Aloitettiin silloin heti muutettuamme remontti keskikerroksesta, eli laitettiin uusiksi kaikki pinnat keittiö, ruokailutila -olohuone -akselilta. Vaihdettiin keittiö ja kodinkoneet, kaadettiin pari seinää, eli ei ihan pientä pintaremonttia sitten kuitenkaan.
Ja silti!! minulla on nyt jo "syyhy" muuttaa olohuoneen ilmettä. Siis vuosi sitten rempatun huoneen!
Sama juttu mökillä! Nyt kun saatiin sielläkin remontti edistymään ja makuuparvi kutakuinkin valmiiksi, aloin jo suunnitella porstuan seinien maalausta ja lattialautojen vaihtoa. Uusi naulakko olisi kiva ja säilytyspenkkikin pitäisi uusia ja vierasaitta rakentaa (ja voittaa lotossa ennen näitä kaikkia...).
Ehkä mulla vaan on ollut viime kesänä liikaa aikaa tuijotella seiniä? Vai onko tämä parantumaton sairaus? Että aina pitää olla joku projekti, rahareikä, tuunausjuttu meneillään? Tarttuuko tällainen tauti samalla hetkellä kun omistussuhde astuu kuvioon? En nimittäin myönnä, että vuokralla asuessa olisi ollut samanlainen vimma ja pakkomielle häärätä kämppää nurin.
Vai liittyykö tämä vanhenemiseen? Että alkaa kiinnostaa remontoiminen ja puutarhanhoito, eikä ole enää "ihansama" minkälaisen sohvannurkkaan päivän päätteeksi köpsähtää?
Pari päivää sitten laitoin meidän olohuoneen sohvan myyntiin ja takkahuoneen nahkasohvaakin olen kovaa vauhtia häätämässä. Uusista ei tietenkään ole mitään hajua, joten pian varmaan istutaan koko perhe lattialla kaikessa tässä muutosvimmassani!
Minulla ei ehkä niinkään ole pakottava tarve saada uusia huonekaluja/esineitä/juttuja, vaan siirrellä ja vaihdella/tuunailla näitä jo olemassaolevia huoneesta toiseen. Eli en sanoisi tätä tautia suuruudenhulluudeksikaan.
Nii, että mikä mua sitten oikein vaivaa? Ja onko tähän parannuskeinoa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hurjan kivaa, että kommentoit, kiitos sinulle! :)