Kamera

Mikäli ette ole huomanneet, on minulla ollut lastenvaaterintamalla viimeaikoina hyvinkin niukkavärisiä kankaita ompelussa. Musta, valkoinen ja harmaa, terästettynä pienillä yksityiskohdilla on ollut tämän talven "juttu". Siispä tilasin Noshilta jo tovi sitten tätä kivaa harmaata kameratrikoota Suuttujaa ajatellen.

Peruspertsa-setti siitä sitten tuli. Ei kikkoja, vanhoilla tutuilla kaavoilla. 

Yhdistin sen tähän musta-valkoiseen kapeaan raitaan saaden tahtomattani aikaan pyjama-fiilarit. Äh.

 Mutta pojan päällä ne näyttää onneksi kuitenkin päivävaatteilta eikä yöpuvulta.

Instagramissa minua seuraavat näkivätkin tämä kuvan jo toissapäivänä.
Äitihenkilö nimittäin löysäsi liekaansa vähän ja antoi pojan syödä lounaaksi eineksiä (niitä harvoja mitä se ylipäätään allergioiden vuoksi pystyy syömään...) ja vieläpä olohuoneessa retkeillen!

Instagramissa minua voi muuten seurata nimimerkillä PALANUTTA, tervetuloa sinnekin kurkkimaan!



Oikein mukavaa ja rentoa viikonloppua kaikille!

Iiik! Ääääää! Kevät! Tule-tule jo!

Olipa aivan ihanat pari aurinkoista päivää ja kylläpä piristääkin tuo valo ja räystäistä tippuva vesi!

Toinen huomio samasta aiheesta; kyllä vaan siisteyttä rakastavan ihmisen tunnetila järkkyy kaikista näistä lisääntyvän valon aiheuttamista näköhaitoista (lue; pöly, sormenjäljet, likaiset ikkunat jne.) täällä kotona. Auts! Rätti käteen siis vaan ja ikkunanpesusäitä odottelemaan.

Ajelin tiistaina Suuttujan kanssa Ikeaan tutkailemaan keväisiä juttuja. Tarkoituksena oli ostaa yrttejä ja siemenpusseja ja tietenkin purnukoita edellämainituille. Siemeniä en löytänyt vaikka kuinka pyörin viherosastolla (ihania uutuuksia siellä!) ja hetken haisteltuani yrttikärryä, jätin nekin ostamatta. Ihan vaan pälkähti sellainen ajatus päähän, että ehkä aika moni muukin on haistellut (ja kenties jopa yskinyt/aivastanut/hipelöinyt) niitä syötäväksi tarkoitettuja yrttejä. (Miksei niissä ole muovia ympärillä niinkuin ruokakauppojen salaateissa ja yrteissä?)
Taidan hakea siemeniä ja kasvattaa nekin ihan alusta asti itse. 

Löysin kuitenkin ihania kärryllisiä krookuksia ja narsisseja! Pakkohan niitä oli muutama napata kärryyn. 

Kävin eilen auringon paistaessa seisoskelemassa tuolla piharakennuksessa ja aivan villejä suunnitelmia sainkin päähäni! Melkein itseäkin hirvittää moiset ajatukset! Toiseen päähän rakennusta haluaisin kesähuoneen/grillauspaikan ja toiseen päähän pihasaunan pukuhuoneineen! Voe mahoton :D Ja molemmat on vieläpä melko toteuttamiskelpoisia ideoita! (vaatisi tosin ehkä jonkun lottovoiton...)

Näin jo sieluni silmin tuon kesähuoneen valmiina ja meidät sinne kesämekoissa nautiskelemaan hellepäivästä. Grillausta ja kuplajuomaa, vaahtokarkkeja ja viirinauhoja, vähän musiikkia ja iloisia ihmisiä. Kyllä! Kylläkyllä!

Ensin se pitää tyhjentää kaikista isähenkilön työkaluista ja roinista ja maalata kauttaaltaan sisältä. Pariovet olisi kiva vaihtaa ikkunallisiksi ja yhden ikkunankin sinne tahtoisin asentaa valoa tuomaan. Hyllyä tuohon, pöytää tuohon ja pari naulakkoa, kukka-amppelit ja kaislamatto ja ja ja..! Kesä, tule tule jo!

Eihän tässä voi kuin päätellä, että jollei mökkikuume niin tuunaus ja remonttikuume iskee kuin lekalla päähän näin alkukeväästä! 

 

Ketku & Rötkö

Aka Ompelun uhrit.

Vietin hyvin mummomaisen lauantaipäivän eilen. Aloitin aamupäivällä kankaiden leikkomisen ja lopetin vasta illansuussa ompelun.
Istuin siis hyvinkin tiiviisti alakerrassa, kuunnellen Tauskia ja Loiria, juoden limpparia ja syöden suklaata. Niin ja siis ommellen.


Eli tavallaan Suuttuja ja sen sisko oli vähän paitsiossa, kun äitihenkilö vaan ompeli. Ja kehtasi vielä pyytää pukemaan uudet puserot ja poseeraamaan. Tässä tulos. No itsepähän pyysin, heh.

Piirtelin kaavat uusimmasta lasten Ottobrestä myös näille pienille ihmisille. Suuttujalle tein Smart Guitars -kaavalla 110 kokoisen puseron. Lisäsin vaan hupun ja helmaan resorin. Hupun vuori on samaa Noshin mintunvihreää trikoota, kuin NÄMÄ housut, joten saatiin taas lisää yhteensopivia vaatekappaleita nuorenmiehen lipastoon.

Mustavalkoinen joustocollege on tilattu Metsolan alesta viime syksynä. Nyt vihdoin sain inspiksen tehdä siitä jotain. 

Keskelle leikkasin Viljamin Puodin Kuokkavieraat -trikoosta kaksi hahmoa ja takapuolelle yhden. Silitin tukikankaan nurjalle ja tikkasin reunoista siksakilla. Kivasti antaa ilmettä muuten tylsään peruspaitaan!

Tytöllekin löytyi tosi kivoja puserokaavoja tästä lehdestä, nyt piirtelin Toucan -kaavat koossa 128. Tyttö sai itse valita kuvan ja resoreiden värin. Kaavasta poikkesin sen verran, että laitoin helmaan ja kädenteille resorit tytön toiveesta.

Tyttö valitsi Verson Puodin Paratiisi-Maijasta tytön ja kukan paidan etumukseen. Nämä on niin söpöjä kyllä!

 Suuttujan puseroon tuli niin pitkät hihat, että käänsin resorit kaksinkerroin. Onpa tuossa kasvunvaraa muutenkin vielä ja hyvä niin!

Huomasin vasta näitä kuvia katsoessa, että tuohon hupun keskisaumalle kohdistui vahingossa aika hauskasti nuo sahalaidat!

Loput ompelupäivän tuotokset esittelen teille myöhemmin. Eiköhän tässäkin ollut riittävä pläjäys kuvia tälle erää!

Kivaa sunnuntai-iltaa kaikille! 

Haaleaa

Tein tiistaina retken Helsinkiin ja löysin itseni penkomasta Itiksen Eurokankaan palalaaria. Löysin tällaista ohutta, hiukan hohtavapintaista ja erittäin laskeutuvaa trikoota. Väri on ihan mun mieleen, tällainen kylmän kalpea vaaleanpunainen. Trikoo on mielettömän ohutta ja kevyttä, oikein kesäpaitamatskua! (ohuesti harmittaa, että jätin sen toisen palan tätä sinne laariin...)

Uusimmassa lasten Ottobressä (1/15) oli kivannäköinen kaava. Melkein kuin laatikkopaita, mutta asteen kapeampi. Piirsin ja leikkasin siis lasten isoimman koon kaavat itselleni. Lisäsin vielä helmaan ja kädenteille kaitaleen.

Ihan mahdoton materiaali saada kuvattua kunnolla! Se venyy ja vanuu ja menee hengityksestä jo ruttuun. Ei ehkä mukavin materiaali myöskään ommella... Mutta päällä aivan ihana! Harmi, ettei sitä saa vangittua kuviin.

Tuli oikein sievä käyttöpaita. Teen ihan takuulla tällä kaavalla lisääkin paitoja! Taidan piirtää samaiset kaavat myös tytön koossa. 

Nämä farkut löytyi muuten samalla retkellä KappAhlista, ihanat päällä! Näitä oli myös vaaleina ja ne olisi varmasti kivat kesällä tennareiden kanssa.

Kuvien taso on taas laatua hämärä eteinen ja vanha Iphone. 

Tv-kaappi

Ja sen uusi ilme.

Nyt kun on pensselinvarteen tartuttu niin antaa palaa! 

Muistatte varmaan tämän ruskean kaapin, jonka esittelin joulun aikaan  ja värihaasteessakin vielä?

Tykkään kaapista kovasti, se on juuri sopivan kokoinen tähän olohuoneen nurkkaan ja se piilottaa television ja kaikki muutkin rumat elektroniikkahärpäkkeet. Minusta on kiva, ettei ne ole jatkuvasti näkysällä keräämässä pölyä.

Kaappia ostaessa ajattelin, että maalaan sen heti, ennen kokoamista. Joulu oli kuitenkin ovella ja kaappi ihan kivan näköinen sellaisenaan, joten sellaiseksi se jäi.

Joku siinä kuitenkin häiritsi. Ehkä se, ettei meillä ole mitään muuta saman väristä täällä kotona nyt, kun maalasin sen keittiön puusohvankin. Tämä oli jotenkin yksinäinen eikä se kuulunut "joukkoon"

Joten...

Miten tällekin kävi samalla tavalla kuin sille puusohvalle! Tästäkin kuoriutui siro kaunotar entisen vanhan jyhkyn kaapin sijaan!

(sorry johtosekamelska...niin on kiire ollut, ettei olla saatu listoja hommattua ja läimittyä paikoilleen, hehheh...)

Sinne piiloon jää kaukosäätimet, digiboxi, wii ja dvd-soitin. Laatikoihin saa kivasti sullottua sekalaista tavaraa, niinkuin puhelinten laturit...

Nyt tämä kaappi sopii mukavammin joukkoon ja tuo vanha putkiradiokin pääsee oikeuksiinsa sen päällä.

Tykkään!

 

Seuraava maalauskohde on jo päätetty ja kovasti kutittaisi päästä sitä sutimaan, mutta maalit on harmillisesti vielä kaupassa. Mitähän sitä sillä välin keksisi puuhailla?

Kun maatalon emäntä prinsessaksi muuttui

Se oli ensimmäinen ajatus, kun katsoin tätä kuvaa.

Meillä on ollut tämä puusohva parin vuoden ajan ja jo ostohetkellä päätin, että se saa maalikerroksen päälleen. 

Sohvan kansi oli tehty uusiksi jälkikäteen ja se on eri puulajia kuin muu sohva. Silmiinpistävän eri. Sohva oli tuolloin myös hiottu ja käsitelty lakalla. Paitsi tausta! Sohvan takapuoli oli siis vanhassa vaaleanruskeassa rapistuneessa maalissa, jonka alta näkyi myös vaalean harmaa maalikerros. 

Tuo lakkapinta oli ikävästi kellastunut ja omaan makuuni melko ruman värinen. Pidin sohvan päällä jatkuvasti tyynyjä ja lampaantaljoja "peittämässä" tuota rumaa väriä ja kannen erilaisuutta.

Arastelin lähteä maalaamaan itse näin vanhaa ja arvokasta sohvaa, joten tarkoitus oli viedä se sopivalla hetkellä liikkeeseen maalattavaksi. Mutta sitä sopivaa hetkeä ei vaan tahtonut tulla. Ensinnäkin sohva painaa ihan hurjasti, enkä minä olisi jaksanut sitä kantaa isähenkilön kanssa kahdestaan kerrostalon toisesta kerroksesta autoon. Ja nyt täällä "maalla" meillä ei enää ole tuttua ja edullista maalaria. 

Siispä. Ostettiin Tikkurilan mattavalkoista huonekalumaalia. Putsasin sohvan vahvalla maalinpesuaineella ja maalasin kahtena peräkkäisenä päivänä kerroksen maalia siihen. Yritin olla mahdollisimman huolellinen, ettei noihin koukeroisiin kohtiin tulisi valumajälkiä ja hioin hiekkapaperilla pahimpia rosoja ensimmäisen maalikerroksen kuivuttua. 

Siitä tuli ihan superkaunis! 

Nyt se näyttääkin sirommalta ja nuo yksityiskohdat tulevat kauniimmin esille. Nyt en enää raaski peittää tätä tyynyillä tai muillakaan, se on niin kaunis ihan paljaana <3

Mitäs pidätte? 

Husisukkanen

Eli susihukkanen ja sen toveri karhu mesikämmen.

Tilasin taannoin Tuikesta tätä suloista Hukan perintö -nimistä trikoota. Silloin tein siitä NÄMÄ.

Suuttuja on kasvaa hujahtanut niin kovasti, että sillä tuntuu liputtavan liki jokaisen paidan helmat ja housujen lahkeet. 

Piti tarttua toimeen. Oli jo aikakin.

Housut on ihan peruspertsaa, mutta niin ihanan väriset etten kestä! Ja löysin kangaslaatikosta vielä superhyvin mätsäävää ohutta resoria näihin.

Kaavana jälleen Ultimate Casual 104, reippaasti pidennetyillä lahkeilla ja vetäisinpä vyötärönkin korkeaksi, niin ei vilku rekkamiehen hymy.

Hukkapaita on se tuossa yllä linkkaamassani postauksessa tehty paita, lisäsin vain pitkät hihatesorit ja helmaresorin käyttöikää jatkamaan. Ja antaapa ne aika kivasti ilmettäkin.

Raitapaidan kaavana toimi Mr. Bear 104.
Karhun taustalle silitin tukikangasta ja ompelin pienellä siksakilla aivan reunasta kiinni. Tähän tein tosi pitkät hihanresorit ja jatkoin helman pituuttakin vähän. 

Pojille on tosi vähän mitään kivoja "jujuja" paitoihi, ainoastaan huput ja nappilistat millä saa vähän muunneltua ilmettä. Tytöille on frillaa ja rypytystä, levenevää helmaa ja pussihihaa. Pojille ei mitään kivaa, pöh.
Tähän tökkäsin pääntielle pari nappia ja mietin onko nekin silti vähän tyttömäiset?

Lippapipo on Noshin ilmaiskaavalla tehty koossa M. Suuttujalla on tosi pieni pää ja tämä M-kokokin tuntuu vähän isolta, mutta ehkä toi kupoli tosta vielä kasvaa lippikseen sopivaksi. 

Tähänkin ompelin tukikankaalla vahvistetun hahmon ennen pipon kokoamista. Vuorina on Hukan perintö -trikoota ja päälaelle laitoin vielä mustan tupsun keikkumaan!

(vinoraita- ja mintunvihreä trikoo Nosh, hahmotrikoo Tuike, turkoosi resori Eurokangas, keltainen resori paikallisen kangasliikkeen poistomyynti)