Hönes ja Jäpälä

...pupujussikat, pupujussikat ne lystikkäitä on. On korvia, on korvia on hännän töpökkääääää-äää.

Hauska miten erilaisia persoonia kanit ovat!

Meidän Hönes, hylätty löytöjänis, on kipakka tyttö. Se pitää vanhemman oikeudella Jäpälää kurissa ja nuhteessa ja jaksaa säännöllisesti muistuttaa nuorta herraa johtavasta asemastaan. Se myös katsoo kaikkia hyvin hyvin epäluuloisesti ja poistuu paikalta ennen kuin se joku epäilyttävä yrittää lähestyä. Jos sen onnistuu saamaan kiinni ja syliin, on se niin peloissaan, että sen takakäpälät tutisee. Jos sitä yrittää ottaa kiinni ja epäonnistuu siinä, se paukauttaa takakäpälällä lattiaan ja sanoo -nnnghh. Mutta jos sinulla on rusina tai palanen banaania kädessä, saat takuuvarmasti silittää...ainakin hetken. Vaikka Hönes pelkää sylissä, eikä varmasti nauti siitä, ei se ole mitenkään arka. Se saattaa tulla olohuoneeseen tutkimaan paikkoja vaikka koko perhe istutaan siinä sohvalla, tökkii meitä nilkkoihin ja käy haistelemassa lattialla leikkiviä lapsia. Parvekkeella se rakastaa oleilla ja suuntaakin sinne aina kun ovi on avoinna. Hönes on hyvin siisti pieni pupu, se käyttää aina vessalaatikkoa, olimme missä hyvänsä; mökillä tai kotona. Se ei välitä porkkananvarsista tai siemensekoituksista. Sen herkkua ovat porkkanat ja leipä (+ yllämainitut rusinat ja banaani).

Jäpälä, leikattu jättimme, on hirmu peloton ja rohkea. Ja utelias. Sitä ei lattialla leikkivä kovaääninen suuttuja häiritse. Se rakastaa ruokaa ja syö paljon. Se syö ihan mitä vaan jopa seiniä...mökillä turve vaan pöllyää kun se hampaillaan kiskoo hirsien välistä välipalaa. Sen herkkua on siementangot, pähkinät, rusinat, banaani ja porkkananvarret. Mutta kaiken se syö, mitä sille annetaan, hän ei ole kovin ronkeli jänis. Jäpälä on iso. Se oli 12 viikkoisena jo paljon suurempi kuin täysi-ikäinen Hönes. Kun veimme sen kastroitavaksi alle 16 viikkoisena, painoi se jo 3,5kg. Jäpälä on kova poika kiipeämään. Se istuu milloin missäkin...kerrossängyn alapedissä, rattaiden alakorissa ja jopa parvekkeen sohvan selkänojan päällä! Jäpälä osaa myöskin sanoa -nngghh jos suuttuja käy sitä hätyyttämässä tai minä lasken sen sylistä alas. Se usein lojuu pitkin pituuttaan hyvinkin rennon näköisesti, eikä korvaansa lotkauta vaikka siitä vierestä kävelee tai siinä puuhastelee. Rento jänis. Ja melko epäsiisti sellainen. Kyllä se tietää missä vessalaatikko on, mutta on kovin laiska sitä käyttämään.

Olohuoneen ikkunan läpi kuvattuna. Jäpälä istuu parvekkeen sohvan selkänojalla.

Rattaiden tavarakorissa

Kerrossängyssä

Mökillä