Voi sentään!

Minun pieni esikoiseni täyttää tänään 7 vuotta! Niinkö kauan siitä tosiaan jo on, kun sain oman pienen tytönpalleron ensi kertaa syliini?

Nyt se on jo niin isoa tyttöä että. Koululainen jo ensi viikolla. Hyvin innokas sellainen.

Eilen käytiin valitsemassa mieluinen reppu, penaali ja kyniä. Kauhea kiire olisi kynät teroittaa valmiiksi ja reppu ja tavarat nimikoida.
Kiire kasvaa isoksi. 

Jaa, että millainen on kouluikään tuleva tyttömme?

Se on hurjan reipas ja kekseliäs.

Ihan älyttömän näsäviisas ja ärsyttävä.

Se huolehtii paremmin pikkuveljen asioista, kuin omistaan.

Sen uteliaisuus jaksaa yllättää ihan joka päivä ja kysymystulva on loputon.

Eilen se yritti opettaa pikkuveljeä polkemaan pyörää ja riiteli sen kanssa lastenohjelmista, hammaspesusta ja monesta muustakin asiasta.

Sen toinen yläetuhammas puuttuu vieläkin ja ollaan jo perheen kesken epäilty tyypin jäävän harvahampaaksi.

Sille ei kelpaa enää äitihenkilön valitsemat vaatteet vaan se pääsääntöisesti joka aamu kiikuttaa ne takaisin kaappiin ja valitsee "paremmat" tilalle. Silti se kysyy äitihenkilön mielipidettä, että -Sopiiko nää ja nää niinku hyvin yhteen?

Se osaa lukea ja kirjoittaa sekä laskea helppoja laskutoimituksia. Sitä on vaikea enää huijata.
Se myös pelaa korttia (seiskaa) paremmin kuin aikuiset ja päihittää äitihenkilön mennen tullen muistipelissä.

Rahanarvo on alettu ymmärtämään pelottavan hyvin ja se onkin tinkimässä viikkorahaa joka välissä. Jokaisesta roskapussin viemisestä ja pienimmästäkin kotitöissä auttamisesta.Viikkorahansa (silloin harvoin kun se sitä sattuu saamaan) se tuhlaa joko karkkiin tai Littlest PetShoppeihin.

Hello Kitty ja MinniHiiri on ihan lällyjä, p i e n t e n juttuja. Vaatteiden pitää olla MAGEET, niinkuin pillifarkut ja Converset ja aurinkolasit, lepakkohihapuserot ja napapaidat. Hiukset pitäisi saada pitää auki, eikä niitä viitsisi oikein harjatakaan.

Herkut maistuisi, mutta ruuat ei. Paitsi jos on  jotain, minkä voi dipata majoneesiin. Nirsoilu on ihan uusi juttu tytöllä, joka ennen oli kaikkiruokainen ja hyvä syömään.

Kavereiden mielipiteet vaikuttavat kovasti omaan mielipiteeseen ja niiltä omitaan hassuja sanontoja ja puheita, joita lauotaan aikuisille totuuksina. Koska se ja se sanoi, että se on niin. 

Aikuisia uhmataan, nakellaan niskoja, poljetaan jalkaa ja meinataan haljeta raivosta. Ainakin kaksi kertaa päivässä.

Nyt kevään ja kesän mittaan on tyttö kovasti alkanut laajentamaan reviiriään. Se käy kaverin kanssa kaupassa ostamassa milloin mitäkin on lupa. Se vierailee nyt uuden kodin lähellä olevassa leikkipuistossa yksin ja haluaisi pyöräillä sinne ja tänne ja tuonne; -Kyllä mä osaan jo!
Itsenäistymistä ja vastuunottoa treenaillaan hurjasti. Kotiavaimet ja kännykkä on pysyneet hienosti mukana alkukeväästä lähtien. Puhelimeen se vastaa aina tunnollisesti ja soittaa aina varmistaakseen, että on lupa mennä toiselle pihalle.

Sen mielestä pikkuveli on ärsyttävä, liian pieni ja se kiusaa vaan. Silti iltaisin se laittaa sille hammastahnaa harjaan ja antaa hyvänyönhalit. Lohduttaa ja paijaa jos se satuttaa itsensä. Niisti siltä nenänkin yksi päivä. Aika ihana isosisko se on.

 

Pieni tytönpallero, matkalla isoksi.

Sellainen se on, meidän 7-vuotias.