Kauhu 6kk

❤

Vastahan se meille tuli ja nyt se jo vaihtaa hampaita ja pitää meteliä pihassa tunkeilijoiden varalta kuin isompikin vahtikoira. Tai aika isohan se alkaa kyllä olla kooltaankin, korkeutta ja massaa tulee yhtä kyytiä. Tässä kuussa se täyttää jo puoli vuotta! Miten aika rientääkään!

Kauhu

❤

Niin kummallinen ja niin rakas pieni otus. 

Se on maailman kiltein ja hyväntahtoisin koira. Herkkäkin se on, paljon herkempi kuin isoveljensä. Jos isoveikka on arvonsa tunteva vartiokoira, on tämä se seurassa viihtyvä ja miellyttämishaluinen versio siitä. Se suorastaan loukkaantuu, jos se ei pääse mukaan sinne minne muutkin. Kuten pihalle, vaikkei se siellä viihdykään. Mutta auta armias jos muut on pihalla ja hän yksin sisällä. Se seisoo mangustinomaisesti keittiön ikkunassa, otsa huolestuneesti kurtussa ja parkuu. 

Ruokaa se söisi määrättömästi. Se myös mielellään varastaa sitä jos sellaista on näkyville jätetty. Polttoroskis on lemppari -asia, mikä pitää kääntää heti kun silmä välttää. Ei taida olla mitään, mitä se ei söisi jos tarjotaan. Ja vaikkei tarjottaisikaan. Onnekseen se ei vaikuta olevan millekään ruoka-aineelle herkkä. (Toisin kuin allerginen isoveljensä, jolla on taas korvassa hiivaa, kun se on saanut ylimääräisiä herkkuja pennun varjolla. Epäilen, että nauta ei sovi sille vehnän lisäksi...)

Myös ruuan perään Kauhu parkuu. Nurkuaa vieressä kun sille paloitellaan ruokaa kuppiin. Ei malttaisi odottaa sitä muutamaakymmentä sekuntia. Jos haluatte nähdä miltä onnellisuus näyttää, niin tulkaa katsomaan meille ruokakupillaan aterioivaa Kauhua. Sen onnellisemman näköistä MITÄÄN ei ole olemassa. 

Eikä mitään niin pahanhajuista. Se laskee ilmoille nukkuessaan aivan jäätävän hajuisia katkuja. Ihan sama mitä sille syöttää, ja mihin aikaan, niin se haisee. Asia ei tunnu häiritsevän ketään muuta kuin sitä henkilöä kenen jaloissa se kulloinkin nukkuu. 

Kauhu leikkii paljon. Vastakolattu lumipenkka on ihana! Tennispallo on ihana! Isoveli on ihana! Juokseminen ja painiminen on ihanaa! Koirapuistossa käyminen on ihanaa! Lenkillä käyminen on ihanaa! Mutta kotipihassa oleilu useimmiten ei. Viiden minuutin pihalla olon  jälkeen se parkkeeraa itsensä keittiön ikkunan alle ja marisee sisään. Ilmeisesti erityisen kylmä ja märkä sää eivät ole hänen mieleensä. Sitäpaitsi ruokakuppi on sisällä ja siihen on joku saattanut tiputtaa jotain sillävälin, kun se ei ole ollut jatkuvan tarkkailun alaisena. Ainakin se on tarkistettava aivan ensimmäisenä kun tulee ulkoa sisälle. 

Yöt se nukkuu kiltisti sohvalla ja tekee aamupissit heti pihalle päästyään. Muutoin se saattaa lirautella epähuomiossa edelleen lattialle. Jos siis et ehdi kieltää ja passittaa sitä ulos sillä sekunnilla kun se alkaa kyykistymään. Aina se ei onnistu. Mutta kyllä se vielä joskus on täysin sisäsiisti. Ainakin minä haluan uskotella itselleni niin. Tämä koirahan ei ole tuhonnut juurikaan mitään, jos ei polttoroskia ja -puita lasketa. Tai sitä pientä pätkää jyrsittyä betoniseinää. Tämä tuhoaa talon pissimällä. Meillä on kahden kaapin jalat jo kokeneet kauhun ja laminaattilattiat nostelevat saumojaan. Saan siis ainakin uuden lattian, jahka tuo sisälle lirauttelu loppuu. Eli varmasti kolmen vuoden kuluessa?

Häntä sillä heiluu aina. Siis ihan aina. Se heiluttaa häntää puolinukuksissaankin kun sen ohi kävelee. Se on myös kasvattanut häntään hienoja pitkiä karvoja ja viuhtoo sillä menemään. 

Pölynimuriin hän suhtautuu asiaan kuuluvalla vakavuudella. Sen ilmestyttyä näköpiiriin, hän hyvin vähäeleisesti poistuu paikalta ja aina imurin lähestyessä tuota olinpaikkaa, tuijottaa sitä hieman huolestuneena. Tuo taitaa olla ainoa hetki kun sen häntä ei heilu. 

 

Meidän ensimmäinen mörkö on laumanvartija sanan jokaisessa merkityksessä; lahjomaton, uskollinen, itsevarma, varauksellinen ja äärimmäisen viisas. Tästä toisesta en juurikaan vielä löydä laumikselle tyypillisiä piirteitä. Mutta ehkä ne on tuolla jossain kaiken nälkäisyyden ja innokuuden alla piilossa? Oli miten oli, on Kauhu niin meidän perheeseen sopiva ja valloittava yksilö, että itku meinaa päästä pelkästä sen ajattelemisesta. 

Se on niin hieno. Ja siitä tulee niin niin hieno ❤

Meidän Kauhu, Kaustinen, Kauspe, Kaahusti, Haahusti, Haukku. Koko perheelle niin rakas.