Uusia pieniä juttuja

Mulla on tosiaan joku ihmeellinen syksyinen sisustusvimma ja tuijottelen nurkkia jatkuvasti muutosmielellä. En nyt mitään isompaa ole saanut aikaiseksi, niinkuin remontin edistymistä tai sellaista, vaan pienillä jutuilla tuunailen uutta ilmettä kotiin, järjestelen nurkkia ja siivoilen kaappeja. Parin viikon päästä alkaa varaamani kirppispöytä, joten senkin puoleen on hyvä käydä nyt kaappeja läpi ja viedä turhat tavarat ja vaatteet vinttiin odottelemaan hinnoittelua. 

Pari viikkoa sitten kauppareissulla iskin silmäni tähän hopeanväriseen kynttelikköön. Ääneen sitä ihastelin ja sanoin tulevani ostamaan sen vielä myöhemmin joulupöytää koristamaan. Äitini nappasi sen samantien kärryyn ja osti minulle joululahjaksi <3 Siitä asti siinä on palanut monena iltana kynttilät ja sunnuntain Ikea -reissulla ostin vielä lisää näitä valkoisia kruunukynttilöitä.

Menin ja myin takkahuoneen yli kolme metriä pitkän nahkasohvankin pois kaikessa tässä muutosvimmassani. Ja siitä se sitten lähti...lumipalloefektinä vyörymään eteenpäin.

Kun se suuri tilaa vievä sohva oli poissa, sain levitettyä ompelupöydän pidemmäksi. Ennen minulla oli vain tuo toinen klaffipuoli käytössä ja koneet melko ahtaasti siinä, nyt saan rauhassa levitellä kankaiden ja tarvikkeiden kanssa!

Ja ompelupöytää vastapäiselle seinälle kannoin tytön kanssa viime viikolla alakerran aulassa olleen sivustavedettävän. Laitettiin siihen edellistä suurempi patja ja vedettiin sitä hieman ulospäin ja nyt se on tosi kiva istua (kaikkien muiden paitsi isähenkilön mielestä).

Olen hurjan iloinen, että tämä sohvavanhus pääsi käyttöön ja ansaitsemalleen paikalle! Tyttö jopa nukkui siinä yhden yön ja alkoi puhumaan, että josko takkahuoneesta tulisi hänen oma huone. Ilmeisesti pikkuveljen kanssa kerrossängyssä ja yhteisessä ahtaassa huoneessa majailu ei innosta ;) Jännä. Mutta ihan vielä näillä eväillä en ole luopumassa ompeluhuoneestani tytön käyttöön! Mihin minä sitten pakenen ompelemaan jos tyttö vie tuon huoneen?! Jaiks.

Pari vuotta sitten kerrostalon pihalle ilmestyi roskalava, kuten joka kevät ja syksy pihatalkoiden aikaan. Satuin olemaan paikalla kun naapurirapun rouva kantoi kahta pientä puunväristä ja tukevaa lastentuolia kohti lavaa. Nappasin ne oitis mukaani ja tähän syksyyn asti ne ovatkin olleet mökillä leikkimökkileikeissä.
Nyt kuitenkin päätin ottaa ne kauden päätteeksi kyytiin ja kotiin käyttöön. Pienellä tuunauksella näistä tuli oikein söpöt ja yhdistettynä kirpparilta löydettyyn vanhaan klaffipöytään ne saivat jäädä keskelle olohuonetta.

Tuoleissa on tarratekstit; Always, Forever, Me ja You. Ei kauhean omaperäistä, mutta tähän hetkeen ihan jees. Voihan siihen maalata tai vaihtaa kirjaimet sitten jos siltä tuntuu.

Tämän ääressä on nyt rakennettu ahkerasti pikkulegoilla ja syöty iltapalaa telkkaria katsellen. Minunkaan silmää tämä harmoninen ja söpö ryhmä ei häiritse ollenkaan, päinvastoin. Kyllä kodissa saa mielestäni näkyä, että perheessä asuu myös lapsia.

Muistatteko kun kesällä kävin blogitreffeillä Jessican kauniissa kodissa ja ihastelin seinällä olevia Riviera Maison Cordoba Flower -vaaseja? Ne päätyivät samalta istumalta silloin minun "pakkosaada" -listalle ja nyt lokakuussa vihdoin sain aikaiseksi käydä Sisustusliike Dreamsissa ostamassa ne. Nämä eivät vaan jättäneet minua rauhaan, niin kauniit ne on!

Mietin onko hassua laittaa kukkia esille näin loppusyksystä, mutta toisaalta miksikäs ei? Ostin muutaman neilikan oksan ja ihan hyvin nämä sopivat vaikka marraskuu kolkuttelee jo tuloaan. Jouluna näihin voi laittaa tuoksuvia havunoksia tai amarylliksiä! Tai hopeanauhaa tai helmiä tai ihan mitä vaan!

Jep. Mulla alkaa olla vähän jouluisia fiiliksiä täällä ja pari hankintaakin tuli tehtyä. Palaan niihin seuraavassa postauksessa!

Kirpeän kauniita lokakuun viimeisiä päiviä kaikkiin koteihin <3 

Minä lähdenkin huomenna aamulla tutustumaan koulun tehtävien merkeissä yhteen ikääntyneiden käsityökerhoon, opettaisikohan mummot minut virkkaamaan?! Olisi jo korkea aika oppia se taito!