sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Sunnuntaiterkut


Linnanmäen SeaLifesta!

Saatiin talvilomaviikolla ABC:llä ruokaillessa alennuskuponki, jolla koko perhe pääsi puoleen hintaan merimaailmaan. Ollaan käyty siellä monta kertaa aikaisemminkin ja aina se vaan on yhtä kiva!


 


Meduusat on niin herkkiä ja niiden liikkeitä jaksaisi hämmästellä vaikka kuinka pitkään. Niiden altaan vieressä on pieni kosketusnäyttötaulu, jonka värikarttaa koskettamalla altaan valon väri vaihtuu!


 


Ja kaikki ne värikkäät pikkukalat ja isot, pelottavat hait, jota uivat aivan meidän pään yläpuolelta! Bongattiin monta tuttuakin, kuten Nemo ja Dori -kalat.


 


Nähtiin yhden altaan kalojen ruokintahetki ja voi mikä vilske ja kuhina siitä tulikin. Jopa pohjalla oleviin rapuihin tuli liikettä kun ruokaa alkoi leijailla kohti! 


 


Ehdoton suosikkini on mitä sympaattisin Mikko Meriahven <3 Siinä se pitkään katseli ja käänteli laiskasti silmiään minua kohti. Teki pari hienoa kylkiuintia pohjaa viistäen ja palasi katsomaan taas minua lasin läpi. Ehkä se odotti aplodeja? Meillä oli ehdottomasti jotain sielujen sympatiaa ja olisin voinut jäädä tunneiksi tuohon ihmettelemään sen samettisen näköistä pintaa. 


 


Tarina kertoi Mikon olleen lemmikkiliikkeessä, josta se oli adoptoitu SeaLifeen, koska lemmikkiliikkeellä ei ollut tarjota sille riittävän suurta allasta. Voi Mikkoa <3




Oli kyllä kiva reissu ja ihan meinasi sydän pakahtua keväisessä Helsingissä. 
Lokit lenteli ja kadut oli puhtaat lumesta ja hiekasta, tutut maisemat ja ohi kolistelevat ratikat saivat aikaan melkoisen kotiseutukaipuun.


Tämänpäiväistä retkeä lukuunottamatta meidän viikonloppu onkin mennyt hyvin pitkälti kotona kölliessä. Sää on ollut pilvinen, kylmä ja märkä, joten sohvanpohja on kutsunut vähän liikaakin. Minä edelleen metsästän meille THE sohvaa ja olen karsinut kovalla kädellä kodin tekstiilejä pesuun ja vinttiin, sillä koira pudottaa edelleen urakalla pentukarvaansa (ja varmaan talviturkkinsa siinä samalla...). Vaikka harjaan sen joka toinen päivä kunnon karstalla, niin silti karvaa leijuu ympäriinsä ja imuriin saa tarttua joka päivä. Samaisesta syystä en ole viitsinyt kuvata kotia, joten tänne blogiinkaan ei ole tullut nappailtua mitään kivoja kuvia. Koti näyttää tosi pelkistetyltä kun viltit ja tyynyt on raivattu pois. Kivalta tavallaan... mutta samalla oudolta. 

*
*
*

Ensi sunnuntaina onkin kellojen siirto kesä-aikaan.
 Nytkin on iltaisin kivan valoisaa, mutta mitä se onkaan viikon päästä! Taidan olla Suomen ainoa kellojensiirtoa kannattava ihminen! 


Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille! Ja kiitos ihanista kommenteistanne <3







maanantai 13. maaliskuuta 2017

Maaliskuu ja suloinen kaipuu mökille

Sinne se viikonloppu taas hujahti, aivan liian nopeasti, hyvässä seurassa ja kivoissa puuhissa. Täällä kaakossa oli aivan ihana auringonpaiste koko viikonlopun ja se sulatti entisestään vähäisiä lumia monta senttiä pois. Keittiön ikkunan lumipenkan alta paljastui pieni pätkä hyvinvoivaa vihreää sammalta. Voi miten kaunista ja keväistä!

Näin maaliskuussa minua ilahduttaa ajatus siitä, että jo ensi kuussa päästään laittamaan kotipihan kesähuonetta kuntoon ja grillaamaan. Toinen, vielä ihanampi ja odotetumpi asia on mökkikauden aloitus pääsiäisen tai viimeistään vapun aikaan! Voi miten sitä odotankaan! ❤ Myös pieni Suuttuja on toistuvasti ottanut mökille menon puheeksi tämän kuun aikana. Äitinsä poika selvästi! 


 


Voi noita mökillä vietettyjä kesäpäiviä. 
Aurinkoisia aamupaloja tuvan pöydän ääressä, 
päiväkahveja pihakeinussa ja iltanuotiolla käristettyä makkaraa.


 


Mulla on niin ikävä vastaleikatun nurmikon tuoksua, 
istutuslaatikon ylisitkeiden rikkaruohojen kitkemistä 
ja lähellä asuvien lehmien matalia iltahuuteluja. 


 


Ja niitä suloisia kesäretkiä lasten kanssa uimaan ja satamaan jätskeille. 


 


Ja miten hyvin pieni ihminen voikaan nukkua niiden vanhojen hirsiseinien suojassa, kun on päivän touhunnut pihalla ja illalla saunonut savusaunan pehmeissä löylyissä.

Voi kesä! Sieltä se taas tulee kun vähän vielä maltetaan! 

 
 


Ennen mökkikauden starttausta pitää tyytyä tulevan kauden suunnitteluun. 
Ja se suunnittelu onkin ihan tosi kivaa! Pitää ostaa seinämaalia niin sisä- kuin ulkoseiniinkin,  hankkia erilaisia kukkien siemeniä ja uusi päiväpeittokin olisi ajankohtainen. Vintiltä pitää pestä pari räsymattoa mukaan mökille ja päivittää mökin peitto- ja tyynytilanne... ja mitä kaikkea muuta mieleen vielä tuleekaan! On tämä kevät niin ihanaa aikaa! 

Joko teillä on tulevan kesän touhut ajatuksissa ja suunnitteluasteella? 







perjantai 10. maaliskuuta 2017

Viikonloppuhaaveita

Mitä teidän viikonvaihteeseen kuuluu?

Minulla on kaksi toivetta tulevaan viikonloppuun, joista ensimmäinen näyttäisi toteutuvan. Tapaan nimittäin blogikavereita vaihteeksi jossain muualla kuin jonkun kotona. Tarkoituksena olisi siis ulkoiluttaa kaverin uutta Valentino -laukkua käymällä hyvin syömässä, höpisemässä päivän polttavat ja lopuksi istumalla tuokioksi elokuvateatterin hämyyn. Niin mukavaa päästä pitkästä aikaa ystävien kanssa ulkoilemaan!


Toinen viikonlopun haave liittyy tämän postauksen kuviin.

 


Haluaisin nimittäin ehtiä tuhoamaan Jyväskylän kangaskaupasta ostettua kangaspinoa! Löysin itsellenikin aivan ihania heräteostos -trikoita ihanissa keväisissä väreissä ja nyt kankaat oikein polttelee tuolla ompsussa! 


 


Ostin viime viikolla uuden Ottobren naisten kaavalehden, 
jossa on parikin kokeilun arvoista kaavaa testattavaksi. Ainakin yksi lyhythihainen tunika tulee nyt testattua.


 


Pino hyviä cd-levyjä soittimen viereen, pussillinen karkkia 
ja tuttu ja turvallinen saumurin raksutus voi alkaa. 
Sitäpaitsi tarvitsenhan minä jotain uutta päällepantavaa elokuviin! Tietysti!


 


Sellaisia suunnitelmia siis täällä. 
Mutta ensin me lähdetään käymään pk-seudulla, joten palaamisiin...
Iloista keväistä viikonloppua teille kaikille!
 


keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Silo -voidetta kiitos!



Näyttäis nimittäin toimivan kurttujen lisäksi silmäpusseihinkin! 

  
 Mua kyllä enempi nauratti tässä sarjakuvassa noi mummon pöydän kannen päällä lepäävät tissit! En kestä!



Ryppyjen, roikkuvien tissien ja naistenpäivän kunniaksi leipaisin oikein marjapiirakan TÄLLÄ 
gluteenittomalla ja vegaanisella, oikein hyväksi koetulla ohjeella. 

Huomasin nimittäin tuossa juuri, että pakastimet pitäisi sulattaa, joten nyt tyhjennetään viime syksyn mustikka- ja omenasatoa!



 


Herkullista, iloista ja viehkeää naistenpäivää kaikille! Pysytään ihkuina! 



maanantai 6. maaliskuuta 2017

Luonto kutsuu

...ja meikä ostaa! 


Kaikki alkoi näistä kahdesta muutama viikko sitten Kärkkäiseltä alennuksesta ostetusta orkidea -amppelista. Tosin nyt kun luin miten orkideoja hoidetaan, totesin, että ne taisivat olla syystä alessa. Ne on nimittäin siellä liikkeessä kasteltu aivan likomäriksi ja alimmat lehdet näyttävät mädäntyvän kuivatteluyrityksistäni huolimatta...Ei taida olla pitkäikäiset viherkasvit nämä.

Tuo luonnonvärinen naru ja tumma vihreä pienenä yksityiskohtana valko-harmaassa kodissa alkoi kuitenkin viehättää minua kovasti.




Siitä se pikkuhiljaa lähti...seuraavaksi ilmestyivät kirsikkapuun oksat ja talvilomalla alkoi kertyä aina vain lisää luonnonmateriaaleja kotiin. Melkein vähän ahdistaa toi lomaviikon shoppailun määrä, mutta joskus pitää vähän tuhlata. Sitäpaitsi ennen lomaa sain hurjan paljon turhaa tavaraa myytyä pois ja ihan kiva summakin niistä kertyi, joten sallittakoon uusien ihanien tavaroiden kotiutus. Luulen, että näistä uusista tavaroistakin osa pääsee kesällä mökkiä sulostuttamaan! Jos muistatte, niin viime kesänä vaihtui mökillä sisustuksen värit räikeistä väreistä rauhallisiin pellavaan ja harmaaseen. Mistä tulikin mieleen, että mulla on tuolla luonnoksissa mökkipostaus tuloillaan...


 


Ilokseni Kouvolaan on vihdoin avattu H&M Home ja niin vain silmäni tarttuivat tuohon punottuun koriin, tuoksukynttiläpurkkeihin ja alakuvan ruokailutilan pieneen mattoon. Siellä oli muutenkin tosi ihania okran sävyisiä tekstiilejä ja paljon erilaisia koreja, jotka olisin myös mielelläni ostanut pois liikkeestä kuleksimasta ;) Mutta ehkä tässäkin värissä vähemmän on enemmän?


 


Lauantain Ikeareissulta napattiin sitten kyytiin vähän suurempi luonnonkuiduista punottu matto. 
Itseasiassa tämä olohuoneen matto on 2mx3m eli aika iso, 
vaikka näyttääkin jotenkin pieneltä tuossa lattialla. Iso matto on hyvä koiran ja lasten kannalta, sillä laminaattilattia on melko liukas (varsinkin kun siinä on pakko kirmata ja hyppelehtiä ympäriinsä...) vaikka minua aina ahdistaakin mattoihin kerääntyvä roska ja niiden puhtaanapito.

Mielestäni onnistuin aika kivasti tuomaan lämpöä ja kontrastia sisustukseen suht pienillä yksityiskohdilla. Tilat on edelleen valoisat ja avarat, mutta niissä on silti jotain uutta ja silmää miellyttävää. Saa nähdä kuinka kauan jaksan näitä lämpimiä sävyjä taas katsella, toivottavasti ainakin kesän yli!
 

 


Puiset  jääkaappimagneetit kotiutin lomareissulta Jyväskylästä. Samalta reissulta tarttui mukaan myös kolmannessa kuvassa vilahtava ruskea pestävä paperinen säkki/kori ja keittiöön pari muistitaulua vai mitä lie kauppalapun kiinnitystaulua ovatkaan.


 




Osteltiin muutamia muitakin juttuja, mutta niistä lisää sitten toisella kertaa! 


 Annoin kirppistuotoista lapsille omat osuudet, sillä pöydästä meni paljon leluja ja lasten dvd-elokuvia ja lapsetkin tekivät huippuihania ostoksia lomalla mm. sisustusliikkeestä (!!!) ja Harjun paperikaupasta! Onko teillä kiinnostusta nähdä mitä he valitsivat rahoillaan? Voisin tehdä niistä ja lasten huoneesta oman pienen postauksen jos haluatte. 

*
*
 * 

Kiitokset vielä edelliseen postaukseen kommentoineille ja hyvää lomaa toivottaneille! Loma oli tosi ihana ja meni hurjan nopeasti retkeillen perheen kanssa! Käytiin siis Jyväskylässä kylpylähotellissa lillumassa (koirakin osasi käyttäytyä hotellihuoneessa siivosti <3) sekä Vantaalla Heurekassa ja Ikeassa. Kaikissa missä suunniteltiinkin. Mutta voi miten kotiruoka maistuukin hyvältä parin päivän reissuruokailun jälkeen! Ryhtiliike herkkujen suhteenkin olisi taas paikallaan, ehh.



 

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Valottuneita

Jostain syystä mun puhelimen kamera valottaa jotkut tallentamani kuvat oudosti. 
En tiedä miksi niin käy ja ainoastaan sillointällöin, ei edes joka viikko. 

Jätin kuvat kameran rullaan talteen, koska niissä on jotain lumoavaa ja ihanaa enkä vaan voinut poistaa niitä.
 



 

Näiden kuvien myötä toivottelen mukavaa torstaita! 

Me pakataan kamppeet ja lähdetään pariksi päiväksi kylpylään hankkimaan rusinasormenpäät 
ja kloorille tuoksuvat hiukset!  


tiistai 28. helmikuuta 2017

Helmikuun ompelut

Täällä ollaan! Ja tiukasti haasteessa kiinni edelleen! Kohti kevättä mennään ja se näkyy myös ompelurintamalla. 

Helmikuun alussa tein Suuttujalle kaksinkertaisesta PaaPiin Quotes -trikoosta Noshin ilmaiskaavalla lippapipon ja siihen sopivan tuubikaulurin. Tämä väri on tosi pirtsakka ja jotenkin tykästyin yksinkertaiseen kuosiin.




Meinaan vielä tehdä lippapipoon mustan pienen tupsun päälaelle keikkumaan. 


 


Myös oma asustelaatikko kaipasi päivitystä. Voisin tässä kohtaa vähän hämmästellä, miksi vasta nyt teen itselleni tuubikaulureita, sillä ne on tosi hyviä käytössä! Ei tarvitse kuin pujottaa huivi pään yli ja sillä selvä. 


 


Oma kaulurini on ihan vain yksinkertaista trikoota, johon piti kuitenkin saada vähän tyttöfrillaa mukaan. Lapasissa on vuorina harmaata fleeceä ja pipo on kaksinkertaista trikoota. 


 

 


Tästä seuraavasta olen aivan erityisen innoissani ja ylpeä! Sain nimittäin aivan liian kauan laatikon pohjalla odottaneen Vimman lettitrikoon silputtua! Siitä oli niin monta visiota, mutta kangasta vain metri, joten piti pähkäillä pitkään mihin sen käytän. No leggarithan siitä tuli ja ylijääneistä paloista saan ainakin Suuttujalle vielä jotakin pientä. 


 


Mulla on melko paksut ja lyhyet kintut, joten vähän arastelen tuota vaaleaa väriä, joka ei varsinaisesti imartele. Nämä on kuitenkin ihan huiput päällä ja varmasti minut nähdään nämä jalassa parin päivän päästä talvilomareissulla! 


 


Onnea on tehdä itselle juuri oikean mittaiset legginssit <3


 


Loppuun vielä tällainen vähän erikoisempi ompelujuttu. 


 


En tiedä mistä minulle on ajautunut pussillinen pieniä virkattuja isoäidinneliöitä. Siis muovikassillinen! Minulla ei riitä taidot tai into opetella ko. taitoa millä nuo palaset saisi virkattua kauniisti yhteen, joten päätin vetäistä ne toisiinsa kiinni ompelukoneella.  Pala harmaata pellavaa taustaksi ja pikkupeitto on valmis! 




 Ei siitä tullut yhtään hullumpi tälläkään tekniikalla, hehhee. 
Ja sainpa vihdoin tilkut pois laatikoista tilaa viemästä.

Sellainen oli helmikuun saldo. 
Tämä talviloma ajoittuukin mukavasti maaliskuun alun puolelle,
 joten eiköhän maaliskuun ompeluhaastekin saada potkaistua hyvin käyntiin!

Nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa alkavaa maaliskuuta ja painelen nukkumaan. Väsyttävää tämä lasten kanssa lomailu ;) Mutta niin ihanaa!