torstai 4. tammikuuta 2018

Uusi vuosi, vanhat kukat

Meillä lähti joulu tällä kertaa ennätysnopeasti. 
Kuusi pilkottiin takkaan jo tapsana ja pikkuhiljaa sen myötä keräilin loputkin joulut vinttiin odottamaan marraskuuta. 
Kai se on niin, että kun aloittaa joulun heti pyhäinpäivän jälkeen 
niin siitä pystyy helposti joulupäivänä luopumaan?



 


Meille tuli uuden vuoden aattona yökylävieraita ja halusin laittaa kotia vähän siistimmäksi ja juhlavammaksi. Kaivoin esiin hopean väriset bling-bling -tyynyt, kiiltävät tarjottimet, kristalliset viinilasit ja leivoin jääkaappiin sitruunajuustokakun. 

Vieraat lähtivät, mutta tyynyt jäivät. 
Enkä oikein tiedä antaisiko niiden olla vai laittaisiko vaihtoon? 



 


Sama pätee näihin kukkiin. 
Kaikki muu jouluinen on jo poissa, mutta kukat sen kun jaksavat porskuttaa. 
Anopin tuoma tulilatvakori kukoistaa ja äidiltäni saatu Amaryllis vasta availee kukkiaan. 


 


Tässä kohtaa täytyy kiittää anoppia ja äitiä kukkien värivalinnasta. 
Punaiset olisin varmasti heittänyt jo mäkeen!


 


Ostin kukkakaupasta muutaman Eucalyptuksen oksan ruokailutilan hyllyn kukkavaaseihin. Jouluna näissä vaaseissa loisti punaiset tulppaanit, mutta ne ovat kovin lyhytikäisiä kukkia. Olen miettinyt mikä olisi näissä vaaseissa sellainen kestävä ja kaunis kukka tai kasvi, mutta johon en heti kyllästyisi. Päädyin myyjän suosittelemana näihin oksiin ja ihastuin välittömästi kun avasin ne paketistaan! ❤

Muutaman päivän pidin Eucalyptuksia vedessä, mutta päädyin kuitenkin kuivattamaan ne. 
Tuoreiden oksien tuoksu oli nimittäin melko tymäkkä! 


 


 Kuusen ja joulukoristeiden jälkeen koti tuntuu hetken ihanan avaralta ja värittömältä. Omalta.


Vielä kun saataisiin hieman lisää lunta, valoa ja aurinkoisia päiviä niin tämä talvikin alkaisi maistua!  
Nimimerkillä: Kaksi rapaista koiraa ja märkä, kaltevaa luistinrataa muistuttava kotipiha.  




 ps. Uudenvuodenlupaukset on ihan tyhmiä. Miksi, oi miksi tammikuun pitää olla pitkä kuukausi ja MIKSI MINÄ AINA menen tähän samaan retkuun?!


sunnuntai 31. joulukuuta 2017

~ 2018 ~


Hyvää Uutta Vuotta!
Kiitos kuluneesta vuodesta, kaikista ihanista kommenteista, 
rohkaisusta ja myötäelämisestä. 
Kiitos ❤



 



 


 


 


lauantai 30. joulukuuta 2017

Välipäivien alennusmyynnit

Jokos te olette käyneet hyödyntämässä joulunjälkeiset alennusmyynnit? Teittekö löytöjä?

Itse päätin lähteä katsastamaan välipäivien alennusmyynnit heti pyhien jälkeen. Lapset pääsivät samalla käyttämään pukilta saamansa lahjakortit ja valitsemaan itselleen mieluisia vaatteita ja juttuja.
Kiitos joulupukki, me oltiin vissiin superkilttejä tänä vuonna! Lahjoja oli valtavan paljon ja kaikki niin mieluisia taas kerran ❤

Tällä kertaa päätin pitää järjen mukana ostosreissussa enkä päästänyt mopoa keulimaan. Ja koska molemmat lapset saivat omat vaatelahjakorttinsa, etsin lähinnä omaan vaatekaappiini täydennystä; yksinkertaisia ja yhdisteltäviä vaatteita ilman kuoseja ja kuviota. Peruskäyttövaatteita eikä mitään ihmeellisyyksiä, jotka unohtuvat erikoisuudessaan kaapin kätköihin. Niitä hutejakin on siis tullut tehtyä joskus, mutta nyt niistä viisastuneena pysyttelin perusasioiden äärellä, heh.


 


Minulla ei ole oikein koskaan ollut ruskeita vaatteita. En muista, että edes lapsena olisin kärsinyt ruskeista vakosamettihousuista tai villapaidoista. Ne taisivat koskettaa enemmän 70-luvulla lapsuuttaan viettäneitä sisaruksiani? 
 Maitokahvin ruskea pocho kuitenkin houkutteli sovituskoppiin, eikä se oikeastaan ole yhtään hullumpi väri itselleni! Vaikka väri on tummahko niin se ei tee samaa kalpeus -efektiä kasvoihin kuin musta väri. Lisäksi se on helppo yhdistää vaatekaapista jo löytyvien vaaleanpunaisten, valkoisten ja mustien vaatteiden kanssa.


 


Ponchon lisäksi löysin valkoisen ohuen neuleen ja vanhan roosan väriset treggingsit. Paita oli -50% ja hintaa jäi enää 15 euron verran, samoin kuin tuon ponchon. Housuista maksoin kympin. Nämäkin käyvät kaikki hyvin yhteen ja itseasiassa ulkoilutinkin housuja ja neuletta Jumbon ostosreissulla. Vaatteet pääsivät suoraan käyttöön siis eivätkä jääneet kaapin perukoille lojumaan.

 
 


Jumbossa minun on aina pakko päästä käymään Mangossa  ❤ 
Tälläkään kertaa en pettynyt! 
Löysin ihanan pehmoisen perusmustan pitkähihaisen neuleen. Näitä tarvitaan aina! Toinen musta pitkähihainen neule löytyi 9 eurolla Gina Tricotista. Molemmissa on hieman pyöristetty helma, mikä tekee niistä vähän naisellisemmat ja jotenkin kivemmat.

 
Minun täytyy tunnustaa yksi asia. Ostin alkusyksystä Mangosta ihanat mustat biker -treggingsit, juuri oikeankorkuisella vyötäröllä, joka piilottaa armollisesti mahamakkaran alleen. Uusista housuista ihastuneena laitoin ne päälleni vuoden viimeiselle mökkireissulle ja arvatkaa unohdinko ne sinne tuvan kaappiin! Krääääh! Nyt joudun odottamaan pitkälle kevääseen mökkikauden avausta ja housuja, vaikka ne olisivat olleet täydelliset myös talvikäyttöön.



 


H&M:sta tilasin normaalihintaisen Nicki Minaj -hupparin, 
mutta sain tilauksesta -20% alennuksen kertyneillä asiakaspisteillä. 

 Huppari on scuba -materiaalia ja oversize -mallia. Tilasin tottuneesti normaalin M-kokoni, vaikka tiesin hupparin olevan "liian suurta kokoa", koska usein noissa oversize -vaatteissa on kuitenkin normaalia mitoitusta olevat hihat. Noh, tässä ei kyllä ollut ja nyt paremmalla tiedolla olisin voinut tilata parikin kokoa pienemmän hupparin itselleni.


 


Huppari on kaikessa isoudessaan aivan ihana! Siis niin mahtavaa materiaalia ja ylimukava päällä, etten sekuntiakaan ajatellut palauttavani sitä. Puuteriroosa värikin on niin minua ❤ Tämä käy kesällä mekosta valkoisten tennareiden kanssa ja nyt se on kivan muhkea yläosa leggareille.


 


Lisäksi tilasin paketin rengaskorviksia. Halpiksia, koska minulla on tapana hukata toinen pari jonnekin. Työn vuoksi käytän korviksia vain vapaapäivinä ja silloinkin vain jos olen menossa jonnekin lähikauppaa pidemmälle.  




 Elloksen tilaus on vielä tulematta ja sieltä on tulossa muutama musta lyhythihainen paita kivoilla yksityiskohdilla, vaaleanpunainen neulemekko ja pitsinen pusero. Keväisempää siis jo! 
En kuitenkaan ihan vielä ala odottamaan kevättä, odotan toistaiseksi vielä talvea ;) Olisi ihanaa saada paukkupakkaset, valkoiset hanget ja kirkkaat päivät! Odotan pulkkamäkeä, ulkona juotua kuumaa kaakaota, jäälyhtyjen tekemistä ja paksuihin neulepaitoihin käpertymistä. 




 

lauantai 23. joulukuuta 2017



KUN ON TAIVAS TÄHTIKIRKKAIN, 
SYTTYY JOULUVALOT. 
LÖYTÄÄ TONTTU PIIPPALAKKI
KAIKKI TUVAT, TALOT. 



 


VALAISEE LYHTYNEN SOMA
HILJAISTA JOULUN TIETÄ.
TÄMÄ HETKI ON JOKAISEN OMA, 
RAUHA LÖYTYY SIELTÄ. 


 


HUURRE KORISTAA IKKUNAPUUTA, 
ON RAUHA JA MONTA NAURAVAA SUUTA. 


 


SALAISTA JOULUN TAIKAA, 
SULOISTA YHDESSÄOLON AIKAA. 

 
 


HILJAISTEN HANKIEN SINISTÄ TAIKAA, 
JOULUN ON IHMEIDEN ILOISTA AIKAA.
 
 
 


TONTTU VALLATON HIIPIKÖÖN KOTISI VIEREEN,
JÄTTÄKÖÖN LAHJOISTA PARHAAN;
-JOULUILON, 
OVESI PIELEEN.



HYVÄÄ JOULUA!


torstai 21. joulukuuta 2017

Jouluihminen onkin anti-jouluruokaihminen

Voin todeta olevani jouluihminen. Joulu on ihana asia ja siihen liittyy paljon tunteita ja rakkaita tapoja. ❤ 

On ihanaa kaivaa marraskuun alussa vintiltä joulukoristeet ja laitella niitä esille yksi kerrallaan. Sisälle kannettu joulukuusi tuoksuineen tuo joulun ja sitä koristelevat lapset ilon sydänalaan. Piparkakkujen leipominen ja joululaulut kuuluvat perinteisiin. Lahjapapereiden ostaminen ja lahjojen paketoiminen ennen aattoa on lempipuuhiani joulun alla.
Ja joulukukat, voi joulukukat! Niitä on oltava! Varsinkin hyasintteja! ❤


 


Mutta entä kun jouluihminen ei tykkää herkuiksi mielletyistä jouluruuista? Tai joulun jälkiruuista? 

Toki perheen allergiat ja ruokarajoitteet laittavat joulupöytään omat haasteensa. Kikkailemalla ja testailemalla saa toki kaikille sopivia laatikoita pöytään, mutta eri asia on menevätkö ne siltikään kaupaksi. Nirsoilu on nimittäin suurin haaste jouluruokapöydässä. Olen itse varmasti pahinta laatua sellainen.

 
 


Minulle on turhaa ostaa suklaakonvehtirasiaa. Syön sieltä maksimissaan kolmea erilaista konvehtia. En myöskään pidä piparkakuista tai tähtitortuista. Luumuhillon voin toki syödä, mutta torttutaikina ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini. Sen vuoksi en edes yritä valmistaa sellaista gluteenittomana...en tykkäisi kuitenkaan. Yhden tai kaksi piparkakkua voin syödä, nekin lähinnä mielenkiinnosta uutta reseptiä kohtaan. 
En myöskään pidä marmeladimakeisista, vihreät kuulat ja Finlandiat jäävät laatikkoonsa. Taatelikakku ei ole suosikkini, eikä suuremmin maustekakutkaan. Glögiä juon mukin tai kaksi, mutta usein se on itselleni turhan makeaa. Ainoa herkkuni joulun jälkiruokapöydässä on luumurahka. Juustotarjottimelta napsin korkeintaan viinirypäleet ja kermajuustot, jos sellaisia on tarjolla.


 


No entä jouluruuat sitten? No syön minä joka joulu siivun kinkkua ja kalkkunaa, perunalaatikosta tykkään kovasti, mutta muut jouluruuat jätän sikseen. En kaipaa rosollia ja kalapöydän kierrän kaukaa, sienisalaatista puhumattakaan. 


 


Perinteitä kunnioittavana ihmisenä en haluaisi joulupöytään mitään kovin uusia ruokia, mutta 
täytyy myöntää, että minua houkuttaisi kokeilla tätä Sadun vinkkaamaa Bataattilaatikkoa
 sekä Valion Hedelmäistä Salaneuvos -salaattia. Ne kuulostavat ihan minun jutulta!


Kokeiletteko te uusia reseptejä joulupöytään vai pidättäydyttekö perinteisissä? Mitkä on teidän joulupöydän bravuurit ja koko perheen lempparit?



*
*
*

  ps. hei hei kukkatapetit ;) 

 

maanantai 18. joulukuuta 2017

Edelliseen postaukseen sen enempää viittaamatta...

...mutta olen minä saanut aikaan jotain kaunistakin.

Ompelurintamalla on ollut hiljaista, mutta nyt täältä kajahtaa!
Mulla on itseasiassa vielä edellisetkin ompelut kuvaamatta, mutta postaan nyt nämä jouluiset jutut pois alta ennen niitä. Nämä nimittäin pääsee käyttöön heti! Ihan uskomatonta miten lähellä joulu jo on!  
 Puuvilla ei ole mun lempimateriaaliani ja yleensä välttelen sen ompelua, mutta nyt tapahtui jotain. Ehkä se johtui kuosista? ❤

Ostin siis pätkän PaaPiin Siirin ja Myyryn joulu -puuvillaa ja aika äkkiä syntyi ideoita kankaan käyttöön. 


 


Siitä tuli yksi tyyny sohvan päälle...


 


Yksi astiapyyhe keittiöön...


 


Ja kaksi iloista tonttulakkia...


 


Tonttulakeista puuttuu vielä kulkuset, mutta hyvin ne toimivat näköjään ilman kilinääkin. 
Ehkä jopa paremmin tämän äitihenkilön mielestä ;)


Tänä vuonna en ommellut yhtään joululahjaa. Tavallaan harmittaa, tavallaan taas ei. Tuntuu, että tänä syksynä on ollut sen sata rautaa tulessa ihan ilman stressiä jouluompeluksistakin. Eli kauppojen antimilla mennään ja hyvä niin. Puolet suunnittelemistani "jouluasioistakin" jäi nyt tekemättä ajanpuutteen vuoksi, mutta tuollahan ne hautuu pääkopassa ensi jouluun!

Olettekos te tehneet itse juttuja joulupaketteihin tänä vuonna? 




perjantai 15. joulukuuta 2017

*nauruhepulit*


Voi kukaan ei usko miten me naurettiin toissailtana tytön kanssa.
Meinattiin ihan tikahtua ja pissiä housuun!
Alla näette syyn itkunauruumme.

Se on joka jouluinen ja tähän saakka vaiettu traditio. 
Nyt viimein päätin tuoda sen julki. 


 


Kyllä. 
Se on 
piparkakkutalo. 



 


Ruma piparkakkutalo kertaa kaksi. 


 


Että jos jouluun kuuluu ugly christmas sweater, niin nämä meidän piparitalot kuuluu kyllä myös asiaan.Täten lanseeraan ugly christmas gingerbreadhousen! Tsa-daaaaah! 

Maku ratkaiseen ja pääasia, että on hauskaa. Minulle ainakin tulee joka kerta hymy huulille kun kuljen näiden ohi. Voin myös luvata, ettei samanlaisia tule vastaan joulumyyjäisissä ;)


Näiden naurujen myötä toivotan kaikille virkistävää viikonloppua! 
Minulla on pitkästä aikaa täysin vapaa viikonloppu ja tarkoitus olisi puuhailla vähän tonttuhommia eli ostaa ja kääriä lahjoja papereihin. Niin kivaa! 
 
 ❤