Linnanmäen SeaLifesta!
Saatiin talvilomaviikolla ABC:llä ruokaillessa alennuskuponki, jolla koko perhe pääsi puoleen hintaan merimaailmaan. Ollaan käyty siellä monta kertaa aikaisemminkin ja aina se vaan on yhtä kiva!
Meduusat on niin herkkiä ja niiden liikkeitä jaksaisi hämmästellä vaikka kuinka pitkään. Niiden altaan vieressä on pieni kosketusnäyttötaulu, jonka värikarttaa koskettamalla altaan valon väri vaihtuu!
Ja kaikki ne värikkäät pikkukalat ja isot, pelottavat hait, jota uivat aivan meidän pään yläpuolelta! Bongattiin monta tuttuakin, kuten Nemo ja Dori -kalat.
Nähtiin yhden altaan kalojen ruokintahetki ja voi mikä vilske ja
kuhina siitä tulikin. Jopa pohjalla oleviin rapuihin tuli liikettä kun
ruokaa alkoi leijailla kohti!
Ehdoton suosikkini on mitä sympaattisin Mikko Meriahven <3 Siinä se pitkään katseli ja käänteli laiskasti silmiään minua kohti. Teki pari hienoa kylkiuintia pohjaa viistäen ja palasi katsomaan taas minua lasin läpi. Ehkä se odotti aplodeja? Meillä oli ehdottomasti jotain sielujen sympatiaa ja olisin voinut jäädä tunneiksi tuohon ihmettelemään sen samettisen näköistä pintaa.
Tarina
kertoi Mikon olleen lemmikkiliikkeessä, josta se oli adoptoitu
SeaLifeen, koska lemmikkiliikkeellä ei ollut tarjota sille riittävän
suurta allasta. Voi Mikkoa <3
Oli kyllä kiva reissu ja ihan meinasi sydän pakahtua keväisessä Helsingissä.
Lokit lenteli ja kadut oli puhtaat lumesta ja hiekasta, tutut maisemat ja ohi kolistelevat ratikat saivat aikaan melkoisen kotiseutukaipuun.
Tämänpäiväistä retkeä lukuunottamatta meidän viikonloppu onkin mennyt hyvin pitkälti kotona kölliessä. Sää on ollut pilvinen, kylmä ja märkä, joten sohvanpohja on kutsunut vähän liikaakin. Minä edelleen metsästän meille THE sohvaa ja olen karsinut kovalla kädellä kodin tekstiilejä pesuun ja vinttiin, sillä koira pudottaa edelleen urakalla pentukarvaansa (ja varmaan talviturkkinsa siinä samalla...). Vaikka harjaan sen joka toinen päivä kunnon karstalla, niin silti karvaa leijuu ympäriinsä ja imuriin saa tarttua joka päivä. Samaisesta syystä en ole viitsinyt kuvata kotia, joten tänne blogiinkaan ei ole tullut nappailtua mitään kivoja kuvia. Koti näyttää tosi pelkistetyltä kun viltit ja tyynyt on raivattu pois. Kivalta tavallaan... mutta samalla oudolta.
*
*
*
*
Ensi sunnuntaina onkin kellojen siirto kesä-aikaan.
Nytkin on iltaisin kivan valoisaa, mutta mitä se onkaan viikon päästä! Taidan olla Suomen ainoa kellojensiirtoa kannattava ihminen!
Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Ja kiitos ihanista kommenteistanne <3



