Kohtahan tässä alkaa glögiä tekemään mieli

Ensin se tuli ja lumi suli ja kaivo sanoi puli puli ja nyt se jo meni? Kuka vei mun kevään?!

Oli kyllä niin ihanan keväistä jo, ja niin pitkään, toista viikkoa!
Tytön kanssa kaivettiin hyppynarut ja pihaliidut jo esiin, muisteltiin hyppynaruloruja ja piirrettiin ruutuhyppely -ruudut kadun asfalttiin. Suuttujallekin hommattiin uusi isompi polkupyörä ja nautittiin kevään ensimmäiset pihajätskit ja grillailut. Tuli siivottua piharakennuskin tuossa keväthuumassa ja nyt pitäisi kovasti jo päästä sinne maalaamaan ja sisustamaan, vaan mitä vielä! Lapset kaivavat villasukkia ja toppahousuja päälleen ja minä istua kökötän sisällä. Ei tuolla kylmässä oo kiva olla.

Heti kun aurinko paistoi lämpimämmin istuin minäkin useampana päivänä latte macchiaton kanssa pihalla lueskellen Viherpiha lehtiä ja osoitellen sormella kuvista juttuja, joita isähenkilö saisi pitkin kesää mieluusti toteuttaa. Ihmeteltiin yhdessä kukkapenkkiin ilmestyneitä vaaleanvihreitä versoja ja hurjaa raparperia, joka alkoi nousta jään keskeltä. Uskomattoman nopeasti luonto herää, kun olosuhteet ovat suotuisat!

Vaan mistä Siperiasta tämä kylmyys tänne tupsahti! Ei hei yhtään hauskaa.

Kyllä ei naurattanut kun kuistille vietyjen pajunoksien vesikin oli yön aikana jäätynyt. Taisi narsissikin sanoa viimeisen sanansa. Viime yönä satoi lumi maahan ja samaa kivaa ovat luvanneet koko päiväksi.
En ala, en en en ala! Onneksi sentään on valoisaa, muuten alkaisikin pian tehdä mieli taas glögiä...

 

Glögin voisi jo helposti vaihtaa sangriaan, kiitos! Lämpimät ja aurinkoiset, kesää lupailevat kevätpäivät tänne takaisin, kiitos. Veikkaan, etten ole ainoa joka näin toivoo?