Nämä on taas sarjassamme "tytön kanssa yhdessä".
Tyttö siis keksi neljä päivää ennen aattoa, että hänkin haluaa antaa joululahjoja sukulaisille. Kaivoi kukkarostaan kourallisen hiluja; viisi euroa kolmekymmentä senttiä.
...
Eli askarrellaan!
Ensin tehtiin tällaisia pehmoheijastimia. Taustapuoli on siis heijastavaa kangasta. Tämän voi ripustaa avaimenperäksi tai takin vetoketjun pidikkeeseen, kiinnittää laukkuun tai reppuun, oikeastaan mihin vaan.
Ja sitten siirryttiin puuhelmistä ja heijastinkangas -suikaleista tehtyihin korumaisiin heijastimiin. Näin tämän tyyppisen sudenkorennon facebookin ompeluryhmässä ja varastin idean heti.
Siitä ne erilaiset variaatiot sitten lähti. Koska eihän miehelle esimerkiksi VOI antaa mitään perhosta tai sudenkorentoa. Mutta mittarimadon voi. Ihan helposti.
Näitä se pieni tokaluokkalainen väkersi ja nyhräsi. Iloisena mietti minkä paketoi kenellekin sukulaiselle ja vapisevalla käsialalla kirjoitti pakettien päälle saajan nimen. Lopuksi se vielä tokaisi; -Äiti, mä en muista milloin meillä olis ollut näin kivaa. Niinkun näissä ompeluhommissa.
Niisk. On se ihana. Pieni ja ajattelevainen tyttö. Mun oma.
Kiva idea!! Ja mukavaa kun lapsi on hokassut tuon antamisen ilon!
VastaaPoistaKiitti Heli :) Noihin sudenkorentoihin ei tarvitse edes ompelukonetta, riittää että on heijastinkangas, neula, nyöri ja puuhelmiä! Helppoja ja vähän erinäköisiä heijastimia!
PoistaTää meidän tyttö on sellanen ajattelevainen ollut aina, pari vuotta sitten se jo halusi muistaa kerrostalopihan kavereita ja leipoi piparkakkuja, jotka toimitti itse pussukoissa kavereiden oville <3