tiistai 13. kesäkuuta 2017

Sateiset kesälomapäivät


Näille sadepäiville on vaan joskus annettava tilaa. Pysyä sisätiloissa ja keksiä kivaa puuhaa.


Tai sitten on todettava tilanne, vedettävä huppu pään yli ja lähdettävä sateeseen. Eilen koiran lenkityksen lomassa poimittiin lasten kanssa vettä valuvia lupiineja pellon reunasta. Halpaa hupia ja niin kivan näköisiä ruokapöydän päällä lasipurkissa. 



Keittelin myös pakastimen antimista mehua. 
Tällä kertaa mehuksi päätyi pussillinen raparperia ja punaisia viinimarjoja. 
Aika kauniin värinen mehu ja on muuten taattua luomua omasta pihasta! Mehut sai hetken jäähtyä puuhellan päällä ennen jääkaappiin pääsyä. Puuhellassa ei olekaan ollut tulia nyt varmaan pariin viikkoon vaan ollaan poltettu kalikka silloin tällöin vain olohuoneen takassa. Kiva ettei polttopuuroskaa tule niin paljon sisälle kuin talviaikaan!


 


Tänään vuorostaan istuttelin petunioita ja lobelioita laatikoihin. Tosin säälin herkkiä kukkia ja jätin ne vielä kasvihuoneeseen tuulelta ja sateelta suojaan. Ehkä huomenna ne saa jo omille paikoilleen pihalle?


 


Prismassa tartuin ruokaostosten lomassa pariin pieneen kalkkimaalipurkkiin. Tämä on kyllä niin ilahduttava uutuus marketin hyllyllä!! Tämä ilta onkin siis sujunut kellarissa maalaillessa. Jahka projekti on valmis niin laittelen tänne vähän käyttökokemuksia ja kuvia! 


 


Tämä pieni karvainen tyyppi on ottanut sadepäivät niille kuuluvalla arvokkuudella. Se vaihtaa paikkaa lämpimän sohvan ja viileämmän kuistin välillä ja kuorsaus vaan kuuluu!! On se niin hupaisa otus. Sekään ei viihdy ulkona kun maa on märkä, vaikka mielellään lenkille lähteekin.


 


Sellaista leppoisaa kotoilua meillä on vietetty nyt alkuviikko. Huomiseksi luvataan onneksi aurinkoa ja minä pääsen kestitsemään ihania bloginaisia meidän omenapuun alla! Mutta nyt heipat ja hyvää yötä! 


maanantai 12. kesäkuuta 2017

❤ rakkain paikka maailmassa.


 Sinnehän me perjantaina ajeltiin, halki Suomen, mökkikautta aloittamaan.

Ja siellä se torppa jälleen seisoi pienenä ja söpönä meitä vastaanottamassa.

Ympärillä kasvoi kyllä melkoinen heinikko, mutta vastassa olivat myöskin ihanasti kukkivat tuomet ja pihan poikki hyppelevät rastaanpoikaset. Niin ilahduttavaa huomata vuosien toistavan toisiaan ja noiden rastaanpoikasten ilmestyvän joka vuosi meidän pihaan ❤


 


Olipa ihana laitella kotona pesussa käyneet verhot, sohvanpäälliset ja petivaatteet paikoilleen ja imuroida talven aikana ilmestyneet hämähäkinseitit pois nurkista. 


 
 

Meille sattui todella ihana ja aurinkoinen sää, joten lauantaina käytiin uimarannalla ja illalla vielä herkuteltiin avotulella grillatuilla banaaneilla ja vaniljajäätelöllä.


 


Kylällä kauppareissulla käydessä huomattiin tien poskessa mainoskyltti, jonka houkuttelemina mekin päädyttiin ihkaoikeaan huutokauppaan! Mitään ei tällä kertaa huudettu omaksi, mutta tapahtuma oli aurinkoisena päivänä tosi kiva kokemus! Voi kun tällaisia järjestettäisiin useammin!


 


Siinä se viikonloppu taas hujahti, liian nopeasti. 


 


Vähän meinasi surettaa, kun ihanan viikonlopun jälkeen piti painaa tuvan ovi kiinni 
ja sanoa mökille heipat hetkeksi. 


 


Mutta juhannukseksi me taas palataan ja mökkeillään silloin pidempi pätkä kesälomaa!


 


Tämän kuvapläjäyksen myötä toivottelen teille kaikille iloista alkanutta viikkoa! Meillä vietellään sadepäivää keitellen mehua. Mukavaa vaihtelua tämäkin! Mutta toivotaan nyt kuitenkin niitä aurinkoisia ja lämpimiä päiviä tällekin viikolle!



 

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Siivottu koti ja viikonloppufiilis

Sain tänään vihdoin pestyä lattiat oikein kunnolla ja vietyä viikkoja seinää vasten nojanneen paikkaansa etsivän hyllyn pois tieltä kuleksimasta. 

Pakkohan se oli  napata äkkiä pari kuvaa, ennenkuin illuusio siististä kodista ehtii kadota.



 


 Tiedossa on niin odotettu ja ihana viikonloppu etten meinaa pöksyissäni pysyä! 


 


 

 Palaan alkuviikosta hurjan kuvapläjäyksen kanssa! 


 


Ihanaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti! 


 

keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Toukokuun ompelu ja ihmeellistä säätöä



Mulla on pitkään ollut jo visio tällaisesta kaksiosaisesta mekosta. Ja vihdoin kun sen toteutin niin jotain meni pieleen. Pahasti pieleen. 


 


Mekosta  tuli tosi ihana. Mutta. Se ei toiminut mun kroppaan, ei yhtään! Mikä surku ja parku! Hain vertaistukea Fb:n ompeluryhmästä ja sainkin tosi hyviä kommentteja ja parannusehdotuksia. Sauma oli siis minulle väärässä kohdassa. Sen olisi pitänyt olla joko reilusti ylempänä tai himpun verran alempana istuakseen tällaiselle tasapaksulle pätkälle. Mutta koska mulla ei ollut tätä lettikangasta uutta isompaa palaa, niin samalla harmituksella sitten pätkäsin mekon keskisaumasta poikki ja kavensin alaosasta itselleni minihameen.


 


Nyt se tuli heti käyttöön ja tykkään siitä ihan tosi paljon! 
❤❤❤❤

 Jos jokus paistais aurinko niin tämä päällä vois vaikka saada sääriin väriä. Näin kalman värisinä kinkut näyttää...no, siskonmakkaralta. 

Ja kuten huomaatte, ei mun hiusrintamallakaan ole tapahtunut mitään uutta, vieläkään. Tylsää. 

 


Totesin, että tämä lärpäke onkin tosi monikäyttöinen. Kun vähän hiissaa vyötärönauhaa ylemmäs, menee tämä "paidanjatkeena" farkkujen kanssa! Ihan kuin ne äitiysajan masutuubit silloin joskus, hehhee! 


 


Mutta ehkä tämä on eniten mua tälleen leggareitten kanssa. Edelleen vaan viihdyn parhaiten trikoovaatteissa...sillähän ei ole mitään tekemistä lettukestien kanssa, ei. Ehhh.


 


Visio ei nyt kohdannut realiteettien kanssa, mutta tavallaan onni onnettomuudessa ja sain tehtyä pilalle menneestä vielä käyttökelpoisen vaatteen. Jotenkin kävi mielessä, että ehkä ei kannattaisi ommella pms:n aikoihin. Menee vaan hermot (ihan kaikkeen; omaan taitamattomuuteen, alalankaan, saumuriin, huonoon valoon jne.) ja peilistä katsoo joku kamalan näköinen tyyppi. 


Sellainen tapaus tällä kertaa.
 Nyt kesäkuussa toivottavasti ehdin ompelemaan paaaaljooooon! <3 





maanantai 5. kesäkuuta 2017

Vastaisku vatsataudille: lettukestit


Jottei elämä kävisi ihan ankeaksi, päätettiin pitää lasten kanssa kunnon perinteiset mehukekkerit ja syödä läjäpäin lettuja. Samalla juhlistettiin kesäloman ensimmäistä päivää. Pieniä asioita ja niin helppoja toteuttaa, mutta kuitenkin niin tärkeitä. Toivon, että näistä pienistä hetkistä, hippusista, jää lapsille mukavia muistoja.  
Jos ei muuta, niin ainakin sokeriset sormet ja hyvä mieli hetkeksi.


 


Värikkäät mehupillit ja kivat servetit. 
Tällainen pieni juhla omalla porukalla ei tähän hetkeen muuta vaatinut. 

Ihanaa olla lomalla ja on vihdoin aikaa leipoa ja tehdä kaikkia kivoja juttuja arkisten rutiinien pyöriessä siinä sivussa. Olenkin jo hyvän tovin elänyt sitku -elämää. Sitku on loma ja on aikaa niin maalaan portaikon seinän, Sitku... niin käyn kaappeja läpi ja teen kaatiskuorman. Sitku...niin kokeilen uutta ruokareseptiä, ja sitku...niin ompelen.


 


Muistan kuinka pienenä söin letut useimmiten pelkällä hienolla sokerilla päällystettyinä.
 Nyt katson kun omat pienet maistelee lettujaan samalla tavalla.

 
 


Minusta letut on parhaimpia juuri paistettuina, lämpiminä ja rullattuina. Ihan ilman mitään hilloja tai siirappeja.  Ne mitä ei heti jakseta syödä, jätetään pöytään ja pikkuhiljaa ne siitä aina päivän mittaan ohi kävellessä hupenevat. Jännä juttu!


 


Ei ehkä terveellisin mahdollinen lounas, mutta haitanneeko tuo, kun ei se ole jokaviikkoista. 

 
 

 

Mukavaa, herkullista ja pieniä iloisia hetkiä sisältävää kesäkuun ensimmäistä viikkoa! 
Loppuviikolle onkin luvattu aurinkoista ja lämpenevää säätä ja on aika toteuttaa kaikkia niitä sitku -juttuja!




❤kesäloma❤



Tänään on ensimmäinen virallinen kesälomapäivä! 
Ja voi kyllä tätä on odotettu!  


 


Nyt olisi kiva ajatella, että koko pitkä loma menee kuin ruusuilla tanssien
 ja tuoksuen torilta ostetuilta mansikoilta ja kesän kukilta. 


 


Vaan meilläpä tuoksuu... oksennus. 

Tytär alkoi yhtäkkiä eilen valittaa päänsärkyä, huonoa oloa ja oksensi useamman kerran.
 Nyt jännityksellä seurataan tilanteen kehittymistä ja taudin tarttuvuutta. 
 



Sairastupa kiittää ja kuittaa ja aloittaa loman tuulettamisen ja siivoilun merkeissä. 

Ehkä tämän episodin jälkeen alkaa se ruusuilla tanssiminen?



 

tiistai 30. toukokuuta 2017

Ensimmäisen vaunureissun tunnelmat


Nyt se on tehty! Meidän ensimmäinen vaunureissu! 

Ajankohta ensireissuun oli täydellinen; aurinkoinen poutasää, vapaa ja kiireetön viikonloppu ja kaikilla innostus huipussaan! 

Lähdettiin ajelemaan perjantaina iltapäivällä kohti Luumäkeä ja Palvaanjärven leirintä-aluetta. Meiltä kotoa matkaa sinne on n. 50km eli matka-aika oli juuri sopivan lyhyt ja päästiin hyvissä ajoin laittamaan leiriä pystyyn. 


 


Illalla oli tiedossa alueeseen tutustumista, rantasaunaa ja grillausta! Alueella oli mahtavat puitteet kaikelle toiminnalle. Ei voinut kuin ihastella!

Hyvin nukutti reippaita reissulaisia, mentiin koko porukka ajoissa nukkumaan 
ja lauantaina vaunusta heräilikin iloisia tyyppejä.

 
 


Vaikka vaunu on tosi kompaktin kokoinen, niin yllättävän hyvin siinä mahtui toimimaan ja näinkin ison poppoon vaatteet ja muut matkakamppeet (kaksi isoa kassillista leluja, unipehmoja ja askarteluvälineitä!!) mahtui vaivatta kaappeihin ja komeroihin. 

 


Lauantaipäivä sujui ympäristössä puuhastellen, hyvin syöden, telkkua katsellen ja pelaten korttia. 

Lapset oli huomioitu erinomaisesti tällä leirintä-alueella. Näin kaikkiaan kolme erillistä leikkipaikkaa, joihin kaikkiin oli todella panostettu. Jättimäinen trampoliini kirvoitti lapsilta suurimman ilon ja yhteen viikonloppuun mahtui aika monta volttia ja temppua meidän vanhempien katseltavaksi! 
Minusta nämä meitä lähimmän (meidän vaunu näkyy tuolla takana) leikkipaikan asuntovaunut ja minileirintä-alue oli ihan mahtavasti toteutettu ja ylisöpöt! 

 


 


 Illalla isähenkilö lähti lasten kanssa saunaan ja uimaan ja minä lähdin koiran kanssa pitkälle lenkille tutustumaan ympäristöön. 

Ja miten upea luonto siellä olikaan! Ihania metsälampia, valtavasti pääskysiä, kukkivat tuomet ja järvi! 


 
 


Koira kulki reissussa mukana kuin vanha tekijä. Ainoastaan iltaisin oli pientä haukahtelu -ongelmaa, kun oltiin käyty yöpuulle ja alueella liikuskeli vielä muuta vaunukansaa. 

Me taidettiin olla aika kesyjä karavaanareita, kun lauantainakin koko porukka oli pötköllään jo kymppiuutisten aikaan. Meiltä jäi nyt karaoket veisaamatta alueen ravintolassa, heh. 

 
 


Voin lämpimästi suositella tätä luonnonkaunista ja siistiä aluetta kaikille! 
Meidän porukka varmasti leiriytyy tänne uudelleen! 

 
 


Vaikka aina olisi kiva leireillä porukalla ja viettää aikaa mukavien ystävien seurassa, niin oli ihanaa todeta, että meillä on keskenäänkin tosi mukavaa ❤
 

Nyt on siis vaunuilukausi korkattu, vaunu toimivaksi todettu ja meidän porukka mitä parhaimmiksi retkikavereiksi! 
Tästä on hyvä aloittaa kesä!