perjantai 31. lokakuuta 2014

H-A-L-L-O-W-E-E-N

Yksi koululainen on kohkannut tästä jo päiviä...

On sarvia, asua, tekohampaita...askarteluja ja aiheeseen liittyviä kirjoja. Illalla taskulamppuhippaa kotipihalla. Niin ja kummitusmusiikkia sekä verho päässä juoksentelua.



Onneksi hauskat lastenmieliset halloween -juhlat voi pistää pystyyn melko pienellä satsauksella.
Valkoisesta paperista askarreltuja kummituksia voi teipata kynttilälyhtyyn ja ikkunoihin, kaupasta haetaan pari pussia aiheeseen liittyviä karkkeja ja pussillinen ilmapalloja. Viime vuotiset sarvet päähän ja koristelemaan mandariineja.






 

Viime vuonna meininki oli TÄMÄ


Mitä te aiotte tehdä vai noteeraatteko ollenkaan koko halloween -hömpötystä? 


keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Voi katsokaa...! (meikämuija tuunaa)

..mitä minä meidän pihalta löysinkään! Siellä villiviinin alla nämä olivat olleet koko kesän piilossa katseilta ja löysin ne nyt, kun villiviini pudotti lehtensä.

Pesusoikot, vadit,  ämpärit vai mitkä lie? Onneksi ne oli edellisen omistajan toimesta nostettu puulaatikon päälle alassuin, joten pohjat olivat ehjät ja ämpärit muutenkin hyvässä kunnossa.


Isähenkilö hioi koneella ruosteet pois sisäpinnoilta ja veti kerroksen spraymaalia päälle. Minä kuurasin juuriharjalla roskat pois, kannoin ylös ja valjastin käyttöön. 

Nämä on niin mahtavat! Isot ja kauniit, ajan kolhimat ja patinoimat, niin mun juttu! 

Toinen, se parivaljakon suurempi osapuoli, löysi jo paikkansa ruokailutilan nurkasta. Laitoin sinne torkkupeitot ja istuintyynyjä. Nyt siitä on kätevä napata pehmeä tyyny pyllyn alle tai lämmittävä viltti paleleville jaloille. 

Toinen on vähän kapeampi ja korkeampi, eikä se ole vielä löytänyt paikalleen vaan hakee inspiraatiota keskellä olohuonetta, heh.
Ensin ajattelin, että siinäpä hyvä lehtikori...mutta se on siihen liian suuri ja siksi epäkäytännöllinen. Sitten ajattelin että laitan sen kuistille tyhjien pullojen koriksi, mutta ääh, sitten se on tahmeana valuneista pulloista ja aika rumakin sellainen pulloja tursuava ämpäri olisi? Yläkertaan se ei mahdu, ennen kuin ollaan tehty remonttia siellä... ehkä vien sen alas takka-ompeluhuoneeseen kangaskoriksi? 

Kyljessä olevat lommot tekee tästä vaan entistä hienomman. Vähän rosoa, ettei tule liian liipatun näköinen sisustus. Niinkuin se ylipäätään olisi edes mahdollista.




Tuonne mahtui kolme torkkupeittoa ja neljä istuintyynyä! Oikea tilaihme siis!



Toinen päivän tuunauskohteeni oli puuhella. Sen levyjen pinta oli värjäytynyt ja aika kärsineen näköinen. Päätin huoltaa sen kuten valurautaisia juttuja ylipäätään; putsaamalla ja öljyämällä.


Vähän meillä tuoksahti rasvankäry, kun lämmitin uunin öljyämisen jälkeen, mutta tulihan siisti! Tai kaikki on tietysti suhteellista, mutta sanotaan, että tulihan siistimpi kuin mitä se oli lähtöjään.

Ulkokuori ja luukut vaatisivat kyllä uuden maalikerroksen pintaansa, mutta tavallaan se on viehättävä tällaisenaankin.

 

Alakerran remontti edistyy pikkuhiljaa, pitääkin napata kuvia teille tänne lähipäivinä. Takka-ompeluhuone on pientä fiksailua (ja tulisijaa) vaille valmis, sama pätee saunaan ja pesuhuoneeseen.  Nyt maalataan ala-aulan seinä- ja kattopaneleita ja seuraavaksi aletaan tekemään vanhasta varastohuoneesta kodinhoitohuonetta. 


tiistai 28. lokakuuta 2014

Minun myslini

Minulla on manteli -ja pähkinäallergia, eli löydän harvoin itselleni suoraan sopivaa mysliä kaupan hyllystä, joten olin enemmän kuin iloinen kun Jemmydares blogiin ilmestyi ohje itsetehtyyn mysliin!

Minulla on paha tapa olla noudattamatta reseptejä ja säveltää omiani kokatessa (eikä vähiten perheen allergioiden takia), niin tälläkin kertaa.

Tässä minun (gluteeniton ja vegaaninen) mysliohje:

3dl isoja kaurahiutaleita (jos et siedä yhtään gluteenia ja haluat pelata varman päälle niin osta gluteenittomia kaurahiutaleita)
1dl tattarihiutaleita
Kourallinen cashew-pähkinöitä (siedän hyvin näitä pähkinöitä allergioista huolimatta)
Kourallinen salaattisiemen sekoitusta (sis.mm. kurpitsansiemeniä, pinjansiemeniä, auringonkukansiemeniä)
0,5dl chia -siemeniä 
0,5dl kookoshiutaleita 
Kourallinen kuivattuja banaanilastuja
0,5dl kookosöljyä
Kanelia

:Pilko cashew -pähkinät ja banaanilastut pienemmiksi. Mittaa kulhoon kaura -ja tattarihiutaleet, kookoshiutaleet, chia -siemenet, salaattisiemenet ja pilkotut cashew -pähkinät. Mausta kanelilla, tämä on makukysymys, kuinka mausteisesta myslistä kukin pitää. Sekoita hyvin ja levitä leivinpaperin päälle pellille. Kuumenna kookosöljy ja tiputtele sitä myslin päälle teelusikallinen kerrallaan, sekoittele ja paista 175 -asteisessa uunissa keskitasolla n.10 minuuttia kerran välillä sekoittaen. Kaada seos sopivaan  astiaan, lisää pienityt banaanilastut, sekoita ja anna jäähtyä. 




 

Ylihyvää muuten, suosittelen!  Tätä laitetaan illalla maustamattoman jugurtin päälle, nams!

(Fiksuna tyttönä sekoittelin sormin mysliä vielä banaanilastujen lisäämisen jälkeen ja nyt sormet tuoksuu niin hyvältä, että tekisi mieli nuoleskella sormenpäitä.)


maanantai 27. lokakuuta 2014

kana-kookoskeitto

Saatiin eilen etukäteen appivanhemmiltani tupaantuliaislahjaksi kymmenen litran jättikattila ja pitihän sitä heti testata! Meillä ei olekaan koskaan ollut näin suurta kattilaa, eikä uudella liedellä niin suurta levyä kuin kattilan pohja vaatisi. Joten...heittelin puuhellaan puita ja tein keitoksen siinä.


 
Tällaisen tuulisen ja kylmänkolean päivän maittava keitto syntyy kasviksista, broilerista ja purkillisesta kookoskermaa.

3 suurta perunaa
puolikas bataatti
1 sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 isoa tai 3 pientä porkkanaa
pieni pussi pakaste maissia
4 isoa broilerin rintafilettä tai valmiiksi suikaloituja fileesuikaleita
2dl kookoskermaa
2tl öljyä

1 kasvisliemikuutio
1 tl curryä
1 tl valkosipulijauhetta
ripaus rouhittua mustapippuria
ripaus (oman maun mukaan) chilijauhetta
suolaa

: Paloittele broilerin rintafileet pieniksi suikaleiksi ja heitä öljyn kanssa pannulle ruskistumaan. Lisää curry, valkosipulijauhe ja mustapippurirouhe. Kuori ja pilko sipuli ja heitä samalle pannulle pehmenemään.

Kuori ja viipaloi kasvikset, laita ne ja noin 3 litraa vettä isoon kattilaan kasvisliemikuution, suolan ja chilijauheen kanssa kiehumaan.  Purista sekaan valkosipulinkynsi ja lisää maissit. Kun broilerit ovat ottaneet vähän väriä ja sipulit kuullottuneet, lisää ne kasvisten sekaan ja anna keiton porista liedellä. Kasvikset ovat kypsiä kun ne tuntuvat pehmeiltä haarukalla pistäessä. Lisää lopuksi purkillinen kookoskermaa, sekoita hyvin ja napsauta liedestä lämmöt pois. Anna muhia kannen alla vielä tuokio ennen tarjoilua.

perjantai 24. lokakuuta 2014

Viikon lentävät

Tämän viikon lentävät lauseet.

-Äiti, lokki lensi maissipuuhun! (Suuttuja)

-Mitä noi tititintit syö? (Ekaluokkalainen)

-Eiks toi oo keltatiainen? Mikä se punainen sit oikein on? (Tämän lauseen lennätti vähän päälle nelikymppinen siskoni...)
 
-Hei teijän pihalla on riikinkukko, niillä on tosi hieno pyrstö! (Kylässä ollut puolisukulaistäti)


Jep! Meille tuli lintulauta ja sen myötä ollaan tutustuttu toinen toistaan hassumpiin ruokailijoihin. 
Ja äitihenkilö pääsee pätemään oikeasti olemattomilla lintutiedoillaan :D 

No mutta vakavasti ottaen. Minusta on hienoa opettaa lapsia tunnistamaan eri lintulajeja ja yhdessä miettiä miten eri tavalla mikäkin käyttäytyy. Varpuset esimerkiksi toimivat ihan eri tavalla kuin talitiaiset.

Toistaiseksi ollaan bongattu meidän laudalta ainakin varpusia, talitiaisia, sinitiaisia, keltasirkkuja, harakoita sekä fasaaneja.




Tällä yhdellä fasaanikukolla on hauska tapa tulla huutamaan tuohon olohuoneen ikkunan alle ja jäädä odottamaan ruokaa. Kun avaan ruokailutilan ikkunan, se juoksee siihen lintulaudan luokse kaula pitkänä kuikuilemaan, josko meikä taas heittäisi kourallisen maapähkinöitä. 



 

Melkein jo jännittää millaisia lauseita ensi viikolla kuulen.  

Hauskaa viikonloppua, muistakaa bongailla lintuja! 




 

maanantai 20. lokakuuta 2014

Perunahimo

Mikä mua vaivaa? Mulla on joku käsittämätön perunahimo! Ihan sama onko se paistettua, keitettyä tai muussia. Suurin himo koskee uunissa paistettuja ranskalaisia ja bbq -ristikkoperunoita. Tai sipsejä! Onko tää joku syksyinen "kerätään talvivaraa" -tyylinen juttu vai mitä ihmettä? Sitä talvivaraa nimittäin riittää ihan ilman extra-perunan pupeltamistakin! Vai onko tämä joku kausi? Perunanpupeltamiskausi jota edelsi hapankorpunrouskutuskausi...mitähän seuraavaksi?

No, kuitenkin. Meillä on syöty viime viikkoina paljon... perunaa. Tässä ohje yksiin lemppareihini; uunitettuihin rosmariiniperunoihin. Nämä käy lisukkeeksi oikeastaan mille vain ja tietty menee ihan sellaisinaankin majoneesiin dipattuna!

Rosmariiniperunat

Pussillinen isoja kiinteitä perunoita kuoritaan ja lohkotaan. Sitten ne pyöritellään oliiviöljyssä ja maustetaan suolalla, mustapippurirouheella ja kuivatulla rosmariinilla. Paistetaan uunissa 225- asteessa vajaan tunnin, välillä käännellen. 

Tänään näiden kanssa syötiin keitettyjä babyporkkanoita ja paistettuja broilerin rintafileitä runsaalla currylla! Mutta on näiden kanssa tullut syötyä myös makkaraa, lihapullia tai pihvejä. Toimii!




 

Voisikohan syödä lohkoperunoita perunamuusilla? :P 
 Oikeesti, mikä hitsi mua vaivaa? 

 

 

perjantai 17. lokakuuta 2014

Perjantai




Ihanan aurinkoinen ja kuulas perjantai. 

Päätän edelleen pysyä positiivisena. 
Vaikka tähän väliin voisin kertoa tytön oksentaneen eilen illalla ja itse olen flunssassa. 


Kävin lasten kanssa pikku taudeista huolimatta pihalla haravoimassa ja hankkimassa punaiset posket. Alkaa olla aika kylmiä päiviä ja nyt tuli aika penkoa vintiltä talvisempia vaatteita käyttöön. Molemmat lapset vääntäytyivät toppahaalareihin ja kiskoivat rukkasia käsiin. Onneksi viimevuotiset vielä mahtuivat!




Flunssassa olen aina antanut itselleni luvan syödä vähän sinnepäin, lähinnä sitä mitä mieli tekee. Lohturuokaa. Paistoin meille (pakaste)piirakoita ja tyttö teki munavoita. Hyvä lounashetki, hyvä mieli. 




Takassa ja keittiön uunissa on palanut tulet useamman tunnin tänään. Vieläkään ei ole tarvinnut napsauttaa sähköpattereita päälle. Onhan nuo tulisijat tietyllä tavalla tunnelmantekijöitäkin, siksikään ei ole ollut ikävä lämpöpattereita. Uutuudenviehätystä kenties kerrostalon ja lämpöpattereiden kanssa vietettyjen vuosien jälkeen? Kenties jossain kohtaa talvea alkaa kyllästyttämään puiden kantaminen ja useiden tuntien lämmitysurakat? Toivottavasti ei!


 

Illalla muuten tulee taas huippuohjelmia telkusta (Tartu Mikkiin, jossa loistoesiintyjät tänään & aina yhtä ihana Vain Elämää!) ja aion jatkaa lohturuokalinjalla syöden suklaata sohvan nurkassa viltin alla. 
Miten teidän perjantai on sujunut? 
 




tiistai 14. lokakuuta 2014

Uusi ystävä

Sen nimi on Matti. Matti on Porista. (tai ei oikeastaan)

PorinMatti.





Isähenkilö kantoi sen isoisähenkilön kanssa yläkertaan. Matti on aika painava. Hetken pelotti, että se tulee lattian läpi alakertaan.

Ei muuten tule kylmä nukkua. Antaa tulla vaan niitä paukkupakkasia. Matti on ihanan lämmin. Sitten kun on ulkona kylmä ja maa luminen, me kääriydymme peiton sisään ja annamme Matin lämmittää palelevia varpaitamme. Matti sijaitsee aivan meidän sängyn päädyssä, selkä piippua vasten.

Mattia kelpaa myös katsella. Onhan se kaunis! Se on päässyt "miehen ikään"  ja siinä on pieniä kauneusvirheitä. Sitä asiaankuuluvaa ajan patinaa. 


 



 Sellainen on tämä uusi ystävämme Matti.





Ja loppuun tämä aivan asiaankuulumaton kommentti.
 Joulu. Joko sitä saa alkaa tohottaa?




keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Arjen ilot

Positiivisuus peliin.

Näistä asioista iloitsin eilen ja tänään. Pieniä ja arkisia juttuja. Onnenhetkiä ja ilon pilkahduksia.

Uudet kankaat, lämmin uuni, itsetehdyt jättilihapullat, läksyjä tuhertava ekaluokkalainen. Näitähän riittää. Ollaan onnekkaita. Ja kiitollisia.


 Jos vaikka ei valitettaisi ollenkaan, vaikka kokonaiseen tuntiin...päivään...viikkoon?













lauantai 4. lokakuuta 2014

Herkutellaanko?

Otin mökkiviikonloppuna talteen viimeiset mintun- ja mäkimeiraminlehdet, keräsin nokkosenlehdet ja kaksi onnettoman pikkuruista ja raakaa kesäkurpitsaa mukaan tänne kotiin.

Ryöppäsin nokkoset ja tein niistä ihanaa valkosipuli-nokkosvoita. Kiitos salikaverille maistatuksesta ja ohjeesta! Haluatteko te ohjeen? Se maistuu tosi hyvälle ruisleipäkannikan päällä ja grillatun maissin päällä!


Osan ryöpätyistä nokkosista pistin pieniin pusseihin ja heitin pakastimeen, saadaan siis toistekin nokkosvoita ja ehkäpä leivon siitä leipääkin...tai lettuja.


Nokkonen ei muuten tuoksu mitenkään herkulliselle tuossa kiehuessaan, yh. Onneksi maku on parempi. 


Mintut ja mäkimeiramit putsasin ja kuivatin matalalla lämmöllä uunissa ja pussitin maustekaappiin.

Tuore minttu tuoksuu niiiiiin hyvältä!



Tein grilliruuan kaveriksi eilen tsatsikia, johon ujutin tuota kuivattua minttua. Aika herkkua! 

Tähän tuli:
300g turkkilaista jugurttia
puolikas tuore kurkku
1rkl kuivattua minttua
1 valkosipulin kynsi 
oman maun mukaan ripaus suolaa ja mustapippurirouhetta

Kokeilkaa tekin :)