Elä kuin viimeistä päivää

Täällä ollaan ihan pihalla! Kotipiha on muuttunut olohuoneeksi, kun tuolien ja penkkien pehmusteet on kaivettu esille ja levitelty ympäri pihaa. Radio soi ja koirat sekä lapset leikkivät ympärillä. Aika ihanaa!

Kun lämpö ja aurinko hellii tällä tavalla, tulee sydänalaan pelko, että pian se loppuu ja se tarkoittaa sitä, että nyt on pakko nauttia 100 lasissa joka hetkestä. Kotipiha kukkii jo kauniisti kun hedelmäpuut availevat nuppujansa ja alkavat kukkimaan! Myös marjapensaissa on hurjasti kukkia, joten satoisa vuosi kenties tiedossa?

 

Olen istutellut pelargonioita ja orvokkeja ruukkuihin ja ripotellut yhden sinne, toisen tänne. Lapset pelkäävät pörriäisiä, mutta minusta niiden puuhia on hauska seurata, kunhan eivät aivan iholle tule. Tein pörriäisbaarinkin, mutta se taisi houkutella enimmäkseen pelkkiä muurahaisia...no ensi keväänä liikkeelle uudella yrityksellä ja mehu-hedelmä -coctaililla! Eilen pelastin neljä pörisijää pihalle, kun raukat eksyvät avoimista ikkunoista sisälle. Pyydystän ne ikkunaa vasten juomalasin sisälle, ujutan paperin väliin ja vapautan pihalle. 

 

 Istutin kukkapenkkiin talon varjoisammalle seinustalle heinien ja rikkaruohojen joukkoon äitienpäivälahjaksi saamani alppiruusun. Voi että se on kaunis! Nyt toivon, että se viihtyy sijoillaan ja alkaa leviämään. 

 

 Kun minä vietin helteistä viikonloppua ja äitienpäivää töissä, on isähenkilö ahkeroinut täällä kotipihalla tehden terassia kesähuoneen päätyyn. Siinä puolivalmiilla terassilla olen viihtynyt tänäänkin useampaan kertaan aurinkovuoteella lojuen ja ihastellen armaan aviomiehen kädenjälkeä. Terassista tulee aivan ihana jatke kesähuoneelle! Olen jo nyt ihan fiiliksissä siitä! 

Eilen vietin tovin jos toisenkin hioen ja maalaten terassipöytää. Tulen esittelemään sen tänne teillekin pian tarinansa kanssa! 

Ihana kesä! Ollaanko teilläkin "ihan pihalla"?