sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Mulla oli huippupäivä, entä teillä?


Olen kovin onnekas, minulla on kaksi suloista lasta ja rakastava aviomies. Minua on hemmoteltu tänään enemmän kuin koen ansaitsevani, aivan superihana päivä!

Mies kysyi tässä taannoin, että mitä toivon äitienpäivälahjaksi. Hetken tuumittuani sanoin haluavani ikkunoiden pesun. Ne kun ovat vanhat ja sisemmistä ikkunaruuduista puuttuu saranat, eli ne pitää nostaa pois paikaltaan pesun ajaksi ja ulommat pinnat pitää pestä pihalta käsin tikkailla seisten. Jotenkin ei oikein lähtenyt minulta.

Jossain kohtaa taisin mainita myös nähneeni ihanan vaaleanpunaisen kastelukannun, jollaisella olisi käyttöä pihapuuhissa.

Toiveeni toteutuivat, ja paljon enemmän!



Ensinnäkin sain tytön askartelemat äitienpäiväkortit ja pienen lahjan heti aamusta vuoteeseen ja aamiaiseksi kahvin kanssa tuoreista mansikoista tehtyä rahkaa.





Isähenkilö oli keksinyt ihan mahtavan lahjan minulle; -vaaleanpunaiset kottikärryt JA sen toivomani kastelukannun! Kuinka söpöt ne onkaan! Minulla on ajattelevainen mies <3 Ja kun olin toipunut aamiaisesta ja lahjoista, kaivoi se esiin ikkunanpesulaitteen ja ryhtyi pesemään ikkunoita. Meinasin pudota tuolilta!




 Lounaaksi nautittiin (luonnollisesti isähenkilön valmistamia) valkosipuliperunoita ja grillattuja pihvejä pihalla auringonpaisteessa, jonka jälkeen lähdettiin Helsinkiin äitienpäiväkahveille äitini luokse. Omalle äidille vein nyt vain pienen hortensian, kahvipaketin ja aamulla leipomani juustokakun, sillä käytin hänet aikaisemmin jo äitienpäivälahjana pienillä ostoksilla Ikeassa. 

Toivottavasti äidilläni oli yhtä mukava äitienpäivä kuin minulla. Olen iloinen, että minulla on äiti. Äiti, joka on huolehtivainen ja kiltti. Äiti, joka jaksaa innostua kodin sisustamisesta ja kukkapenkkien peuhkaamisesta. Äiti, joka soittaa, vaikka minä usein unohdan. Äiti, joka käsitöillään pitää koko perheen villasukissa ja lapasissa. Äiti, joka opetti minut teininä tekemään ruskeaa kastiketta ja joka ei koskaan pakottanut syömään kalaa tai kaaliruokia. Täytyy sanoa, että miehelläni on myös aika mukava anoppi, joka ei arvostele eikä tuppaa, ei neuvo tai puutu liiaksi, mutta on aina halukas auttamaan kun tarvitaan. Kiitos äiti, että olet olemassa <3



Lapsuus se on, korvaamaton 
Paljon mä sain, siks kiitän nyt vain 
Äidille vaan laulaa nyt saan, äideistä parhaimman sain 
Lohdun hän loi, suojan hän soi 
Hellyyttä koin, nyt kiittää sua voin 
Rakkaudestaan voimaa mä saan, äideistä parhaimman sain 

Hän ymmärtää ja lohduttaa, laulun tään hän nyt saa-aa-aa 
Kallein hän on, niin korvaamaton, parhain hän on äiti mun 

Luotas jos tie kerran mun vie, suureks kun vartun unhoon jää et 
Muistot nää mieleen jää, rakkautes tää 
Äideistä parhain sä oot





7 kommenttia:

  1. Oi ihanuus, sinulla on ollut tosi ihana äitienpäivä ♥ Nuo vaaleanpunaiset kottarit ja kastelukannu ovat kyllä niiiin suloisen ihanat ♥ Miten ajattelevainen mies sinulla onkaan, että pesi vielä ikkunatkin ♥ ♥ Uskon kuitenkin, että olet ansainnut tuon kaiken ♥ Meillä vietettiin äitienpäivänä ensimmäisen lapsenlapseni 3v-synttäreitä, joten sain kaikki kolme tytärtäni ja vieläpä äitinikin luokseni kylään. Vanhimmat lapseni toivat minulle kukkia ♥ Mies ei muista minua äitienpäivänä. En tiedä miksi? Se hiukan satuttaa ja loukkaa minua. Hän vaan huikkaa humoristisesti "Et sinä ole minun äitini". Tuossa kohden minä en vain ymmärrä huumoria.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän synttärikemut näyttivät kyllä ihanilta! <3
      Jos mies on tuota mieltä, niin suotta sinäkään muistat häntä sitten isänpäivänä? ;)

      Poista
    2. Niin, mun luonto ei vaan anna periksi olla muistamatta!

      Poista
  2. Nuo kottikset ovat kyllä niin mageet :)

    VastaaPoista
  3. Ihanat kottikärryt ja päivä sinulla. Niin myös täällä oli ihana äitienpäivä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kottikärryt oli kyllä huippukiva ylläri! :) Kiva kuulla että sielläkin juhlittiin äitiä <3

      Poista

Hurjan kivaa, että kommentoit, kiitos sinulle! :)