jää aivan viime tinkaan. Meillä tosiaan oli ilo osallistua ihanan nuoren neidin rippijuhlaan ja viime hetken paniikissa kyselin Instagramissa tarinan puolella lahjaehdotuksia. Sain hurjan paljon vastauksia; osa noudatteli tuttua seteli kuoreen- ja lahjakortti -linjaa, mutta sain myös kivoja,  hieman erilaisia ehdotuksia. Luulen, etten ole tämän asian kanssa yksin, joten päätin koota muutamia saamiani vinkkejä tähän postaukseen.

Itse pyrin aina välttämään lahjakortteja, vaikka joskus myönnän sellaiseenkin tarttuneeni. Ymmärrän kyllä miksi nuoret lahjakortteja ja rahaa toivovat, mutta silti persoonallisempi lahja on aina enemmän mieleeni. Lahjakortti on paikallaan silloin, jos lahjansaajan maku ei ole tiedossa tai lahjatoivelistaa ei ole. On kurjaa niin lahjan antajan- kuin -saajankin kannalta, jos hartaudella valittu pussilakanasetti ei olekaan mieluinen ja se jää kaapin perälle pölyttymään tai jatkaa matkaansa kirppispöytään.


Tässä kooste IG-storyn puolelta tulleista ideoista:

* Pentikin kuppi-lautaspari (jos tietää lahjansaajan makumieltymyksen) tai lahjakortti Pentikin liikkeeseen, jolloin sen voi käyttää vaikkapa kynttilälyhtyyn tai lämpöiseen vilttiin.

* Kampaamolahjakortti. Tähän kohdistuu riski, että lahjansaajalla on oma tuttu kampaaja, eikä hän ilahdu saadessaan lahjakortin johonkin toiseen kampaamoon.

* Laadukkaista kampaamotuotteista koottu lahja

* Yhteistä aikaa; esimerkiksi konserttiliput tai risteily

* Olkalaukku (itseommeltu),  jonka sisällä lahjakortti tai nuorelle sopivaa kosmetiikkaa

* Elokuvalippuja

* Rannekello kaiverruksella

* Kakkulapio kaiverruksella
 

 


Itse ilahdun aina kukkapuskasta ja kuohuvasta! 

Myös kaikki itse rakkaudella tehty on mieluista ja arvostan sellaista lahjaa, oli se sitten itsetehty suklaakonvehti tai villasukka. Lahjan ei myöskään kuulu olla kallis, sellaisesta tulee pahimmassa tapauksessa hämmentynyt ja kiusaantunut olo. 

Paras lahja on sellainen, jonka lahjan hankkinut on valinnut ajatuksella juuri minulle. Myös hauskat, hupaisat lahjat ovat kivoja! Sellaisia löytyy esimerkiksi TÄÄLTÄ.


 


 Naiselle tai tytölle lahjan ostaminen on ehkä aavistuksen helpompaa kuin herrapuoliselle. Vai mitä olette mieltä? 

Itse olen (liian)usein mennyt sieltä mistä aita on matalin, ja ostanut laadukkaan punaviinipullon. Myös pullo miehelle mieluisaa väkevää voi olla paikallaan, esimerkiksi pullo giniä tai viskiä. Drinkkikirja tai grillimestarin reseptikirja sopii miehelle, joka viihtyy keittiössä, ja miehen kouraan sopivat, tukevat suola ja pippuri -myllyt ovat tyylikäs lahja. Lahjakortti konserttiin, elokuviin tai uuteen ravintolaan ovat olleet mieluisia ja ne ovat aina tulleet myös käytettyä. Nuorelle pojalle rippilahjaksi ostimme polttoainelahjakortteja lähihuoltamolle, sillä tiesimme hänen saavan pian mopokortin ja menopelin alleen. Omalle parrakkaalle miehelleni ostin partaöljyn, parranpesuaineen sekä partatrimmerin.


 


 Millaisia lahjoja te suositte, niin lahjan antajana kuin myös -saajana? 
Kertokaahan mieleenpainuvimmat lahjamuistot! 
Kertokaa myös, jos teillä on lisää lahjavinkkejä listalle!



perjantai 16. maaliskuuta 2018

Weekend vibes


Viikonloppu aloitetaan tänään hyvissä tunnelmissa; käydään vähän ostoksilla, sillä huomenna tiedossa on yhdet rippijuhlat ja aina niin ihana vierailu pk-seudulle! 


 


Kuten arvata saattaa, on täällä tuskailtu tällä viikolla niin vaatteiden kuin lahjankin osalta. Miten se onkin aina niin hankalaa?!

Kyselin lahjavinkkejä Instagramin tarinan puolella ja sainkin ihan huikean kivoja ideoita!
Lisääkin saa lähettää ja aion julkaista niistä parhaimmat, jotta muutkin saavat vinkkejä kevään ja kesän lahjapulmiin! 



 


 Tiedättekö muuten sen tunteen, kun olet nähnyt ihanan vaatteen (eli nyt sen juhlamekon!) ja sulla on päähänpinttymä saada juuri se vaate päälle tiettyyn tilaisuuteen (kuten rippijuhliin!). Vaate on tilattavissa nettikaupasta, mutta se ei enää ehdi ko. tilanteeseen, joten syöksyt kaikki lähialueen vaatetta myyvät liikkeet läpi tuloksetta (eikä mekkoa löydy edes naapurikaupungin myymälästä...)

Nyt pitäisi siis päästä yli tuosta päähänpinttymästä ja löytää omasta vaatekaapista jotain päällepantavaa tai vaihtoehtoisesti ilahduttaa muuta perhettä perjantai-iltana vaatekauppakierroksella. 


 


 Onneksi lapsilla on tilaisuuteen sopivat vaatteet, joskin tytölle pitää ostaa hienostelusukkahousut vielä. Tähän pakkaskevääseen sopivia siistimpiä jalkineita ei tosin taida tähän hätään löytyä, joten täytynee tyytyä arkisempiin versioihin.


 


Minä jatkan kauppalistan suunnittelua ja toivottelen näiden tunnelmien myötä oikein aurinkoista ja kivaa viikonloppua teillekin! 




ps. pizzaperjantai! Jee!

 

 

torstai 15. maaliskuuta 2018

Vastapainoa

Olo on kuin loskassa tarpoisi. Alkuviikolla näin oli ihan kirjaimellisesti. Nyt onneksi taas paistaa aurinko ja tiet on kuivat pakkasesta. Tämä kevät on ollut jotenkin kummallinen. Ehkä se johtuu siitä, ettei se ole vielä oikein alkanut? Minulla on jatkuvasti sellainen olo, etten ehdi kaikkea sitä mitä pitäisi, aika ei riitä ja olo on lähinnä turhautunut ja paikoillaan junnaava. 
Tehtävää olisi, mutta mikään ei ota tuulta alleen ja etene. 

Olen siis kovasti koettanut työntää stressiä taka-alalle ja tasapainottaa elämän osa-alueita. Tehdä niitä pakollisia juttuja, että arki rullaa ja kouluhommat etenee, mutta keksinyt myös kivoja juttuja mitä odottaa ja mitkä piristää mieltä. Olen liittynyt kuntosalille, tehnyt lasten kanssa retken naapurikaupunkiin, lillunut perheen kanssa kylpylässä, ostanut uusia kivoja vaatteita, nauttinut elämästä herkutellen ja pyrkinyt tapaamaan ystäviä.


 


Yksi hyvä vastapaino -hetki oli tiistaina, kun vietin iltaa ihanassa seurassa Sisustusliike Dreamsin kanta-asiakasillassa.

 
 


Kuohuviiniä ja suklaakakkua. Ihanaa arjen luksusta! 


 
 


 Saatiin hipeltää kevään uutuustuotteita niin sisustus-


 


 ...kuin alusvaate ja uimapuku -rintamalla!


 


 Tällainen vastaisku arkeen oli todella kaivattu. 
Vaikka ilta venyi pitkäksi, oli seuraavana päivänäkin vielä tosi hyvä mieli ja uusia treffejä suunniteltiin jo kalenteriin.


 
  

Millaisia keinoja teillä on arjen tasapainottamiseksi? 
Kun aina ei vaan jaksa pakertaa eikä toisaalta aina voi olla pelkkää juhlaakaan. 
Millä te piristätte itseänne kun työt ja pyykkivuori kaatuu niskaan, kotiintullessa jääkaappi ammottaa tyhjyyttään ja unohditte aamulla ottaa pakastimesta ruokaa sulamaan, koirat odottaa lenkittäjää ja lapset pitäisi viedä harrastuksiin. Noin esimerkiksi :D




maanantai 12. maaliskuuta 2018

Käsilaukun sisältö

Blogeissa on kietänyt hauska haaste, jossa kurkataan bloggaajan käsilaukun sisälle. On ollut hauska päästä kurkkimaan mitä ihmiset kantavat mukanaan! Uskon, että käsilaukku kertoo kantajastaan jotain, vai mitä itse tuumitte? 

Itse käytän arkisin mahdollisimman tilavia ja suuria käsilaukkuja, koska mukana tarvitaan milloin lapsen unilelua eskariin, työkenkiä ja vesipulloa töihin tai kalenteria ja koulukirjoja kouluun. Käsilaukkuja on myös paljon, mutta koskaan niitä ei tietenkään voi olla liikaa. Laukuissa suosin koon lisäksi myös kestävyyttä ja ulkonäköä, mutta ehkä eniten käytössä on laukut, joissa on crossbody eli yliolan hihna, joka jättää kädet vapaiksi. Välillä kuitenkin tällaiset käsivarrella roikutettavat pikkulaukut on kivoja!



 


 Mun pitäis oikeesti laittaa osa laukuista myyntiin, koska ne jäävät kokonaan käyttämättä juurikin koon tai olkahihnattomuuden vuoksi

Sen olen huomannut, että mitä suurempi on laukku, sitä enemmän kannan tavaraa mukanani. 


 


Tässä koko ryönäläjä mitä tuo kassi tällä kertaa sisältää. 

 
 


 Aika usein laukustani löytyy tämä päivyri, jonka väliin sujautan laskut, varatut lääkäriajat, lapsen hoidontarvelomakkeet ja muut arkiset paperit. Tämän "kaksonen" on itseommeltu penaali, jossa kynien lisäksi on sakset ja nitoja, älkää kysykö miksi.

 
 


 Villasormikkaat, ohut mukaantaiteltava lisäkassi, kotiavaimet ja autonavaimet.Tuntuu, että noita muovilätkiä on avaimet täynnä; yksi kuntosalille, yksi päiväkotiin, yksi ostoskärryyn ja yksi kouluun.


 


Nämä on AINA, siis ihan aina mukana. 
Tärkeimmät, heti puhelimen jälkeen eli purkka ja huulirasva. Nyt sattui olemaan myös huulipuna kassin pohjalla.


 


Aurinkolaseja tarvitaan taas! Korttikukkaro kulkee aina mukana ja harvemmin multa kolikoita löytyy edes, sillä yleensä ne syystä tai toisesta päätyvät lapsille. Parit hampurilaisbaari -lelut kuuluu tottakai joka äidin käsilaukun sisältöön... ja avattu pussi pähkinöitä, koska aina nälkä. 


 


Sitten tämä. Ehh. Mulla siis kulkee aina mukana tämmönen pussukka, jossa on ne
 "varmasti tulee eteen tilanne, jossa näitä tarvitaan jos nyt jätän ne kotiin" -tavarat.
Kuten terveysside ja pikkuhousut. Pussipuuro, teepussi ja lakupastilleja. Laastaria, Litalginia, avaava nenäsumute ja Strepsilssejä. (etsinkin toissailtana tuota nenäsuihketta kun itkin silmät päästäni piikille vietyä kaniherraa ja nenä oli ihan tukossa...no nyt sekin sitten löytyi) Lisäksi KAKSI erilaista käsivoidetta. Harvemmin niitä muistan kuitenkaan käyttää...mutta jos tarvii hei! Ja hiuspompula. Siitä tulee kyllä oikeesti kriisi jos se unohtuu matkasta. Ja kynä. Jos kalenteri ja penaali on jostain syystä pois matkasta niin tottahan yksi kynä pitää olla.


 


Aika paljon siis erilaista tavaraa kulkee matkassa. Tuosta puuttui vielä ne yleensä laukun pohjalla seilaavat kuitit, hiuspinnit, särkylääketabletti ja puhelin. Kesäisin ja kokopäivän kestävillä retkillä kannan mukana vielä urheilurintsikoita. En kestä jos rintaliivit alkaa hangata tai painaa kesken päivän.

Ehkä tästä laukun sisällöstä voi päätellä minusta jotain? 
Ainakin sen, että pelkään kuolevani nälkään hetkellä minä hyvänsä :D 


Mitä teidän käsilaukuista löytyy? 



maanantai 5. maaliskuuta 2018

Ruppasia banaaneja ja kadonnut kakkuvuoka

Mitä tehdä kun pöydällä seisoo kasa mustia banaaneja ja loman jälkeinen arkeenpaluu ahdistaa?
No leivotaan tietenkin!


 


Meidän hedelmävati sijaitsee vähän huonossa paikassa puuhellan viereisen kaapin päällä. Näin lämmityskaudella hedelmät tuppaavat kypsymään aika nopeasti siinä sijoillaan. Banaanit on parissa päivässä jo tummakylkisiä eikä niitä sen jälkeen kukaan kelpuuta syötäväksi.


 


Päätin siis leipoa pitkästä aikaa kakun! Itseäni ja aamuteetä ajatellen ajattelin leipoa gluteenittomista jauhoista, vaan kun totesin, ettei meillä ole yhden ainoatakaan kananmunaa, päädyin leipomaan kakusta myös vegaanisen. Minun aamuherkkukakusta tuli koko perheen kakku.


 


Loppuneiden kananmunien lisäksi ilmaantui toinenkin takaisku. Nimittäin kakkuvuoka, tai lähinnä sen katoaminen! Mihin ihmeeseen on yksi pyöreä iso kakkuvuoka joutunut? Ei auttanut kuin kipata taikina kahteen pienempään vuokaan. Vaan oikein söpöjähän ne on, ehkä teen jatkossakin kakut useampaan pienempään vuokaan!


 


Kakusta tulee banaanin ansiosta ihanan mehevää! 

BANAANIKAKKU
(gluteeniton, vegaaninen)

2dl Semper fin mix tai muita gluteenittomia hienoja jauhoja
1dl kaurajauhoja
1tl psylliumia
3 rupsahtanutta mustaa banaania
2tl kardemummaa
2dl hienoa sokeria
2tl vaniljasokeria
2tl leivinjauhetta
150g maidotonta margariinia
(vuokiin margariinia ja gluteenittomia korppujauhoja)
(päälle tomusokeria)

: Laita uuni kuumenemaan 175 -asteeseen. Sulata margariini mikrossa tai kattilassa ja lisää sokerit. Mittaa jauhot ja lisää niiden joukkoon psylliun, leivinjauho ja kardemumma. Sekoita rasva-sokeriseokseen. Muussaa kuoritut banaanit haarukalla mössöksi ja lisää taikinaan. Voitele vuoka margariinilla ja korppujauhota. Kaada taikina vuokaan. Älä täytä liian täyteen, sillä kakku kohoaa reilusti! Paista uunin keskitasolla n. 50 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä painamalla hammastikku kakun syvimpään kohtaan. Jos tikkuun tarttuu  taikinaa, on kakku vielä raakaa. Itse laskin vuoan uunin alimmalle tasolle paiston loppuvaiheessa, kun kakku oli vielä raakaa, mutta pinta alkoi ruskistumaan.


 


Tästä saankin hienon aasinsillan ja esittelen samalla teille lomalla tekemäni kirppislöydöt. Tuo klaffipöytä kutsui minua jo kaukaa sen nähtyäni! Hintalapun kohdalla pyöräytin silmiäni ja laitoin oitis miehelle viestin mahtuisiko pöytä hänen autoonsa, omaani en sitä olisi saanut tungettua mistään ovesta sisälle. Jo seuraavana iltana haettiinkin pöytä kotiin! 

Voi että se on ihana! Siinä on molemmin puolin klaffi -jatkeet ja siitä saa yllättävän suuren pöydän niin halutessaan. Ensimmäinen ajatus oli, että vien pöydän mökille ja pääsen eroon tuvan pyöreästä ruokapöydästä, johon olen kyllästynyt. Mutta jotenkin se kyllä sopii tänne kotiinkin. 
Saa nähdä minne pöytä lopulta sijoittuu.  


 


Tuossa puusohvan päällä olevassa naulakossa roikkuu toinen kirppislöytöni.
 En tiedä mikä minua tuossa peilissä niin viehätti, mutta paikkansa se löysi heti. 




 Peilin kehykset on jotenkin tosi kivat ja antaa paljon ilmettä koko naulakkoon. 




Tässä vielä muutama kuva kakunmaistajaisista. Katoin lapsille poikkeuksellisesti kakkulautaset olohuoneen pikkupöydälle (huomaatteko muuten pöytien yhtäläisyyden? Hih.) eikä meillä edelleenkään syödä mitään salassa karvalapsilta.




 Kylläpä tuo meidän Kauhu näyttääkin isolta jo! 
Viime viikolla meillä juhlittiin tuon saman pöydän ympärillä Kumun 2v. synttäreitä ja Kauhun 6kk juhlia maksalaatikko -kakulla.




Mutta se kakuista ja juhlista tällä erää. Kivaa alkanutta viikkoa!