Kirppiskierros

Käytiin sunnuntaina pitkästä aikaa koko perheen kesken kirpputorilla. Löydettiin tytölle luistimet ja äitihenkilölle lisää sinkittyjä kukkapurkkeja kevääksi.

Yhdessä pöydässä oli todella paljon puusta tehtyjä leluja; keinutuoleja ja hevoskärryjä nukeille sekä tällaisia söpöjä autoja eri värisinä.

Hinta oli suorastaan huokea ja tuotteissa näkyi käden jälki, ne eivät olleet liian siloisia, vaan erittäin suloisia.
Kumpikaan lapsista ei noteerannut tuon pöydän tarjontaa, mutta minä ihastuin välittömästi tähän autoon ja kiikutin sen ostoskärryyn. (mikä siinä onkin, että ne hirveät kirjavat muoviset pilipalilelut vilkkuvaloilla ja ärsyttävillä äänillä vetävät lapsia puoleensa kuin magneetit?)

Autossa on toimivia kippilava ja kaikki! Lupasin vielä Suuttujalle, että laitetaan tuohon etukoukkuun naru, josta autoa voi vetää perässään.

 

 Ajaton, kestävä ja kaunis lelu kaikin puolin. Olisi voinut laittaa vaikka joulupakettiin, jollei lapset olisi olleet mukana näkemässä sitä.

Nyt joulun ja yleisen kulutushysterian aikaan onkin hyvä kysyä; millaisia leluja teillä suositaan? 

Minä rakastan retroleluja, niitä kestäviä muovisia ja puisia juttuja. Oi, ja suloisia vanhoja nukkeja, mollamaijoja ja nallekarhuja. Jos lelu on kestänyt vuosikymmenten leikkimistä, niin silloin ne kestävät varmaankin vielä yhden tai kahden pienen ihmisen käsittelyä.

 Suurin osa löytämistäni vanhoista leluaarteista asuu nyt meidän kesämökillä ja joka kevät ne on lasten mielestä kuin uusia, onhan ne olleet koko pitkän talven pois leikeistä.

Ne muoviset, heti rikkimenevät ja äänekkäät lelut lähtevät meiltä nopeasti kiertoon...tai roskikseen, koska ne vaan eivät kestä. Lasten toiveesta ostettiin kuitenkin joulupaketteihin myös muutamia edellä mainittuja. Ilmeisesti porukkaan kuulumisen tarve on kova, kun ekaluokkalainen haluaa niitä samoja leluja, mitä luokkakaveritkin ovat toivoneet *huokaus*.