Muisto alkutaipaleelta

Pakko jakaa tämä hassu lelu teidän kanssa. Se syntyi viime keväänä. Naapuri sai loistavan idean; tehdään lapsille leluja! Hänellä on kankaita ja vanhat tyynyntäytteet ja kirjastosta lainattu kirja kuvineen. Minulla taas ompelukone ja hataria muistikuvia ompelusta 10-luokan käsityötunneilta. Ei kun tuumasta toimeen. Syntyi kaksi kultakalaa vanhasta raidallisesta trikoopaidasta. Molemmille tytöille oma. Ihan suoraan sanoen: NE ON KAUHEET. Siinä tuumailtuani tosi "kivaa" kultakalaa, päätin kokeilla toisenlaista hahmoa, kankaat vanhoista verhoista ja taisipa yksi sohvatyynykin päästä täytteistään. Tämä siitä tuli.

Surkuhupaisa, muhkurainen, joku. Silmät ja nenä vanhoista napeista. Parittomista tietenkin. Tuolla se lojuu, sadan muun pehmoeläimen kanssa tytön kaapissa. Ehkä se pitää säästää muistona, äidin ompelu-uran alusta?