Mistä tietää kesän tulleen?

Kesäntulon huomaa tietysti pihapiirin vehreydestä ja jotenkin meinasin ihan pakahtua, kun kuulin ruohonleikkurin äänen ja vastaleikattu nurmikko tuoksui. 
Mutta myös täällä tönössä tapahtuu pientä muutosta kesän tullen.


Ensinnäkin takassa ja puuhellassa palaa tuli enää harvakseltaan, ei tosiaankaan enää joka päivä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei puukorien kanssa tarvitse kulkea päivittäin puuvaraston ja talon väliä, eikä myöskään tyhjentää tuhkapesiä yhtenään. Toisinsanoen meillä on paljon vähemmän puu- ja tuhkaroskaa lattioilla. Puukorit sijaitsevat nyt tuolla kuistilla, josta ne nostetaan aina tarvittaessa takan tai hellan viereen.

Eniten kuitenkin odotan kylmän sisäportaikon ovien poistamista! Vaikka nuo vanhat ovet ovat hurjan kauniit, on se silti talviaikaan melkoinen rasite vahtia lasten jäljiltä ovet aina kiinni, ettei tupa jäähdy. Tuossa portaikossa kun on pahimmillaan talvisin pakkasta! Ovien pois ottaminen tarkoittaa meillä siis todellakin kesää ja lämpimiä kesäöitä. Ja antaahan se kivasti tilan tuntuakin, kun väliovet ovat poissa.

Meidän makuuhuoneet ovat yläkerrassa eli aivan suoraan peltikaton alla. Joten auringon paahtaessa koko päivän kattoon, on yläkerrassa melkoisen lämmin nukkua. Tuuletusta ja viilennystä tarvitaan, joten sisemmät ikkunat nostetaan pois paikoiltaan kesäksi ja viedään vintille talteen odottelemaan syksyä.

Nämä vanhat ikkunat on jotenkin aivan ihanat tunnelman tuojat. Toivon, että näillä pärjätään vielä pitkään eikä tarvitsisi hetkeen vaihtaa uusiin. Mutta sitten, kun se hetki koittaa, tahdon ehdottomasti ruutuikkunat! Älkää kysykö miksi. Olen vain saanut päähäni haluta sellaiset...sitten joskus. Varmaan inhottavat pestä, mutta ei mietitä sitä nyt, hih.

Kesän tulon huomaa myös siitä, että saunominen kestää talveen verrattuna puolta kauemmin. Kuvioon astuu löylytauot takkahuoneen pikkuterassilla. Siinä penkillä tulee istuttua tovi jos toinenkin löylyjen välillä, kuunnellen lintujen iltalauluja ja nautiskellen kylmää juomaa. Niin, ja lapset tuppaavat viilettämään kypytakkisillaan pitkin pihaa pillimehujensa kanssa.

Yksi juttu vielä. Viime vuonna, muuton aikaan, en asiaa heti hoksannut, mutta nyt jo tiedän, että kuistilta kannattaa nostaa kynttilät pois kesäksi. Jos siis ei halua kaapia sulanutta steariinia kynttiläkuppien pohjilta. Kylmäkuisti on kesäisin hyvinkin lämmin kuisti.

Onko teidän muiden vanhoissa taloissa vastaavanlaisia alkukesän perinteitä? Olisi kiva kuulla niistä!