On ihana huomata, että hädän hetkellä on ihmisiä, jotka rientävät apuun.
Olen ollut kolme vuorokautta vuoteenomana; siinä lasten kuume-vatsataudissa. Kaksi ensimmäistä vuorokautta pysyin hereillä tunnin kerrallaan, kolmantena yönä lähes menetin tajuntani verenpaineiden laskiessa oksennuskouristuksen aikana, ja vietin osan yötä kylmänhikisenä koirien kanssa lattialla. Päänsärky ja kuume vetivät olon ajoittain todella kipeäksi ja nyt neljäntenä alkavana vuorokautena en huimaukselta meinaa pystyssä pysyä.
Kuitenkin tässä on juhlittu isänpäivät ja arki rullaa normaalisti eteenpäin, kiitos tukiverkoston, joka rientää apuun kun sitä tarvitaan.
Tyttö on ottanut koiranpennun ulkoilutuksen ennen ja jälkeen koulupäivänsä hienosti vastuulleen, hän on myös auttanut aamulla pikkuveljelle tarvittavat ulkovaatteet eskariin mukaan ja hoputtanut syömään aamiaista.
Isähenkilö on hoitanut työpäivän jälkeen tottuneesti kauppa- ja aptekkireissut, valmistanut ruuat ja hoitanut tiskit. Silittänyt vaimoa ohimennen hiuksista ja kantanut polttopuita sisälle.
Isähenkilö on hoitanut työpäivän jälkeen tottuneesti kauppa- ja aptekkireissut, valmistanut ruuat ja hoitanut tiskit. Silittänyt vaimoa ohimennen hiuksista ja kantanut polttopuita sisälle.
On ihan mahtavaa huomata, miten hyvä tiimi me ollaan ❤ meidän pieni perhe.
*
*
*
Suuri kiitos kuuluu myös
Appivanhemmille, jotka ovat kuljettaneet poikaa eskariin ja viihdyttäneet sekä ruokkineet iltapäivällä eikä mitään menoa ole jouduttu perumaan näiden sairauspäivieni takia.
Appivanhemmille, jotka ovat kuljettaneet poikaa eskariin ja viihdyttäneet sekä ruokkineet iltapäivällä eikä mitään menoa ole jouduttu perumaan näiden sairauspäivieni takia.
Elämä rullaa eteenpäin kuten kuuluukin.
Vaikka mieluummin olisin terve ja toimisin normaalilla höngällä, on nämä muutamat kamalan sairaat päivät avanneet silmiäni näkemään oman arjen hieman toiselta kantilta.
Ei ole katastrofi jos tiskit jäävät aamulla pöydälle tai ruuaksi tarjoillaan eineksiä. Suklaavanukas toimii iltapalana, kun muu ei maistu eikä haittaa jos lasten hampaat unohtuu aamulla harjata.
Viikko tai kaksi tätä menoa ei kaada koko vuoden venettä.
Kunpa sitä muistaisi olla armollisempi itselleen ja muille, alisuoriutua silloin, kun se tekee arjesta sujuvamman.
Teillä on ollut tosi raju tilanne siellä :/
VastaaPoistaMulla ei ole koskaan ollut tuollaista vatsatautia kuin nyt! Huhhei! Enkä koskaan halua uudestaan sitä kokea.
PoistaVoi hirveetä mikä tauti! Mutta onneksi on ne läheiset, joiden avulla elämä jatkaa kulkuaan. Pikaista paranemista ja toipumista sinne!! ♥
VastaaPoistaKiitos Heli ♥
PoistaTää tauti oli kamala. Ja kamalan pitkäkin vielä. Vasta tänään, kuudentena päivänä on olo alkanut normalisoitumaan! :O
En mitenkään olisi selvinnyt ilman apuja tuota alkuviikkoa, joten saan kyllä olla niin kiitollinen perheestä ja lasten isovanhemmista ♥
Niin totta!!! Turvaverkot on todella tärkeät ja niiden puuttumisen huomaakin oikeastaan vasta tositilanteessa.
VastaaPoistaIhanaa, että voit jo paremmin. Tuollainen vetää kyllä voimat niin matalaksi, että huh huh....
Tällaisina hetkinä sitä kyllä alkaa kummasti arvostamaan terveyttään ja läheisiään ♥
PoistaTänään vasta on olo ollut sellainen, että on pärjännyt jalkeilla ilman päikkäreitä ja jatkuvaa makuulla-oloa! Edelleen huimaa ja olo on heikko, mutta selvästi taudin selkä on nyt taittunut ja toipuminen alkanut :)
Voi hui kamala mikä tauti!! Toivottavasti alat olla jo parempi <3
VastaaPoistaVaikka meilläkin on pyörinyt näitä vatsaflunssia tässä vuosien varrella, ei mikään ole koskaan ollut tällainen! Vaan olipa kokemus, uuh. Nyt on olo jo virkeämpi ja alan selvästi toipumaan kun huomaan kohentelevani sohvatyynyjä ;)
PoistaVoi mikä hurja tauti teillä! Paranemisia <3 ja ihanaa kun on tukiverkosto johon nojata :)
VastaaPoistaT. Äiti kolmelle
Kiitos ♥ On kyllä ihanaa kun läheiset auttavat silloin kun apua tarvitaan. Tulee rakastettu olo kun ihmiset pitävät huolta. Ja sitä vartenhan läheiset on, että puolin ja toisin autetaan :)
PoistaKyllä niitä verkostoja tarvitaan, ja onneksi lähimmäisiä on lähellä. Kaikilla kun ei aina niin ole, mutta onneksi meillä ollaan siinä asiassa oltu onnekkaita. Ihania karvaisia ystäviä sulla kuvissa lasten kanssa.
VastaaPoistaMeillä asuu lasten isovanhemmat kyllä ihanan lähellä ja ovat aina valmiita auttamaan lasten kanssa ♥ Ja miten hyvä, että lapsetkin ovat jo näin isoja ja omatoimisia!
PoistaKarvalapset on kyllä vauhdikas lisä tähän perheeseen! :D Ja niin kauniisti näiden nahkalasten kanssa että!
Toivottavasti siellä ollaan jo elävien kirjoilla ❤ Kyllä on ollut rankan kuulloinen tauti 😥
VastaaPoistaIhana Eerika ♥
PoistaKyllä nyt voi jo sanoa, että toipumassa ollaan! :) Monta päivää olisi kirittävänä, mutta taidan ottaa rennosti vielä tämän viikonlopun, keitellä glögiä ja nauttia terveydestä!
Juuri näin, tukiverkkoon tulee nojata silloin kun tilanne sitä vaatii ♥
VastaaPoistaAika raskaita päiviä siellä on sairastaessa vietetty, mutta hienosti selvitty!
Oikeassa olet Maiccu! ♥ Ja kyllä täältä taas noustaan omille jaloille ja kohti virkeyttä! :)
PoistaIhana kun on tukiverkko ja oikeqasti toimiva tiimi, juuri niin kuin sanoit.
VastaaPoistaEikä todellakaan haittaa vaikka joutuisi välillä turvautumaan eineksiin ja ne tiskit lojuisi siellä pöydällä, ne ehtii sitten myöhemminkin, kun jaksaa.
Siis nuo teidän koirat ovat niin ihania ja mä en kestät uota pentua <3
Toivottavasti siellä voidaan jo paremmin.
Pitäisi ehkä useammin ottaa vähän rennommin niiden tiskien ja aterioiden kanssa. Oon vaan vähän huono siinä ;) Mutta olipa vapauttava tunne kun sai eilen imuroida koko kämpän, hangata lattiat ja pestä kolme koneellista pyykkiä! :D Hetken hyvä mieli puhtaasta kodista! Eli paremmin voin jo, kiitos ♥
PoistaKoirat on kyllä rakkaita ja ihania! Tämä pentu vaan on aika omaa lajiaan jyrsijä ja suorakurkku :O Saa nähdä onko meidän huushollissa mikään ehjää pentuvuoden jälkeen!