lauantai 16. kesäkuuta 2018

Ilo uudesta kaavasta

Facebookin ompeluryhmässä on vilahdellut tiuhaan kivan näköisiä tunikoita, joiden kaava löytyy Suuri Käsityö -lehden numerosta 5/18. Onnistuin löytämään tuon lehden ja sukelsin Eurokankaan trikoolaarista ihanaa vaaleanpunaista viskoositrikoota mekkohaaveet mielessäni. 

Kaava on ihana! Siis helppo, nopea ja kaunis! Mekkoa sovittaessani totesin kuitenkin, ettei malli ole minun pulluraiseen olemukseeni sopiva eikä varsin imarteleva. Joten pätkäisin mekon helman, käänsin kaksinkerroin ja ompelin ns. "tuubin" helmaan ja kas, siitä tuli oikein kiva kesäpaita!


 


En koskaan lue ompeluohjeita. En siksi, etteivätkö ne olisi itselleni tarpeelliset, vaan siksi, etten yleensä ymmärrä niistä hölkäsen pöläystä. Jotkin termit ovat minulle outoja ja jotenkin ohjeet on niin kummallisesti selitetty, että aivot vinksahtavat sijoiltaan. Jotenkin olen kuitenkin onnistunut ompelemaan kappaleet aina yhteen, ja jos joskus olenkin epäonnistunut niin ainakin olen oppinut purkamaan ja yrittämään uudestaan heti kun hermo on kestänyt. Tämän kaavan kohdalla onnistuin kyllä kertayrittämällä, niin simppeli se on.


 


Kävin ulkoiluttamassakin jo tätä paitaa ja se oli kivan kevyt ja kesäillan tunnelmaan sopiva. Tykkään tosi paljon! 


 


Aivan erityisesti tykkään tuosta avonaisesta selkäkappaleesta ja niskaan solmittavista nauhoista! 
Se on kiva  yksityiskohta muuten simppelissä paidassa. 


 


Anteeksi taas likainen peili ja huono kännykkäräpsy. Meidän koiralla on kiva taipumus käydä kumittamassa kirsullaan tuossa peilin luona ja pärskiä kuolaa ympäriinsä, joten peili (ja kaikki ikkunapinnat) on ihan järkyttävän näköinen kokoajan. 



 


Ostin myös luonnonvalkoista viskoositrikoota, josta aion tehdä samanlaisen puseron! Uskon, että sillekin löytyy käyttöä. Jospa juhannuksena olisi lämmintä ja kaunista ja ehtisin sen pian leikkaamaan ja ompelemaan mukaan lomareissuun. 

Kivaa viikonvaihdetta kaikille! ❤



ps. enää kolme työpäivää ennen lomaa ja mökkireissua! Huomenna alkaa loman suunnittelu ja reissuun pakkaaminen ihan kunnolla, jee!





keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Mökkimatkaostoksia

Kuten tiedätte, meillä on melko pitkä mökkimatka, ja matkanteko on joskus lasten ja koirien kanssa hidasta. Meillä on aika vakiintuneet taukopaikat, joista yksi on omasta mielestäni ylitse muiden. Sen lisäksi, että siinä pysähtyminen tarkoittaa, että ollaan puolivälissä matkaa ja tiedossa on hyvää ruokaa, on siinä myös yksi minua ilahduttava elementti. Nimittäin FinnMarin myymälä! Joka kerta minun on pysähdyttävä tutkimaan tuon myymälän uutuustuotteet ja aika usein sieltä myös kotiutan jotakin pientä ja sievää.

Tämän vuoden ensimmäisellä mökkireissulla mukaan tarttui kolme kimppua vaaleanpunaisia tekoruusuja ja kaunis pieni pallovaasi niille.






  Silmiini osui myös tällainen flirttaileva sammakkoprinssi. En vaan voinut kävellä ohi! Katsokaa nyt kuinka se kuiskailee kutsuvasti luokseen!



 


Vaaleanpunaisiin ruusuihin ihastuneena ostin viime mökkireissulla saman määrän valkoisia ruusuja ja muutaman lasisen tuikkulyhdyn.


 


Ruusuille löytyikin heti kotona ruukku. En ole ihan varma jätänkö niitä kuitenkaan siihen vai etsinkö niille jonkin toisenlaisen ruukun tai vaasin, mutta olkoon nyt hetken noin. 

 

 


 Nuo lasiset tuikut on jotenkin omituiset kaikessa läpinäkyvyydessään, mutta silti ihanat. Katse juuttuu niihin ja niitä on ihan pakko pyöritellä käsissä, ne ovat kuin jääkimpaleet, kylmät ja painavat, mutta samalla herkät.


 


 Yhdet ihanat pyöreän malliset kynttilät jäivät vielä mieleen kummittelemaan ja ajattelin että ne sopisi ihanasti mökille, ehkä juhannukseksi? 

 Viikon päästä ollaankin tosiaan pakkailemassa autoa lähtökuntoon kun meillä alkaa loma ja otetaan suunta mökille. Ajatella, että juhannus on jo ensi viikolla! 

Millaisia juhannussuunnitelmia teillä on? 





tiistai 5. kesäkuuta 2018

Viikonloppu kuin juhannus


Meillä oli onni saada viettää taas yksi kesäinen viikonloppu mökkimaisemissa ❤ Lähdettiin perjantaina matkaan asuntovaunu perässä ja taitettiin hitaasti mutta varmasti matka halki kotimaan. Perillä odotti reilussa viikossa reuhahtanut nurmikko, kukkineet tuomet ja ilta-aurinko!



 


Saatiin asuntovaunu asettumaan sijoilleen mökin pihalle. Vähän se on keskellä tonttia ja näkymää, mutta siitä se on kätevä napata auton perään ja lähteä reissuun kun kesäloma koittaa. Ollaan pikkuhiljaa alettu miettimään mihin reissut tänä kesänä suuntautuisi. Viime kesänä käytiin Luumäellä, Heinolassa, Kuopiossa, Kauhavalla PowerParkissa ja Raumalla. Kaikissa viihdyttiin ja tykättiin kovasti. Kyllä Suomessa vaan on hienot leirintä-alueet! Nyt pohdittiin, että lähdetäänkö mökiltä käsin rannikkoa pitkin etelää kohti?! Otamme siis ilolla vastaan vinkkejä kivoista kesäkaupungeista ja hyvistä leirintä-alueista!


 


Viikonloppu meni ihan pikavauhtia, mutta ehdittiin me kuitenkin saamaan monia kymmeniä hyttysenpuremia (joo kiva...), uimaan läheisessä lammessa (lapset uivat, en minä!!), saunomaan ja grillaamaan. Lauantain terassikahville tuunasin vielä kaupan pakastimesta bongatun gluteenittoman mutakakun mansikoilla, kermavaahdolla, kinuskikastikkeella ja suklaanamuilla. Oli aika överi eikä hetkeen kolottanut makeanhammasta!
 


 



Kyllä mökillä on mukavaa ja sääkin oli mitä ihanin koko viikonlopun! Oikeastaan tuntui kuin olisi juuri viettänyt juhannusta, kun kaikkialla oli niin vehreää ja tehtiin juuri niitä samoja asioita kuin yleensä juhannuksena tehdään. Onneksi juhannukseen on vielä hetki ja kaikki kiva on yhä edessäpäin!



 



 Arkeen paluu on aina vähän, no, tympeää, mutta nyt alkoi lapsilla loma ja minullakin on muutama vapaapäivä näin viikon alkuun, joten ollaan kotonakin nukuttu ja valvottu pitkään ja otettu rennosti. Eilen ehdittiin tapaamaan pitkästä aikaa ystäviä, leipomaan raparperipiirakkaa ja käymään ensimmäisen lomapäivän kunniaksi elokuvissa!



 



Tänään meille luvataan sadetta ja ihan muutama tippa tuolta tuulen mukana kantautuukin. Sade tekee luonnolle hyvää, joten koitan pitää mielen positiivisena. Kaikessa positiivisuudessani laitoin aamulla uudet valkoiset farkkushortsit jalkaan, koska nyt on kesä ja kesällä pukeudutaan shortseihin. Meinasin kuitenkin jäätyä kun kävin nostamassa pyykit pihalta, joten suosiolla vietän päivääni tänään sisätiloissa shortseineni. Mittari näyttää +10 ja hyinen tuuli tekee ilmasta vielä kylmemmän tuntuisen. Mutta en valita, tänä vuonna kesä on silti ollut tähän mennessä jo parempi kuin viime vuonna kertaakaan ;) 


Iloista kesäkuuta kaikille teille ja kiitos kun käytte lukemassa täällä, vaikka blogi päivittyykin turhan verkkaisaan tahtiin. Ehkä näiden huonompien säiden ansiosta saan pian laitettua muutaman kesken jääneen postauksen ilmoille.





torstai 31. toukokuuta 2018

Rakkaudesta sitruunaan ja sokeriin!

Meillä sattui olemaan kaapissa viikon sisällä erääntyvä tuorejuustopaketti. 

Ja mansikoita. 

Ja avattu purkki Lemon Curdia. 

...siitä se ajatus sitten lähti. 
 Juustokakku ❤


 





Näistä löytämistäni aineksisa innostuneena ryhdyin googlaamaan sitruunaisia juustokakku -ohjeita. En löytänyt MITÄÄN, missä olisi ollut samat ainekset kuin meidän jääkaapissa, enkä aikonut lähteä kauppaan mitään erityistä hankkimaan. Siirryin hakukoneen kanssa sanoihin: Juustokakku ilman kermaa. Edelleenkään en löytänyt yhtään ohjetta, johon ei olisi tullut jotain kaapista löytymätöntä vaahtoutuvaa. Aina oli ohjeessa joko vispattua kermaa, soijakermavaahtoa tai vaahtoutuvaa vaniljakastiketta. Pah. 


 
 


Arvaattekin jo, että päästin jauhopeukalon valloilleen ja ryhdyin säveltämään ohjetta itse. Lopulta täytteeseen tuli vaahdotettuja kananmunan valkuaisia, tuorejuustoa, rahkaa ja lemon curdia. Enkä yhtään huijaa, kun sanon, että se oli hyvää!

 
 


Päälle puolitin kotimaisia mansikoita ja sulatin tummaa suklaata. 

 
 


Melko tuhtia evästä tuollainen juustokakku. Siitä nimittäin riitti useaksi päiväksi siivuja, sillä kovin suurta palaa tuollaista ei pystyny kertaistumalta hotkimaan. Edes herkkupehva meikäläinen!

Eilen tyttö kavereineen söi koulupäivän jälkeen välipalaksi viimeisetkin kakun muruset ja hyvä niin, sillä seuraavat herkut herkutellaan viikonloppuna mökillä. Minä ryhdyn pakkaamaan meille matkakamppeita huomiseksi! Meille luvataan sinne aurinkoista ja mukavan lämmintä säätä, joten toivon pääseväni istuttamaan muutamia kesäkukkia purkkeihin! 

Aurinkoista kuunvaihdetta ja ihanaa alkavaa kesäkuuta!  ❤








torstai 24. toukokuuta 2018

Ekat kesävaatteet!

Ensimmäiset kesävaatteet pääsivät alkuviikolla paininjalan alta! Pitkään kaapissa muhineet kankaat (en ole ostanut uusia yli puoleen vuoteen!!) saivat vihdoin uuden olomuodon lasten vaatteina. 

Tuntuu, että viime kesäiset vaatteet ovat kutistuneet kaapissa (myös äidin, voi ei!) ja uusille on taas tilausta. Kaikki kaavatkin on taas jääneet pieniksi ja ensitöikseni sain ryhtyä piirtämään uusia, paria kokoa suurempia kaavoja lapsille. 

Pojalle ompelin tästä hauskasta maatilakuosista raglanhihaisen t-paidan. Ajattelin, että poika olisi syttynyt tähän kankaaseen, mutta ei. Tuolla se paita kaapissa lojuu ja aamulla päälle valikoituu ihan muuta. Pah. Shortit taas nousivat heti lemppareiksi pallokuoseineen ja pitkine lahkeineen! Onneksi. Sillä uhkasin jo lopettaa lapsille ompelun jos ei vaatteille löydy käyttöä ;) 

Voi katsokaa noita polvia ja sääriä! Kyllä huomaa kesän tulleen, kun löytyy mustelmaa ja ruhjetta taas.


 


Onpas ylivalottuneita kuvia. Tämä alkukesän valoisuus tekee kuvaajalle tepposet näköjään. 

Noshin farkkutrikoosta ompelin pojalle t-paidan lasketuilla hihoilla. Pieneksi twistiksi lisäsin keskelle palan Vimman lettijerseytä ja valkoisen pääntie-, ja helmaresorin. Myös tikkaukset ompelin tarkoituksella valkoisella langalla, jotta ne erottuvat sinisestä kankaasta. Tästä tuli mukavan raikas ja se jäikin loppupäiväksi pojan päälle. Saa nähdä valikoituuko se käyttövaatteeksi kun tulee pyykistä. Toivottavasti, sillä itse tykkään tästä kovasti! 


 


 


Tytölle muokkailin perus raglanpaitakaavasta topin. Yläosaa kiertää trikoinen nauha, joka toimii topin olkaimina ja se solmitaan sopivaan mittaan toiselle olkapäälle. Tein helmasta aika pitkän toivoen pitkää käyttöikää topille. Tyttö täyttää kesän lopulla 11 -vuotta ja paidan kaava on kokoa 158! Huimaa! Meillä on jo saman kokoinen jalka tämän neidin kanssa ja pituuseroa vajaat 10 senttiä. Tyttö totesikin, että ollaan kohta ihan samiksia, paitsi että sulla äiti on kyllä aika paljon isompi maha. Lasten suusta se totuus taas tulee ;)

 
 


 


 

Samaan syssyyn surautin lopuista leteistä leggarit tytölle. En halunnut vyötärölle kuminauhaa, joten tein vain leveän vyötäröresorin housuihin. 

 
 


 


Tyttö oli koulun käsityötunneilla ommellut itselleen pienen pussukkarepun farkusta. Se on tosi hieno! Sille löytyi heti käyttöä kun tyttö otti repun luokkaretkelle huvipuistoon mukaan. Hyvin kulki vesipullo ja puhelin mukana koko reissun ajan.

 
 


Musta on tosi kivaa, että koulun käsityötunneilla tehdään juttuja, joilla oikeasti on käyttöä! Ja miten ylpeitä lapset onkaan näistä itsetekemistään jutuista, niinkuin kuuluukin!

 
 


Nyt toivottelen aurinkoista viikonjatkoa ja lähden hakemaan pojan eskarista. Ensi viikolla onkin kevätjuhla ja siihen loppuu meidän perheen päiväkotitaival kun pieni mies lähtee ekaluokalle. Snif.




maanantai 21. toukokuuta 2018

Kesä alkoi viikonloppuna

Me tultiin eilen mökiltä! ❤

Saatiin vihdoin yhteinen vapaa viikonloppu ja suotuisa sää avata mökkikausi! Samalla tuli vahva tunne siitä, että nyt on kesä, siis ihan oikeasti kesä, ja lomakausi aluillaan!


 


Oli ihana kuurata mökki talven jäljiltä, pedata puhtaat petivaatteet vuoteisiin ja nostaa pesusta tulleet matot lattioille. Tämän reissun jälkeen mökille on helppo lähteä koska vain, kun mökki on kunnossa, tullessa voi vain sytyttää tulet takkaan ja purkaa vaatekassin tuvan kaappiin .


 
 


Mies lämmitti savusaunan ja siinä illalla lintujen laulaessa ja ilta-auringon paistaessa pihakeinuun, hiukset vielä savusaunalta tuoksuen, oli todella onnellinen olo. 

 
 


Oli ihanaa huomata miten lapset ja koiratkin viihtyivät mökillä. Meistä kukaan ei olisi halunnut vielä sunnuntaina lähteä kotiin! 

Tämä oli pienen Kauhun ensimmäinen mökkireissu ja miten hienosti pentu matkustikaan koko pitkän matkan ja rakastui välittömästi mökkielämään! Se tutki kaikki paikat niin sisällä kuin ulkonakin, joi kaivovettä pihan saavista ja haukkui lähitilan lehmistä kantautuville äänille. Se nukkui selällään niin onnellisena lasten jalkopäässä, samoissa lakanoissa, pehmeällä patjalla, etten raaskinut sitä siitä hätistää. Kauhu pieni perhekoira ❤

 
 


Poika puhui kotona, että kerää mökiltä kaikki vanhat ja tylsät vauvalelut kassiin ja tuo kotiin ja kirppikselle ne myyntiin. Vaan miten kävikään? Poika meni ensimmäisenä kammarin lelukaapille, otti esiin jokaisen lelun, leikki varmaan tunteja ja järjesteli kaikki kauniisti takaisin kaappiin. Ilmeisesti luopumisen aika ei ole vielä, ja hyvä niin. 

 Tyttökin innostui leikkimään ja askartelemaan pikkuveljen kanssa ja illalla tietenkin pelattiin koko perhe korttia tuvan pöydän ympärillä.

 
 


Niin ihanaa oli nukkua mökillä, koko perhe lähekkäin, vanhojen hirsiseinien suojassa. Ja miten suloista sieltä olikaan herätä, aamuauringon säteisiin pitsiverhojen lomasta. Radio, kaasuliedellä keitetty tee ja tuvan ikkunan takana hyppelevät rastaanpoikaset kuuluvat jokaiseen mökkiaamuun. 

 
 



Ensi viikonloppuna mulla on taas töitä, mutta parin viikon päästä lähtee tämä perhe taas tien päälle ja kohti länsirannikkoa. En malta odottaa!


 
 

 

ps. Tein aika hassuja ostoksia kotimatkan varrelta, tulen pikapuoliin esittelemään ne teillekin! Pysykäähän kuulolla! 


Niin, ja ihanaa, aurinkoista viikkoa! 


pps. Tämä valo ja lämpö tekee niin hyvää. Vielä nyt puoli yhdentoista aikaan illalla on niin valoisaa, ettei valoja tarvitse laittaa päälle ja ikkunatkin saavat olla auki eikä tule kylmä.




 

torstai 17. toukokuuta 2018

Elä kuin viimeistä päivää

Täällä ollaan ihan pihalla! Kotipiha on muuttunut olohuoneeksi, kun tuolien ja penkkien pehmusteet on kaivettu esille ja levitelty ympäri pihaa. Radio soi ja koirat sekä lapset leikkivät ympärillä. Aika ihanaa!

Kun lämpö ja aurinko hellii tällä tavalla, tulee sydänalaan pelko, että pian se loppuu ja se tarkoittaa sitä, että nyt on pakko nauttia 100 lasissa joka hetkestä. Kotipiha kukkii jo kauniisti kun hedelmäpuut availevat nuppujansa ja alkavat kukkimaan! Myös marjapensaissa on hurjasti kukkia, joten satoisa vuosi kenties tiedossa?



 


Olen istutellut pelargonioita ja orvokkeja ruukkuihin ja ripotellut yhden sinne, toisen tänne. Lapset pelkäävät pörriäisiä, mutta minusta niiden puuhia on hauska seurata, kunhan eivät aivan iholle tule. Tein pörriäisbaarinkin, mutta se taisi houkutella enimmäkseen pelkkiä muurahaisia...no ensi keväänä liikkeelle uudella yrityksellä ja mehu-hedelmä -coctaililla! Eilen pelastin neljä pörisijää pihalle, kun raukat eksyvät avoimista ikkunoista sisälle. Pyydystän ne ikkunaa vasten juomalasin sisälle, ujutan paperin väliin ja vapautan pihalle. 


 


 Istutin kukkapenkkiin talon varjoisammalle seinustalle heinien ja rikkaruohojen joukkoon äitienpäivälahjaksi saamani alppiruusun. Voi että se on kaunis! Nyt toivon, että se viihtyy sijoillaan ja alkaa leviämään. 


 


 Kun minä vietin helteistä viikonloppua ja äitienpäivää töissä, on isähenkilö ahkeroinut täällä kotipihalla tehden terassia kesähuoneen päätyyn. Siinä puolivalmiilla terassilla olen viihtynyt tänäänkin useampaan kertaan aurinkovuoteella lojuen ja ihastellen armaan aviomiehen kädenjälkeä. Terassista tulee aivan ihana jatke kesähuoneelle! Olen jo nyt ihan fiiliksissä siitä! 

Eilen vietin tovin jos toisenkin hioen ja maalaten terassipöytää. Tulen esittelemään sen tänne teillekin pian tarinansa kanssa! 


Ihana kesä! Ollaanko teilläkin "ihan pihalla"?