Zebra goes olkkari

Kiitos taannoisen Ikea -reissun, on minulla mielettömän paksuja raidallisia puuvilloja jokunen metri. Ensisijainen tarkoitukseni on uusia erään kierrätyskeskuksesta bongaamani tuolin kulahtaneet päällikankaat. Tulette kuulemaan siitä vielä, mutta ennen sitä projektia tein vaatehuoneessa lojuneisiin vaahtomuovin palasiin päällyset ja uudistin eteisen vauvakeinua hieman.

Nyt meillä on reippaita raitoja olohuoneessa lattiatyynyinä. Ne ovat istumiseen tarkoitettuja. (Äidin kovettunut polvinahka kaipaa pehmeämpää laskualustaa kun kokoamme junarataa sen 15 kertaa päivän aikana.) Lapset vaan eivät vielä ole sisäistäneet asiaa ja kuvittelevat niiden olevan riehumis- ja hyppimisleikkejä varten.

Keinu on löydetty vuosi sitten Kontulan ostarin Uffilta kuudella eurolla ja siinä oli aika rumat kankaat ja tosi ahtaat aukot jaloille. Kun ei meillä enää asu vauvaa, oli luonnollista uudistaa kiikkua niin, että jätin siitä etu- ja takakappaleet kokonaan pois.

Ennen tuunausta

Ja jälkeen!

Nyt sieltä pääsee itsekin pois kun haluaa, ennen piti aina huudella äitiä  nostamaan

Ikeasta lähti mukaan myös tämä turkoosi kärry! Nyt suuttuja saa roudata lastenhuoneen ja olohuoneen välillä seilaavia lelujaan edestakaisin. Tuohon on iltaisin näppärä kerätä lelut lattioilta ja kuskata pois. Ainakin se on kätevämpi ja kauniimpi kuin sitä edeltävä valkoinen muovinen monitoimikori, joka pursuili olkkarin lipaston alla. Luulenpa, että tälle tulee käyttöä sittenkin, kun ne lelut lakkaavat seilaamasta pitkin asuntoa (tuleehan se päivä vielä, tuleehan?) tuohon saa koulupöydän viereen kirjat ja askarteluvälineet ja teininä meikit ja hajuvesipullot.

Siellä pötköttää sulassa sovussa HelloKittyt ja pikkuautot.