Lupauksia, haaste ja kodin kevätvärejä

Joulun jälkeen tulee aina kaipuu pelkistetympään ja avarampaan kotiin.
Täällä onkin saanut kyytiä niin kuusi kuin koristeetkin. Koti tuntuu oudon avaralta ja valoisalta taas kun kaikki ylimääräiset koristeet on riisuttu!

 

 Kaivelin lipastosta jo vaaleanpunaiset tyynynpäälliset esiin ja suunnittelen happy lightsien värien päivittämistä iloisemmiksi. 

Pastellisävyt tuntuu taas erityisen hyvälle ja raikkaalle!

Samalla tuli raijattua lipasto olohuoneesta ruokailutilaan. Hups. 

Tekisi mieli räjäyttää vintti ja konmarittaa puoli irtaimistoa,
mutta se taitaisi olla liian radikaalia ja kaduttaisi myöhemmin. 

... joten paras edetä vähän kerrallaan ja ryhtyä kirppispöytää varaamaan. 

 

Uuden vuoden kynnyksellä tuli taas luvattuakin jotain.
Jouluherkuttelun (ja oudon ihottuman) jälkeen on pieni kehon
ja mielen puhdistus taas paikallaan ja syytä ottaa elämäntavat tarkkailuun.

Päivittäiset lenkit koiran kanssa pitävät huolta arkiaktiivisuudesta ja kropan liikkeessä, mutta syömäpuoli minulla on ontunut jo pitkään.
Syksyn aikana ilmaantui b-vitamiinin puutosoireita ja uskon sen johtuvan mm. siitä, etten voi syödä täysjyväviljaa. Kaikki makea maistuu liian hyvälle ja sen puputtamisesta on tullut jokailtainen tapa.
Ja sen arvaa, mitä aamu tuo tullessaan kun illalla viimeiseksi on pistänyt kurkusta alas puoli kiloa sokeria ja lisäaineita. Phuh.

Eli minulla on taas menossa sokeriton tammikuu.
Lisälupauksena lupaan, että juon enemmän vettä ja vähemmän ligt-colaa!

 

 Lupaan myös istua ompelukoneen ääreen AINAKIN kerran kuukaudessa, ja jos ei ole rahaa uusiin kankaisiin, niin vähintäänkin tuhoan niitä loputtomia tilkkukasoja parhaani mukaan pois. 

Tästä ajattelin tehdä tänne blogiin kuukausihaasteen! 

Eli kerran kuussa laitan ompeluaiheisen postauksen,

 jossa esittelen kuukauden aikana tehdyt käsityöt! 

Tässä haasteessa ei voi kuin voittaa!

 

 Oletteko te tehneet uudenvuoden lupauksia tai ottaneet vastaan haasteita? 

Olisi hauskaa lukea niistä! 

Ompeluvuosi 2016

Tässä olisi taas kooste vuoden aikana ompelemistani jutuista. Varautukaa kuvatulvaan! 

Alkuvuodesta ompelin pastellisävyisiä vaatteita niin itselleni kuin lapsillekin. Jotenkin karmivaa, että osa tämän postauksen vaatteista on käynyt jo liian pieniksi lapsille ja päätynyt vinttiin odottamaan kevättä ja kirppispöytää. 

Saavutus muuten tämäkin! Ompelin itse ihkaensimmäiset pehmolelut! 

Nämä pupujussit jäivät käyttöön ja ovat edelleen joka päivä pedatuina lasten sänkyihin. 

 

 Tyttö sai pitkän topin joustopitsihelmalla. 

Ja pakkasille kaulurin ja pipon. 

 

Suuttuja sai samasta kankaasta kypärämyssyn lämmittämään luistelukypärän alle. 

 Ja paidan äitihenkilön lempparikaavalla. 

Itselleni tein myös pitkän topin. 

Näitä ei voi koskaan olla liikaa ja nytkin  pitäisi taas tarttua toimeen ja ommella muutama lisää vaatekaappiin!  

Tytön luokkakaverin synttäripakettiin ompelin perhoshihapaidan ja frillapipon. 

 

Ja Suuttujalle setin, josta vain paitaa poika suostuu käyttämään. 

No, pakko todeta, ettei tuo sinapinkeltainen ole minunkaan lempivärini. 

Tämä perhoshihapaita päätyi tytön kaappiin. 

Tässä on muuten sama kuosi kuin tämän postauksen ensimmäisessä kuvassa olevassa hupparissa! 

 

Mökille ompelin puuvillaisia viirinauhoja. Jotenkin tuo joustamattomien ompelu on edelleen "kivi kengässä" enkä sitä harrasta kuin pakon edessä. 

 

Hernepussitehdaskin aukesi ja pääsin hydyntämään ompelusta jääneitä tilkkuja näihin. 

 

 

Kesää vasten ompelin itselleni pari lyhyttä mekkoa.

Tähän kokeilin jännää sivuliehuke -kaavaa, joka kietaistaan vyötärölle joko etu- tai takapuolelle. 

 

 

Tähän taas tein pienet perhoshihat. 

Kovasti odotan kesää ja lämpimiä päiviä, että pääsen taas käyttämään tätä! 

 

 ...vähän lisää hernepusseja, koska suksee! 

 

Ja itselleni ihana pupuhuppari ja kaavakokeiluna Ehta, jonka totesinkin oikein hyväksi itselleni! 

 

 

 Isähenkilö sai synttärilahjaksi t-paidan, pipon ja tuubihuivin. 

 

 

 

 Ja tyttö syksyyn "pahanpäivänpipon" synkillä sadepilvillä, heh. 

 

Tilauksesta tein pienelle neitokaiselle supertyttömäisen pipon ja kaulurin. 

 

Ja samalla omalle tytölle pannan. 

 

 

Kangaslaatikoita tyhjentääkseni ompelin vanhoista kankaista Suuttujalle lentsikkapaidan. Lisäksi tilasin hauskaa Super Mario kuosia ja ompelin siitäkin paidan. Jostain syystä kumpikaan näistä ei saavuttanut suosiota vaan lähinnä matkustavat varavaatteina pojan päiväkotikassissa...hmph.

 

 

 Vuoden ainoa kotiin liittyvä ompelus on tämä pellavainen viltti. Ja ai että se onkin ihana ja kovassa käytössä! Minun pitäisi ehdottomasti päästä Ikeaan pellavaostoksille, jotta voisin tehdä näitä lisää!

 

 Testasin uutta pipokaavaa Suuttujalle ja käytin samalla viimeisen palan tätä ihanaa hukka -trikoota, niisk. Samalla syntyi settiin lapaset. 

 

Samalla kaavalla, ilman korvalärpykkeitä ompelin itselleni ja tytölle pipot ja vuorelliset lapaset.
Näistä tuli jotenkin herttaiset ja takuulla pääsee käyttöön taas keväällä ilmojen lämmetessä!

 

 Ihanan pehmoinen mekko itselle lämpimästä neuloksesta ja jälleen kerran testaten uutta kaavaa. Tuo laskettu hiha ei oikein imartele omaa kroppaani, mutta tässä se näyttää ihan siedettävältä. Taskut on kyllä kätevät ja olen tykännyt tästä paljon.

 

Ystäväni sai synttärilahjaksi pipon ja laukkukorun. 

 

 

Ja isähenkilö isänpäivälahjaksi t-paidan hauskasta työkalutrikoosta. 

 

 

 

 Joulun alla tein lapsille tonttulakkeja pieniksi käydeiden tilalle. 

Samaan syssyyn ompelin tytölle leggarit joustocollegesta. 

 Suuttuja sai paidan isolla tähdellä varustettuna. Tämä olikin pojan päällä päiväkotikuvauksessa ja aina puhtaana ollessaan sen jälkeenkin. Eli jotain äidin ompelemaa sentään suostutaan pitämään. 

  Ihan joulun alla piirtelin tytölle isomman kaavan peplumista. 

Suuttuja sai samasta kuosista raglan -paidan. Housut ovat jännää neulekuvioista paksumpaa trikoota.  

 

Me tytöt hempeiltiin vaaleanpunaisissa kimaltavissa asuissa joulu! 

 

Lahjapakettiin eksyi tänä jouluna itseommeltua vain tämä kaksinkertaisesta neuloksesta tehty tuubikauluri

 

Ja trikoosta pipo ja lapaset. 

 

   

Joulupyhinä sain osallistua tytön tonttuleikkeihin ompelemalla tontuille vaatteita. 

Jotenkin kuvittelin tuon nukkejen vaatteiden venkslausleikin jo jääneen, mutta kyllä se näköjään edelleen vaan on pop! Ja onhan nämä söpöjä kuin mitkä!

 

 

Sellainen oli ompeluvuosi 2016! 

Moni suunnittelemani juttu jäi toteuttamatta, koska ruuhkavuodet, 

mutta paljon kivoja juttuja sain kuitenkin tehtyä! 

Ompelu on kyllä niin kiva harrastus, jolle toivottavasti löytyy aikaa tänäkin vuonna. 

Nyt tekisikin mieli tilata ale-myynneistä lisää uusia ihania kankaita! 

Viimeistä kertaa: paskinhaaste

Se olisi vuoden viimeisen listauksen paikka.

Vuosi meni kyllä hurjan nopeasti tämänkin haasteen kohdalla! Tämä oli tavallaan ihan hauska leikkimielinen haaste, johon sai vähän purkaa niitä negatiivisia tuntojaan mitkä helposti jää blogissa taustalle. Tulin huomanneeksi, että oman elämäni "tyhmät jutut" on hyvin pieniä arkisia asioita ja olen siitä enemmän kuin kiitollinen ja onnellinen. 

Samalla linjalla mennään tämän viimeisenkin postauksen kanssa. 

Tässä joulukuun arjen ankeuttajat:


-Flunssa. Koko perheen sellainen. Sarjassaan vissiin neljäs tänä syksynä. Tai sitten se on se sama virus, jonka jo luulee poistuneen ja sitten se parin välipäivän jälkeen paukahtaa salakavalasti uudelleen päälle. 

-Herkkävatsainen koira. Se mielellään olisi "kotiruokakoira", mutta sen vatsa ei kestä mitään uusia ruokia. Tämä tuli taas todettua muutama päivä sitten, kun koira sai nuolla Pekingin kana -aterian lautaset ruokailun päätteeksi... taisi tosin olla liikaa mausteitakin tällä kertaa. 

-Jännittäminen ...varsinkin kun se on turhaa. Minä olen lapsesta asti ollut kova jännittämään ja pyrin välttelemään kaikkia uusia jännittäviä asioita parhaani mukaan. Mutta aina ei vaan voi vältellä...esimerkiksi päiväkodin vasu -keskustelua, harjoittelun loppuarviointia, lasten joulujuhlia, joulupukkia ja niin edelleen. 

-Plus -asteet. Toisinsanoen kurainen piha,  kurainen koira, kuraiset lapset ja niiden kuraiset vaatteet kuraisella kuistilla. Ärh. Talviurheilu. Mitä se on?

-Autot. Etenkin rikkinäiset sellaiset. Ensin alkoi isähenkilön auto valuttamaan vesiään ja sitten minun kauppakassini ei mennytkään katsastuksesta läpi ja siihenkin piti tehdä remonttia. Kallista ja tympeää. 

 

Joulukuu meni jälleen kerran hurjan nopeasti jouluvalmisteluita tehdessä ja hyvä niin <3 

 Nyt on aika miettiä uutta alkavaa vuotta ja uusia haasteita! 

Kiitos teille tämän haasteen tiimoilta kannustavista kommenteista ja vertaistuesta! 

Olette ihania!

Uuden vuoden kynnyksellä

Uuden vuoden kynnyksellä.

Edessä on sata ovea, tuhat tietä. 

Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä. 

Ovet on tehty avattavaksi, tiet tallattavaksi, elämä elettäväksi. 

Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa, uskalla muuttaa suuntaa. 

Ei mikään kasva ilman vettä, ei ihminen kypsy kyynelittä. 

Mutta silti odota parasta, äläkä pelkää pahinta, niin saat mitä ansaitset. 

 

Haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta! 

Kiitos tsemppauksista, myötäelämisestä, ihanista kommenteista ja kauniista sanoistanne. 

Ilman teitä, ei olisi tätä blogia. 

Olette kaikki hyvin arvokkaita <3

Onnellista Uutta Vuotta 2017!