Sohvattomuutta, haravointia ja sairasta sakkia

Meidän olohuoneen löhösohva poistui keskuudestamme reilu viikko sitten. Nyt pyllypaikkoja on kovin vähän ja aika usein joku meistä istuukin tyynykasassa lattialla.

Ja varo, jos nostat pyllysi nojatuolista, paikkasi menee nanosekunneissa! Meillä siis leikitään "puuttuvaa tuolia" ilman musikkia. Kävellään rinkiä ja odotetaan, että vapaa paikka löytyisi.

 

Vähän tämä on nyt orvon näköinen ilman sitä älyttömän suurta sohvaa ja kieltämättä olis kiva istua välillä ilman sylissä kököttävää lasta, heh. MUTTA. Me ei nyt isähenkilön kanssa oikein päästä yhteisymmärrykseen, että millaisen sohvan tämä tila tarvitsee. (Lue: miehet ei tajuuuuuu...) 

Minä ajattelin tällä kertaa kerrankin makustella asiaa rauhassa, enkä syöksyä minulle tyypillisesti ensimmäiseen "ihan jees" -ratkaisuun. 

Tavallaan olen itsekin kahden vaiheilla millaisen sohvan haluan. Toisaalta vuodesohva olisi kiva, sillä sen voisi levittää, joo mahdollisille yövieraille, mutta ennenkaikkea siinä olisi kiva köllötellä ja pitää leffailtaa ihan oman perheen kesken. 

Mutta en vaan saa pois mielestäni sitä ihanaa, kaunista, siroa ja vanhaa puusohvaa, minkä jo visioin tuohon nurkkaan. Ja miten helppo sellaisen korkeajalkaisen puusohvan alta olisi siivota! (meillä asuu eräs, joka TAHALLAAN ajaa pikkuautoja sohvien ja tuolien alle. Eli täällä siirrellään huonekaluja vähän väliä ja kaivetaan autoja niiden alta, kuinka helppoa olisi jos se sohvan alunen olisi avoin!!) 

Fakta jokatapauksessa on, että joku istumapaikkoja lisäävä ratkaisu on keksittävä ja mielellään mahdollisimman pian. 

No se siitä. 

Meillä tosiaan Suuttuja sairasti tosi hurjan silmätulehduksen ja on vieläkin vähän toipilas, selvästi normaalia väsyneempi ja illat se kiertää sylistä syliin kiehnäämässä. Ja kun sen olo alkoi helpottamaan, niin nyt isosiskolla on sama kamala tulehdus. Voi äiskän pieniä reppanoita. 

Eilen siis pidettiin koko perheen kotipäivää, isähenkilökin on ollut yövuoro(i)ssa ja vietti "nukkumapäivää" kotosalla. Iltapäivän aurinko ja lastenohjelmiin kyllästyneet lapset antoivat vihdoin minulle potkun lähteä pihahommiin. Sain aika mukavasti tyhjennettyä tomaattipurkkeja ja kukkaruukkuja ja kannettua yhden pensaan kompostikasaan. 

 

 Iltapäivällä oli ihmeellisen lämmin sää ja koko piha kylpi auringossa.

Tyttökin innostui haravoimaan ja Suuttuja roudaamaan kuivia lehtiä kärrillä. Niin reippaita topilaita meillä että <3

Meillä hujahti ihan tuosta vain liki kolme tuntia pihalla pyöriskellessä ja kaikilla oli mukavaa eikä kiire minnekään. Tällaiset iltapäivät on niin parhaita! Ulkoilua, hyötyliikuntaa ja siistimpi piha, win-win-win -tilanne!

 

Nyt olisi kova halu lähteä ostamaan vähän Callunoita ja laittaa niitä portaan pieliin, mutta koulutehtävät odottavat tekijäänsä. 

Kaunista ja tehokasta syyspäivää kaikille! 

ps. Vinkatkaa jos tiedätte jonkun edullisen, pienen ja hyvän sohvan, joka sopisi meille! Tässä lapsi sylissä blogatessa alan olla melko avoin kaikenlaisille tilannetta helpottaville ehdotuksille ;)