Pari sanaa ystävyydestä

Olen tosi onnekas, kun minulla on niin mahtavia tyyppejä ympärilläni. Ystävyyssuhteet tuppaavat muuttua elämäntilanteiden, kiireisen arjen ja kaiken säädön keskellä, mutta se ei tarkoita etteikö ystävistä silti välittäisi ja heitä ajattelisi <3

Aikuisena voi olla vaikeaa luoda uusia ystävyyssuhteita ja minua jännitti muuttaa uudelle paikkakunnalle, josta en tuntenut oikein ketään. Ja kuitenkin, jo vuodessa olen saanut tutustua ihan mahtaviin ihmisiin ja olen ystävystynyt monen erilaisen persoonan kanssa. Tätä rikkautta ei voi lotossa voittaa!

Kun yksi näistä uusista ystävistäni pyysi niin kauniisti ja toi kankaatkin kotiin asti, en vaan voinut kieltäytyä. Kaikki varmaan muistaa kuinka välttelen puuvillan ompelua ja tartun toimeen vastahakoisesti. Mutta tämä viirilippunauha tuli valmiiksi loppupeleissä tosi nopeasti ja helposti. Ehkä, ehkä, minä nyt voisin ajatella ompelevani kotiinkin tällaisen, kun ei se niiiiiin hirveää ollutkaan :D (tähän asti olen siis tehnyt vain yksipuoleisia, ei niin nättejä, viirinauhoja)

Ystävän kankaat on ihan huikean kauniit, jostain hulpiosta bongasinkin sanat Tilda.

Ja vaikka en itse punaisen ystävä olekaan, niin hetken mietin pitää nämä itselläni, hih. En tiedä teistä, mutta minulle tuli näistä joulu mieleen ja nämä olisi ihan täydelliset meidän kodin jouluun! :D

Haikein mielin luovutin nämä kuitenkin viime viikonlopun blogitreffeillä eteenpäin. 

Kyllä mun varmaan pitää mennä paikalliseen Eurokankaaseen etsimään omaan jouluviirinauhaan kankaita, vaikka viimeeksi lähdin sieltä mielenosoituksellisesti tyhjin käsin, koska palvelun saaminen kesti aivan järjettömän kauan. 

Ei se joulukaan niin hirveen kaukana tunnu enää olevan. Tänä aamuna herättiin neljän asteen pakkaseen ja raapittiin auton ikkunoita kuurasta. Hurjan nopeasti nämä kylmät säät nyt tuli! Meillä tyttö odottaa jo kovasti lunta (!!!) että pääsee laskettelemaan, mutta toivottavasti ei nyt ihan vielä kuitenkaan. Kyllä kuivat kirpsakat lokakuiset päivät voittaa lumihangen mennen tullen omasta mielestäni. Mutta nyt tämä äitihenkilö lähtee siis vinttiin penkomaan talvikenkiä ja kaulureita ja toivoo niiden mahtuvan vielä omistajiensa ylle.

Pirteää ja aurinkoista tiistaita kaikille!