Pari huomiota ohimennen

Eilen nuorimies suuttujan kanssa istuessamme lastenklinikan päivystyksessä, huomasin kivan jutun. Jono oli järkyttävän pitkä ja pienet potilaat enempi ja vähempi huonokuntoisia. Äidit istuivat odotustilassa kulmat kurtussa ja heijasivat pieniä ihmisiä syleissään. Joka kerta kun ovi avautui, kääntyi äitien katseet toiveikkaina oven suuntaan -joko nyt? Otsarypyt ja silmäpussit kertoivat karua kieltään, on valvottu, ollaan huolesta soikeina. Sitten kun viimein nämä äidit tulivat lääkäriltä (aika usein valkoinen reseptilomake kourassa) oli ilme huojentunut, rypyt hälvenneet ja muutamalla jopa pieni hymy huulilla.
Ollaan onnekkaita, kun meillä on (useimmiten) toimiva terveydenhuoltosysteemi ja pienet potilaat ja vanhempien huoli otetaan liikuttavan hyvin huomioon.

Sitten se toinen huomio.
Nuorimies suuttuja sairastaa ja meillä on tarkoitus lähteä huomenna mökille ja olla siellä yötä. Itse olen pitänyt selviönä, että mökille mennään ja se siitä. (Ollaan siis sovittu paikallisen myyjän kanssa puukuorman toimituksesta sinne juurikin huomiseksi.) Ja yhtä lailla se kipeä lapsi saa siellä nujuta sylissä ja onhan meillä matkavakuutus, jonka piikkiin päästään yksityiselle lääkäriin jos tarve vaatii. Eihän me olla kuin yksi yö, eikä olla matkalla Siperiaan kuitenkaan?! Noooo. Isähenkilö tuumi eilen (matkalla lastenklinikalle) että hän mietti, jos minä jäisinkin lasten kanssa kotiin ja hän lähtisi yksin tekemään päiväreissun mökille. Ja mietti vielä, että voisipa ottaa kaverin itselleen mukaan sinne. Ööö!? Ihan kiva ajatus, sille. Mutta entä minä? Olen ollut jo monta päivää kipeän lapsen kanssa päivät ja yrittänyt viihdyttää 5-vuotiasta siinä sivussa, valvonut yöt kuunnellen itkua ja yskää ja tuuttaillut kuumelääkettä tarpeen tullen. Väsyttää ja omakin kurkku tuntuu karhealta. Ja jäisin vielä yhdeksi kokonaiseksi päiväksi yksin lasten kanssa kotiin. Joo, ei kiitos. Mut hei, tosi kiva idea! NOT.

Kolmannen huomion tein äsken suuttujan nukkuessa päikkäreitä ja voicen pauhatessa telkkarissa: Antti Tuisku on kyllä söpö. Ei missään nimessä vastaa omaa miesmakuani, enkä huolisi vaikka saisin. Mutta on siinä vaan kaunis ihminen, kyllä sitä katselee musiikkivideossa mielellään. Voisin huolia vävypojakseni kyllä.

Neljäs huomio. AI KARSEE MITEN VANHA OLEN, KUN EDES AJATTELEN NOIN!!