Ensin annettiin kanien haistella toisiaan kummallekin vieraalla maaperällä häkin kaltereiden läpi. Sitten avattiin luukku ja annettiin niiden tutkailla toisiaan rauhassa. Hönes oli aivan ihmeissään ja sen ilme oli lähinnä pöyristynyt -Toinen kani, MINUN kodissani! Se alkoi heti alistamaan tätä pienempäänsä.
Toki tämä on minulle tuttu juttu ja kuuluu asiaan, mutta on se silti aikamoista. Mutta mitään hyökkäämistä tai puremista ei ollut ilmassa. Ihan vaan selkään nousemista ja sillä tavalla vallan näyttöä.
Ensimmäisen yön ne olivat omissa häkeissään ja häkit vieretysten ja eilen päivällä vapautin taas molemmat. No, sama homma jatkui, vaikka tämä pieni onkin hienosti alistunut ja antaa Höneksen riehua rauhassa, niin sen pitää näköjään vaan tolkuttaa olevansa "kingi". Hassuja elukoita.
 |
| Kuka SINÄ olet? |
Illalla ne olivat jo hyviä ystäviä ja laajensivat reviiriään hurjasti! Ne juoksivat perätysten ympäri asuntoa, tutkivat lastenhuoneen, makkarin, keittiö ja olohuoneen läpikotaisin. Pienen en nähnyt merkkailevan mitään paikkoja, mutta Hönes taas sitäkin innokkaammin hieroi leukaansa joka kulmaan...jopa isähenkilön hikisiin lenkkareihin. Onnellisuusloikkiakin nähtiin molempien kanien taholta!
Yön ne olivat vapaina kylpyhuoneessa, joka on "kaniystävällinen" eli turvallinen niiden olla, siellä ei ole sähköjohtoja tai muuta kaneille haitallista. Aamulla oli ruokakuppi käännetty nurin ja ystävykset makoilivat pitkin pituuttaan penkin alla kylki kyljessä!
Tämä meni paremmin ja nopeammin kuin osasin edes toivoa! Meillä on kanikaverukset.
 | ||||||
| Hei, minulle pitäisi keksiä nimi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Hurjan kivaa, että kommentoit, kiitos sinulle! :)