torstai 1. syyskuuta 2016

Paskinhaaste: Elokuu

Miten elokuu menikin niin nopeasti? Varmaan alkanut arki vei tunnit ja päivät mennessään? 
Täysin ilman harmitusta ei elokuukaan mennyt enkä ihan kaikkea jupinaa tohdi täällä blogissa mainita, mutta tässä kuitenkin jotain listaa potutuksista.



OMENAT. 
Niitä on liikaa ja ne on aivan rupisia. Kaksi kaikkein huonointa satoa tekevät ja ränskimmät puut tuli kaadettua, mutta silti me hukutaan omenoihin. Ja on oikeasti kauhea työ noukkia ja roudata niitä kompostiin. Hyötyliikuntaa, mutta ei niin mielekästä sellaista...

KOULU. 
Alkoi maanantaina ja nyt täytyy sanoa, että tämä on ehkä Suomen heikoin esitys koulutusohjelmasta ja sen toimivuudesta. Etsikää itse harjoittelupaikkanne ja varatkaa siihen 8 viikkoa. Ai niin, paitsi ettei lukujärjestykseen ole laitettu tilaa kuin 6 viikon harjoittelulle. No jatkakaa sitten tammikuussa. Paitsi, että tammikuussa alkaa uudet kurssit ja harjoittelu menee niiden kanssa päällekäin. Plus, että saat harjoittelun opintopisteet vasta keväällä vaikka ne pitäisi saada syyslukukaudella. Voin kertoa, että olen viettänyt viimeiset kaksi iltaa työvoimatoimiston sivuja ja työpaikkoja selaillen.

RAHA. 
Joku sanoo, ettei raha ratkaise. Haistakoon pitkän peen. KYLLÄ SE NYT VAAN RATKAISEE. Tässä myös yksi syy miksi olen katsellut kaksi iltaa mollin sivuja. Koko kesänä ei ollut rahaa käydä missään eikä tehdä oikein mitään. Kaikki mikä tulee taskunpohjalle myös häviää sieltä vähin äänin. En oikein ymmärrä mihin ne rahat oikein menee, kun ei olla tehty remonttia kotona eikä mökillä, minä ja lapset kuljetaan kirppisvaatteissa, ei käyty kesäteattereissa eikä vietetty hotelliöitä reissaten. Ei tehty mitään. No heinäkuussa tuli vähän tuhlailtua ja ostettua kotiin verhot ja jotain pientä, mutta muuten ollaan kyllä menty samoilla vanhoilla eteenpäin... eli sekään ei nyt ihan selitä tätä suota. Meillä ei myöskään mene rahaa kalliisiin harrastuksiin (katso seuraava kohta...), koira tietysti vie omansa, mutta se on perheenjäsen, ei harrastus, vaikka koko perhettä liikuttaakin. En ole ostanut edes kankaita tänä vuonna edellisvuosien tapaan ja sitä myötä ompeluharrastuskin on jumissa. Kampaajat, kosmetologit, manikyyrit...mitä ne on?

Vaikka eihän tässä tarvitse taloustieteilijä olla ymmärtääkseen, että asuntolaina ja omakotitalon juoksevat kulut sekä kaksi autoa pihassa vievät ne rahat. Plus, että kelan tuilla opiskeleva perheenäiti ei sinällään tulotasoa nosta.



PIENI PAIKKAKUNTA. 
Kaikki tietää ja tuntee kaikki. Paitsi ettei me edelleenkään tunneta oikein ketään näin kahden vuoden jälkeenkään. Se on ihan jees, stadilaisena siihen on tottunut. Mutta nyt työpaikkoja selanneena ja omia sekä lasten harrastusmahdollisuuksia tutkailleena voisin todeta, että melko ankea on tarjonta. Vaihtoehtona on istua illat autossa kuskaillen porukkaa 20 kilometrin päähän, joten ei kiitos, me jatketaan perhelenkkejä koiran kanssa jatkossakin.



HUONOT YÖUNET. 
Niitä on riittänyt. Herään herkästi lasten ääniin (molemmat puhuvat unissaan) ja koiran liikehdintään. Aika monena elokuisena yönä myös pissatin koiralasta pihalla. Huonosti ja katkonaisesti nukutut yöunet lisäävät ärtyisyyttä ja syömistä...mistä päästäänkin seuraavaan kohtaan.

KESKIVARTALOLIHAVUUS. 
No tämä ei ole pelkästään elokuun potutus, mutta tässä hyvingrillatun kesän ja lököshortsien jälkeen tahtoo arkihousun kaulusta kiristää. Tarvii ilmeisesti tehdä asialle jotain ennenkuin joulusuklaat ilmestyvät kauppoihin. Tai vaihtoehtoisesti toivoa joulupukilta uusia isompia vaatteita kaappiin.

*
*
*

Näiden lisäksi minua on ärsyttänyt banaanikärpäset, liian paksut jalkapöytäni joiden vuoksi kenkien ostaminen on hankalaa (netistä tilaaminen liki mahdotonta), silmäpussit, huonosti pysyvä kynsilakka (3 tuntia on vissiin liikaa vaadittu näissä olosuhteissa...), pms, jääkaappiin mädäntynyt kurkku sekä lähikaupan valikoima (lähinnä sieltä puuttuva lempinäkkärini). 


Syyskuu olkoon hyvä, sillä se on meidän perheen juhlakuukausi! Syyskuussa meillä juhlitaan kolmia synttäreitä sekä hääpäivää, joten angsti pysyköön kaukana.


12 kommenttia:

  1. Voi Marika! ♥

    Käsittämätön kyllä toi koulusotku... mulla ei tosin ole kovin korkeatasoinen kuva tän alueen amiksistakaan, joten en ylläty... Se on kato sitä SÄÄSTÖÖ kun karsitaan kaikesta, myös opetuksesta ja näköjään eritoten siitä. Työpaikkoja kattelen itekin, eilen ilmoittauduin työnhakijaksi työkkäriin... netin kautta (!!!) joten kylläpä onkin varmaan tilanteet aivan kohdallaan tällä lailla. Mä en kyllä tajua tota työkkärin touhuakaan... sinne voi vaan napista painaa, ja kas, oot työtön työnhakija. Ei mitään lisätietoja, jep. Kun tää mun tilannekaan ei nyt varsinaisesti aivan suoraviivainen ole... *huoh* Ja töitä, niitähän siis todellakaan ei ole.

    Allekirjoitan myös noi huonot yöunet... viimeisen 20 vuoden ajalta, kiitos lasten ja koirien. Voin sanoa, että NYT on alkanu tuntua siltä, että kohta en ehkä enää jaksa tätä. Tänä aamuna koitin sitkeästi makailla ja nukkua, kun olin eka käyttänyt aamulla koirat klo 6, kun nyt kuitenkin olis tässä tää vapaapäivä. No, palkinnoksi sain selän, joka äsken (siis ihan äsken, tuossa ruokapöydässä) jämähti aivan jumiin. Koko aamun se on vihoitellut oudosti, ei vaan vetristy vaikka miten vääntelis, ja äsken sitten -PAM- jotain tapahtui, hyvä että voi hengittää... selkä kuin tulessa. Täytyy vissiin lähtee ihan tohtoriin asti, ja mikäs onkaan kivempaa kuin istua mäellä viisi tuntia odottelemassa vuoroaan....... se on sitä tän alueen päivystystä, hurraa!!! (Tai sitten soitan työterveyteen vaan.)

    Ei muuta kun erittäin paljon parempaa syyskuuta itse kullekin... ♥ Nähdään, jookos?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heli <3

      Toi koulu on kyllä jotain käsittämätöntä, en ymmärrä miten tämä koulutusohjelma on pysynyt hengissä 10 vuotta, kun meininki on tämä!! :O Ja juuri saatiin kuulla, että ensi keväänä opetustunteja vähennetään edelleen :/

      Voi hitsi sun selkä!! :( Toivottavasti ei mennyt oikein pahasti ja vetreytyy kuntoon! <3 Selkähommelit on kyllä kivuliaita ja helposti niistä tulee isompi soppa vaikkei olisi kuin venähdys.

      Parempaa syyskuuta <3 Ja ehdottomasti nähdään pian!!

      Poista
  2. Tuttuja kiukutuksen aiheita, kuten omenat, raha ja keskivartalolihavuus, murr....Toivotaan, että alkanut syyskuu on parempi...meille molemmille ♥ Toivottavasti nähdään taas pian.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on näitä vakioketutuksia, mutta jotenkin ne kulminoitui nyt elokuuhun oikein urakalla :/ Toivotaan todella että syyskuu on sujuvampi nyt kun arki on taas saatu rullaamaan <3 Ihanaa viikonloppua ja ilman muuta nähdään pian! :)

      Poista
  3. Oooooo....mua ärsyttää myös noi kaikki! No paitsi koulu, tai että mulla siitä vähän erilainen ärsytys. ;P Huh heijaa! Onneks elokuussa oli kivojakin juttuja! ❤

    Ja mustakin olis kiva nähdä taas! (Kun ehtis. Mun ärsytyslistassa on myös ajanpuute..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuussa oli kyllä ihan aikuisten oikeesti kivojakin juttuja! <3 Olis kyllä hauska nähdä pian! Koitetaan saada aikataulut sopimaan?! :)

      Poista
  4. Mahtavaa että jotain muutakin ärsyttää samat asiat. Samat onkut täälläkin! Jumpallekin tarvis mennä, ehkä sitten huomenna, omenoita ei tuu tänä vuonna, onneksi!!!...MUTTA onneksi on kaunis syksy, nautitaan siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertaistuki <3
      Ja pah, oliskin joku jumppa täällä perähikiällä... tai on täällä jotain satunnaisia koulun jumppasalissa olevia, mutta ne ajoittuu monesti niin etten pääse. Onneksi tosiaan on kaunis syksy ja saa perheen kanssa ulkona siitä nauttia :) Kyllä se tästä taas! Iloista viikonvaihdetta Katja sinulle <3

      Poista
  5. Hihii!! Hei mä unohdin omasta listasta omenat ja banaanikärpäset. Pahus. =)
    Koulut yleisesti on täysin järjettömiä näinä päivinä. Opiskelijaohjaajana aika ajoin pyörittelen silmiäni tälle touhulle. Ja pitäis muka nostaa tää maa suosta lisäämällä jotain? Miten, kun kaikesta vaan säästöjen nimissä vähennetään ja kutistetaan entisestään. Ehkä kaikki hoitoalan työt on kohta yhtä oppisopimuskouluttamista. (Mikä totta puhuen saattais olla parempi vaihtoehto nykyiselle. Minusta.)

    Tsemppiä syyskuulle meille kaikille!! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä myös suosisin oppisopimuskoulutusta, monesti käytäntö on se paras opettaja. Meillä on onneksi paljon harjoittelua opintojen aikana (joskaan lukujärjestyksessä niille ei ole varattu aikaa) joihin nojata teoriatiedon kanssa. Tämä koko systeemi vaan ei ole toimiva: opettajat eivät ota vastuuta ja yksi puhuu yhtä, toinen toista ja moodlessa lukee kirjallisena vielä kolmatta, joka sekään ei pidä paikkaansa. Opiskelijat on tuuliajolla ja epävarmuus kalvaa kun ei tiedä mitä uskoa :P
      Tuokoon syyskuu valaistumisen :D Tai ainakin sujuvan arjen, kiitos!

      Kivaa viikonloppua sinulle Vivi! :)

      Poista
  6. Ok..mä en valita enään yhtään omaa elokuutani vaikka työpaikka sairastutti, mutta siirto uuteen helpotti. TOSIN palkka pieneni 200-400/kk kun päivystyslisät jää pois..joten kohta RAHA on hyvinkin ajankohtaista ( toinen auto juuri myytiin tänään pois, joten olen lasten kanssa viikot ilman autoa, kun miehen työmatka on 170 km..)
    No kaikki vain toitottaa, että teveys on rahaa tärkeämpää, mutta eipä terveyttäkään voi vaalia jos taskunpohjat paistaa tyhjyyttään!
    Ja super typerää tuo kouluhomma!!!!
    Ja pupu-herralle tsemit <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Valita vaan, se helpottaa! Onnea uuteen työhön ja toivotaan, että palkanalennuskin ratkeaa tai ei ainakaan rasita ihan liikaa arjessa <3
      Autottomuus voi tuntua aika oudolta kun sen olemassaoloon on ehtinyt tottua! Itse olin pari päivää ilman autoa ja olo oli kuin toinen jalka puuttuisi tai jotain muuta yhtä oleellista :D

      Pupuherra kiittää <3 Toistaiseksi seuraillaan vielä. Jos ensi viikolla ei helpota yhtään niin lääkärireissu on edessä.

      Hyvää viikonloppua Satu, otetaan rennosti ja puhalletaan tummat pilvet pois :)

      Poista

Hurjan kivaa, että kommentoit, kiitos sinulle! :)