tiistai 22. joulukuuta 2015

Joulu

Nyt se on täällä. 
J O U L U . 
Kaunis, rauhallinen ja suloinen joulu.


Viikonloppuna tehtiin retki metsään ja valittiin ehkä söpöin kuusi ikinä. Se on nipinnapin 180 senttimetriä korkea, mutta sitäkin pörheämpi!
Kuusen jalan piilotin suureen sinkkivatiin, nyt ei haittaa vaikka vettä lorahtaisi reilumminkin, ainakaan lattia ei kastu.  





Sunnuntaina aloitettiin siis lasten kanssa aamu koristelemalla kuusi. Ja hei, kolme kokkia sopassa ja vain yksi särkynyt lasikoriste! Melko hyvin suoriuduttu vai mitä?



Eilen tein joulusiivouksen ja käytin äitini jouluruokaostoksilla. Illalla saimme sitten kylään sisarukseni ja äitini ja vaihdoimme joulupaketit päivällisen merkeissä. Äitini tulee meille aattona syömään ja avaamaan paketit, mutta sisaruksia tapaamme seuraavan kerran sitten ensi vuoden puolella.

Tänään meillä on tuoksuneet lanttu- ja porkkanalaatikot. Ah, se tuoksu on huumaava! Tein myös meille perinteeksi muodostunutta jouluherkkua eli Rocky Roadia. Tällä kertaa sulattelin maitosuklaata ja valkosuklaata suolattujen cashew -pähkinöiden, pilkottujen vaahtokarkkien ja marmeladien päälle. 
Melko tymäköitä on nämä joulun ajan ruuat, neljään vuoalliseen laatikoita lorahti puoli litraa kuohukermaa tuosta vain ja siihen jälkkäriksi tällainen sokeripommi! Ei ihme, että jouluna apteekista myydään kasoittain närästyslääkkeitä ja ihmiset kulkevat mahat turvoksissa, minä yhtenä heistä, hehhe.





Instagram -seuraajat tietävätkin, että minä sain isähenkilöltä joululahjaksi tällaisen ihanuuden. Se on sivustavedettävä sohva 1800-luvulta ja olen korviani myöten rakastunut siihen! Olen ilmeisesti ollut melko kiltti kuluneena vuonna, vai mitä tuumitte? 
Aikomuksenani on lojua kaikki joulunpyhät (ja ehkä koko loppuelämäni) tuossa sohvalla ja ojentaa käsivarttani vain sen verran, että yletyn pöydällä olevaan karkkikippoon. Ja luen kaikki vanhat kirppiksiltä ostetut hömppä-pokkarit, joita en ole syksyn mittaan ehtinyt edes avaamaan.




Me tosiaan päätettiin viettää tänä vuonna "villasukkajoulu". Päätös siitä tehtiin jo vuosi sitten joulun aikaan, kaiken kiireen ja hössötyksen keskellä. Tänä vuonna meillä nukutaan pitkään, nautitaan aamusaunan leppoisista löylyistä ja nujutaan villasukkasillaan kotona. Tänä aattona autot saavat levätä parkissa, eikä meillä ole kiire minnekään. Kävellään lasten kanssa iltapäivällä hautausmaalle sytyttämään kynttilät toisaalle haudatuille rakkaille ja tullaan kotiin lämmittämään jouluateria ja avaamaan lahjat. Illalla pelataan lautapelejä ja syödään konvehdeilla itsemme ähkyyn. 

Ei hassumpi jouluaaton suunnitelma sanon minä. (tässä kohtaa ei mainita sitä, että sain tänään puhelun rajun vatsataudin saaneelta äidiltäni...eikä muistella hänen kanssaan vietettyä eilispäivää. Eh. Pientä jännitystä ilmassa siis, enkä tarkoita tällä nyt joulupukkia ja lahjoja.)


Mutta nyt on aika nostaa jalat ylös ja ottaa ansaitut lepopäivät kiitoksella vastaan. 

Äsken sai viimeisetkin lahjat saaneet kääreet ylleen ja sänkyyn on pedattu puhtaat valkeat lakanat. Vielä sujautan pienet yllätykset lapsille tonttupusseihin aamua odottamaan ja sanon hyvää yötä. 
Kaksi yötä jouluun <3 


Nautitaan Joulusta! 




tiistai 15. joulukuuta 2015

Pakkasta!

Kyllä se niin vaan on, että vaikka ei ole lunta niin jo pieni pakkanen tekee jouluisemman fiiliksen! Tänään maa on kohmeessa ja pihan nurmikko ritisee kengän alla, hengitys höyryää ja tuntuu joululta <3 Aion myös syödä lounaaksi riisipuuroa! Se on niin suurta herkkua!

Me käytiin viikonloppuna Helsingissä isähenkilön kanssa yhden yön pikareissussa, aikuisten minilomalla. Isähenkilö lähti kaveriporukalla pikkujouluihin ja minä vietin tyttöjenpäivää/iltaa ystävieni kanssa shoppaillen, syöden ja aamuyöhön tanssien!

Sain kivasti ostettua joululahjoja siinä kahden Helsinki -päivän aikana ja eilen vielä pyörähdin äidin kanssa jouluostoksilla täällä omilla nurkilla. Eli ensi viikonloppuna minä pidän perinteisen paketointi-illan! Toisinsanoen istun yksin alakerrassa joululauluja kuunnellen, paketoin lahjoja ja syön karkkia.



Silloin sunnuntaina oltiin molemmat melko väsyneitä, mutta päätettiin pyörähtää vielä muutaman putiikin kautta ennen kotimatkaa. Vähän mua hirvitti, että onko aika huono ajatus viedä isähenkilö sisustuskauppaan pyörimään pienessä väsymys-krapula-tilassa, varsinkin kun siellä ovella oli vastassa kovaääninen joulupukki haitaria soittamassa. Eh. Mutta koska minä sain vähän veronpalautuksia ja halusin niillä itseäni hemmotella, niin mentiin kuitenkin.

Ja hei, se oli ihan mainio idea! Jatkossa mä vien tuon aina kepeässä kankkusessa kaupoille. Siinä heikkona hetkenä se nimittäin osti minulle pikkujoululahjaksi kauan kuolaamani metallisen tähden ja Mailegin hanhen <3 On se isähenkilö vaan aika ihana.








 Mun monta vuotta vanha, yksinäinen joulupossuni, sai ystävän <3 





 Ja vaikka inhoan, ihan todella en siedä, punaista väriä niin huomasin viikonloppuna ostavani tämän suloisen maitokannun ja koristetyynynpäällisen! Taisi itselläkin olla heikko hetki ja pieni krapula tai jotain?



Mutta nyt meillä on sitten ripaus joulun punaistakin tönössä. 

Viime vuonna me haettiin kuusi aatonaattona, mutta tänä vuonna haluaisin sen jo aikaisemmin, ehkä viikonloppuna? Minulla kun on tapana riisua joulu melko pian aaton jälkeen pois niin kuusesta nauttiminen jää silloin aika lyhyeksi. Ja sille on juuri sopiva paikkakin jo katsottuna olohuoneesta, niin eikös sen voisikin jo laittaa? :)

Milloin te haette ja koristelette kuusen?








torstai 10. joulukuuta 2015

Kotiköllöttelyä

Voi meidän pientä Suuttujaa.

 Eilen illalla se raakkui kuin varis, yön rohisi kuin porsas ja tänään sen yskä kuulostaa koiran haukulta. 
Aamulla ylösnoustuaan se mitään sanomatta kömpi sohvalle ja nukahti siihen. Puoli kymmeneen asti se siinä lopulta tuhisi unta, reppana <3




Täällä me siis ollaan vietetty kotipäivää, takassa tulia poltellen ja lastenohjelmia katsellen. 




 Tabletti kyllä pelastaa tällaiset sairaspäivät kun voimia muunlaiseen toimintaan ei ole. 




Minä sain siis ylimääräisen kotipäivän ja olenkin hissukseen pessyt pyykkiä ja kohennellut nurkkia siivoilemalla, fiilistellyt ja poltellut kynttilöitä ja silitellyt pientä poikaa. Melko ihanaa oikeastaan.




Taiteilin aikani kuluksi näiden kynttiläpullojen kauloihin niitä edellisen postauksen fimo-massasta tehtyjä koristeita. 




Ja tottahan minäkin kun muutkin! Eilen illalla sain vihdoin valmiiksi ja tänään kuvattua tämän kranssin. Näitä suodatinpusseista tehtyjä kransseja on nyt vilahdellut facebook -ryhmissä ja blogeissa paljon ja pitihän se kokeilla itsekin sellainen tehdä. Vähän pitkäpiimäistä näpertelyä mun makuun, mutta tulos on kyllä yllättävän kaunis! Pitää kehittää joku kaunis nauha tuohon vielä, nyt sitaisin pikaisesti vaan pätkän juuttinarua.



Sellaista tänne meille. Nyt pidetään peukkuja, että pieni mies paranee pian, sillä muuten tämän äitihenkilön viikonloppusuunnitelmat heittää häränpyllyä. 




tiistai 8. joulukuuta 2015

Jouluisia muottihommia

Täällä on pidetty vähän hiljaiseloa, vaikka koneella olen kyllä istunut ihan niskajumiin asti. Mutta nyt on tämän vuoden viimeiset koulutehtävät palautettu, enää muutama ilta koululla korva tarkkana ja sitten alkaa loma! 

Näin tuolla instagramin ihmeellisessä kuvatulvassa hauskan kuvan piparkakuista, jotka nököttivät tikun päässä. Ne oli niin somia, että pakkohan se oli kokeilla itsekin tehdä sellaisia.

Sulatin näihin valkosuklaata päälle ja koristelin nonparelleilla. Valkosuklaan ja piparkakun liitto hipoo täydellisyyttä <3




Meillä tosiaan on itsenäisyyspäivän piparitalkoo -perinne, joten aloitin aamun tekemällä taikinan jääkaappiin köllöttämään ja maustumaan. Illan tullen sytyteltiin kynttilät ja ryhdyttiin lasten kanssa kaulimaan taikinaa. Lapset tekivät piparit ja minä toimin paistomestarina. Vähän vaaleaksi jäi taikina, kun laitoin aavistuksen vähemmän mausteita tällä kertaa, mutta ilmeisen onnistuneita niistä tuli kun liki puolet neljästä pellillisestä on jo hävinnyt!




Minulla oli tarkoitus tehdä suolataikinaa itse, mutta lopulta päädyin ostamaan valmista fimo-massaa. Meidän 8v. rakastaa askartelua ja kaikkea pientä värkkäämistä (jaa, miten niin äitiinsä tullut, heh), joten alettiin yhdessätuumin muovailemaan pieniä koristeita, joita voi ripustaa kuusen oksille tai mihin vain. 

Minä tein pitsikuviota kaulitsemalla virkatun liinan päältä ja piparkakkumuoteilla otettiin kuviot massasta. Meillä oli ihan puhtaan valkoista massaa, joka kovettuu huoneenlämmössä. Nämä ohuet koristeet kuivuivat päivässä ja sitten ne saikin maalata. Joskaan pakko noita ei ole maalata, mutta minä halusin kirkkaamman pinnan niin maalasin etupuolet valkoisella askartelumaalilla. 




Aika nättejä niistä tuli! Tänään aamupäivällä paistoi niin kauniisti aurinko, että sain taltioitua sen tähän kuvaankin <3




Nämä koristeet oli helppo ja nopea tehdä lasten kanssa, suosittelen kokeilemaan. 

 

Ollaan me tässä muutamana iltana muutakin pientä askarreltu, mutta ihan vielä ei ole valmista näytettävää teille. Mikä siinä onkin, että tuleva joulu saa tällaisen askartelubuumin aikaiseksi? Ihan hassua miten vähän tulee askarreltua muulloin vaikka tämä on todella kivaa puuhaa!






maanantai 30. marraskuuta 2015

Maaaarrraaaaasskuuuuu!

Siis tänään ei kyllä päivä auennut ollenkaan! Niin pimeää on ollut aamusta iltaan. Tein koulutehtäviä kotona ja jopa puoleksi tunniksi sammutin valon tänään, sitten se jo piti napauttaa takaisin päälle kun oli niin hämärää. Eli nyt jotain positiivista kehiin, muuten tämä harmaus ja vesisade vie ajatuksetkin ihan synkkiin syövereihin.

Hei nämä on muuten toiseksi viimeiset positiiviset listattuna! Mihin tämä vuosi katosi? Ja minkä kuukausittaisen/viikottaisen haasteen sitä ensi vuodeksi keksisi? Ideoita?


Aloitetaanpa sitten;

-Ensimmäisenä pitää mainita aina niin paras PIKKUKAKKONEN! Se antaa aikuisille pienen hengähdystauon iltaan. Miten kiva onkaan köllähtää nojatuoliin päivällisen jälkeen ja heittää aivot narikkaan. Lapset istuu hetken ihan tyytyväisinä ja hiljaa. Pikkukakkonen tuo siis todistetusti laatua arkeen!



-Meidän uusi sievä ja pieni olohuoneen sohva. Edeltäjäänsä verrattuna toimii paljon paremmin meidän pienessä olkkarissa. Mulla ehti jo hetken (ilman riittäviä istumapaikkoja) olemaan vähän huono omatunto sohvan poistamisesta, mutta tämä oli ehdottomasti hyvä vaihtoehto.

-Joulu/talvikoristeet, nyt niitä saa jo kaivella hyvillä mielin esiin ja muutamia uusiakin on tullut osteltua.

-Kauppoihin on tullut tosi hyviä punaisia rapsakoita omppuja taas!

-Kirppisviikosta tuli huippuhyvä tuotto ja siinä samalla tuli tehtyä itsekin kirppislöytöjä muista pöydistä. Ja mikä parasta, sain taas paljon ylimääräistä kampetta pois nurkista tilaa viemästä.

-Loistavalla alekoodilla ostettu uusi nätti toppahaalari Suuttujalle. Pikku paniikkihiki meinasi pukata päälle kun edellisvuotiset KAIKKI talvivaatteet jäi pieniksi eikä uusia kivoja ja edullisia meinannut löytyä millään.

-Koulun ruokalan edullinen ja hyvä ruoka. Loistava salaattipöytä ja ystävällinen palvelu vielä kaiken kukkuraksi. Ne ruokalan tädit muistaa jo meikäläisen naamataulun eikä kysele enää opiskelijakortin perään vaan antaa automaattisesti oikean hinnan :D

-Extempore järjestetty illanistujainen meillä grillailun merkeissä. Rento meininki, lapset pyörivät mukana menossa ja kivat vieraat. Muuta ei tarvita.
Pitäis kyllä useammin kutsua ihmisiä kylään. Oisko siinä mun uudenvuodenlupaus?



-Lasten kirjoittamat lahjatoivelistat joulupukille. Ne oli niin söpösti rustattu ajatuksella ja koko pienen ihmisen tunteella.

-Pikkujoulut bloginaisten kesken ja pyrähdys karaoke-baarissa. En laulanut!

-Riisipuuro, tätä on ollut ikävä! Pitäisi ehdottomasti tehdä useammin.

-Paperitähdet. Ne on niin kauniit ja kuuluu joulukodin ikkunaan.

-Meijän kukko (fasaani, joka asuu pihan vieressä isossa kuusessa ja ruokailee meillä päivittäin), se on niin hassu ja rakas. Ja uskollinen <3

-Sain vihdoin yläkerran ikkunan päällä olleen ruman verholaudan irti, nyt puuttuu uusi verhotanko...taas yksi hyvä syy tehdä retki Ikeaan :D Pitäiskin oikeastaan käydä repimässä se lastenhuoneen puoleinenkin verholauta alas!

-Jouluinen Helsinki; Aleksanterinkatu, Esplanadin puisto, kauppojen jouluiset ikkunat. Ei musta olis kyllä varmaan asumaan kauempana, onneksi täältä pääsee suht sutjakkaasti tuonne pk-seudun vilskeeseen!

-No hei Robbe. Pakko kai se on mainita. Tuli nähtyä tämä kuuluisa jättiläinen useampaan otteeseen, kun meillä oli koulun puolesta taas pari päivää opintoja Pajulahden liikuntakeskuksessa. Olensiismelkeinsukuajulkkikselle, kun se aamiaisella istui viereiseen pöytään, hih.

-Kofeiini, se on pelastanut monta aamua tässä kuussa.

-Suklaa. Se taas on pelastanut monta ankeaa (flunssa)päivää tässä kuussa. Tarttis kyllä irrottautua tästä ah, niin ihanasta sokerikoukusta. Siinä olis taas yksi hyvä uudenvuodenlupaus :P

-Joululaulu cd:t. Ne soi kotona ja autossa. Niihin vaan ei kyllästy.

-Ihanan koulukaverin järjestämät lasten pikkujoulut. Paras tapa viettää ensimmäinen adventti. Meidän lapset tykkäsivät tosi paljon ja aikuisillakin oli seuraa!


Näillä mennään kohti huomista ja JOULUKUUTA! Jee, nyt se tulee! Pelottaa vaan, että se menee ohi yhtä nopeasti kuin tämä marraskuukin. Vähän vois kyllä pitkittää joulun tuloa, eikö voiskin? Mulla on puolet tekemättä niistä kaikista kivoista jutuista mitä ennen joulua aioin tehdä! Jaiks!






keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Sieltä se hiipii

Joulu.

Ensimmäiset tortut on jo paistettu ja uusia piparkakkumuottejakin ostettu. Meillä on ollut perinteenä paistaa lasten kanssa vuoden ensimmäiset piparit itsenäisyyspäivänä, eli sehän on siis ihan pian!




Viime sunnuntaina me tehtiin perheen kanssa retki Helsinkiin joulukadun avajaisiin. Käveltiin ihanasti valaistun Esplanadin läpi, nähtiin Aleksanterinkadun valojen syttyminen ja joulukulkue. Lasten kanssa kurkittiin ja ihasteltiin kauppojen koristeltuja jouluikkunoita. Näin se joulufiilis sytytetään! Vaikka oikeesti sen parhaimman joulutunnelman tekee lapset ja niiden vilpitön ilo ja töhötys tontuista ja kaikesta <3




Fazerin kahvilan ikkunasta mun piti oikein napata kuva kun se oli niin kaunis. Tämän ikkunan kohdalla Suuttuja ilmoitti haluavansa myös tuollaisen suklaakonvehdeista tehdyn kuusen, ehhehhee.






Kotiin olen laitellut toistaiseksi vielä melko maltillisesti joulua. Silleen vähän tunnelmavaloja, hyasinttia ja sunnuntain retkipäivään sisältyneeltä kirppiskierrokselta löytynyt peltinen JOULU -kyltti.





Samalta kirppikseltä löytyi myös nämä röyhelöiset tyynynpäälliset, rottinkikori, sinkkiastioita ja pieni ripustettava koriste. Nyt minun olisi käytävä ostamassa muutama sisätyyny näihin päällisiin, jotta saisin ne käyttöön ja sinkkiastioihinkin lisää hyasintteja. Yksi asia johtaa toiseen ja...no kyllä te tiedätte.






 Olohuoneen klaffipöytää koristaa lyhty ja peurat. Näistä peuroista olen aivan erityisen viehättynyt, ne on niin kauniit! 
Itseasiassa olen huomannut, että meidän joulukoristeet on enemmäkin TALVIkoristeita, ei niinkään jouluun liittyviä eli nämä todennäköisesti saavat olla paikoillaan vielä joulupyhien jälkeenkin. Pitkäaikaisia koristeita siis!




 Paitsi paperitähdet! Nämä on kyllä jouluiset ja aivan pakko ne oli jo napata vintistä mukaan kun ne siinä houkuttelevasti esillä oli. Minä en ole halunnut laittaa näihin valoja sisään, vaan ne saavat toimia pelkkinä ikkunakoristeina. 


Sääli, että vielä eilen maata peittänyt ohut lumikerros on yön aikana sulanut pois. Maisema on taas ikävän harmaa ja kurainen. 
Mutta pidetään hyvää (ja jouluista) mieltä yllä glögillä ja takkatulella! Eilen muuten yllätin meidän Suuttujan laulamasta Petteri Punakuonoa <3 Pitääkin kaivaa joulu cd esiin ja aloittaa joululaulujen lallatus, näin ne saadaan iskostumaan lastenkin päähän, heh!





perjantai 20. marraskuuta 2015

Voihan!

Appiukko minkä teki! Yhdellä lauseella se sai minun pääni ihan pyörälle ja aivot niksahtamaan. Että pienellä talon laajennuksella saisi kivasti portaikon verran lisää tilaa. Nyt en saa tätä ajatusta päästäni!

Meillähän on melko pieni talo ja varsinkin eteistilaa on todella vähän, käytännössä ei lainkaan. Miten ihana olisi saada takit ja kengät kuistilta lämpimään eteiseen ja kuisti muuhun kuin pelkkään vaatesäilytyskäyttöön!

Nyt tuolla kuistilla on iso vaatekaappi takeille ja kengille, lipasto pipoille ja hanskoille ja vaaterekki talven toppavaatteille...eli siellä mahtuu juuri ja juuri pyörähtämään, mutta ahdasta on heti kun siellä on kaksi ihmistä pukemassa. Saati sitten neljä.

 


Vessaa (sitä talon ainoaa) voisi samalla vähän laajentaa eteisen puolelle jos siihen kohtaan saisi lisää neliöitä portaikon osalta.


 


Ja mä saisin kauniit portaat! Onhan ne nytkin tosi sievät ja vanhat, mutta aika kapeat ja umpinaiset. Sellaiset avoportaat olisi siivouksen ja kaiken kannalta mukavammat. Noihin kapeisiin rappusiin on ihan kamalaa runtata itsensä pölynimurin kanssa!

Ja koska meillä jokatapauksessa on yläkerran remontti tulossa, niin siinä samalla tuon portaikon uusisi. Siinä sivussa; niinkuin sanotaan, ehhehh.



En mä tiedä. Mutta kun appiukko sai sen kuulostamaan niin helpolta. Tosta noin vaan nopeasti pieni laajennus. Eihän se paljoa vaatisi.

Hyvä tässä näinkin on. Eikä pitäisi aina olla tavoittelemassa jotain parempaa. Mutta kyllä se pieni ajatus tuolla takaraivossa kytee ja odottaa hyvää ajankohtaa pulpahtaa taas pinnalle. Ehkä sitten joskus?



Mutta (hyvät)ideat sikseen, nyt toivotetaan hyvää viikonvaihdetta ja toivotaan, että minun man-flu helpottaa näiden parin vapaapäivän aikana! Ottakaahan rennosti ja nauttikaa viikonlopusta :)