Näytetään tekstit, joissa on tunniste Herkuttelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Herkuttelu. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. joulukuuta 2018

Jouluntuoksuinen Lucian päivä

Hyvää Lucian päivää! ❤

Ette muuten usko miten ihana tuoku meillä tällä hetkellä on!  




Meille tuli tasan viikko sitten joulukuusi ruokailutilan nurkkaan. Tähän hauska välihuomautus, että meillä kuusi on vaihtanut paikkaansa joka vuosi! No tällä kertaa siis ruokailuhuoneessa. Jo kuusi itsessään tuoksuu aivan ihanalle, mutta kun siihen lisätään pari hyasinttia, eukalyptuksen oksia ja itse keitetty glögi niin täytyy sanoa, että meillä tuoksuu JOULU!



Meillä on juotu glögiä jo tähän mennessä varmasti 8 litraa ja silti glögihammasta kolottelee jatkuvasti. Keittelinkin tänään oman pihan omenapuista puristettusta mehusta glögiä. Laitoin mehuun ripauksen fariinisokeria ja paljon mausteita, ihan huumaava tuoksu! Jos et ole koskaan keittänyt itse glögiä, niin suosittelen kokeilemaan. Se on helppoa ja ohjeita löytyy googlaamalla ihan pilvin pimein!


Tämä on nyt kolmas joulukuusi meillä täällä asuessa. Ensimmäisessä kuusessa oli vain valkoisia ja hopeisia koristeita, viime vuonna lisäsin niiden joukkoon punaisia palloja ja tänä vuonna meillä ei ole yhtään valkoista eikä punaista koristetta!


 


Tämän vuoden kuusi on koristeltu hempeillä pastellisävyillä ja ripauksella kultaa.  


 


Löysin sattumalta myös puusohvalle samansävyiset tyynynpäälliset ja täytyy sanoa, että aika puuterississa tunnelmissa vietetään tätä joulua. Enemmän on enemmän. Ehkä kyllästyn tuohon säihkeeseen ja riisun kuusen heti joulupäivänä, mutta siihen saakka se saa loistaa hempeänä tuolla nurkassaan.


 


Nyt iltavuoro kutsuu, mutta eiköhän me lämmitellä iltasella vielä yhdet glögsyt, kun istahdetaan telkun eteen lasten mentyä nukkumaan.

Kyllä joulu on ihmisen parasta aikaa!



keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Pikkujoulukakku ja uudet lautaset


Heippa taas ja rentoa itsenäisyyspäivän aattoa! Meillä on ollut tänään kakkutehtailut vauhdissa ja koska lopputulos on jotain aika ihanaa niin ajattelin jakaa ohjeen teillekin ❤

Tämä jouluinen juustokakku on suklaisen lisäksi myös piparinen! Se toimii hyvin joulun jälkiruokapöydässä, mutta myös näin perheen kesken pikkujouluillessa. 

 Pohja: 

250g piparkakkuja
50g voita

Täyte: 

2dl kuohukermaa
1dl hienoa sokeria
1tl vaniljasokeria
400g maustamatonta tuorejuustoa
250g rahkaa
6 liivatelehteä
0,5dl hedelmämehua
3 Daim patukkaa, jossa on kussakin kaksi palaa

Koristeluun:

1 Daim patukka
Tummaa suklaata
Piparkakkuja 
2dl kuohukermaa

: Murusta piparkakut kuten haluat (itse aina kaadan piparit muovikulhoon ja murskaan puisella perunanuijalla) ja mikrota voi niin että se on pehmeää, mutta ei täysin sulaa. Lisää voi piparimuruihin ja työstä seosta hieman taikinamaiseksi. Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperia tai foliota ja levitä muruseos tasaisesti sen päälle. 

Laita liivatelehdet kylmään veteen. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi ja lisää sokeri sekä vaniljasokeri. Lisää kermavaahtoon tuorejuusto ja maitorahka ja sekoita tasaiseksi. Kiehauta hedelmämehu (omena, mandariini tms. mehu käy hyvin) kattilassa, purista liivatteista vesi ja lisää ne kuuman mehun sekaan. Kaada liivate-mehuseos täytteeseen ja vatkaa hetki (mielellään sähkövatkaimella) ettei liivate jää kökkäreiseksi. Murusta Daim -patukat ja lisää täytteen sekaan. Kaada täyte piparipohjan päälle ja laita jääkaappiin jähmettymään. Itse laitoin foliota kakun päälle ja annoin sen huilata seuraavaan päivään.

Vaahdota kuohukerma ja sulata suklaa mikrossa. Kaada molemmat omiin pursotuspusseihinsa ja koristele kakku haluamallasi tavalla. Murustele lopuksi Daimit kakun päälle ja asettele muutama piparkakun puolikas kermavaahdon sekaan. 


 


Kakun lisäksi tuunasin paketillisen valmispipareita (mulla näissä Semperin gluteenittomat piparit). Sulatin puoli levyllistä tummaa suklaata ja pursottelin pipareiden päälle. Pipareista tuli heti paljon hauskemman näköisiä ja tietysti maukkaampia!

 
 


Kakun täytteestä tuli kivan pehmeää, varsinkin kun kakun antaa hetken levätä juhlapöydässä ennen tarjoilua. Ja vink vink; mautkin voimistuvat kun raaka-aineet eivät ole jääkaappikylmiä! 


 


Ostin näitä ihania Riviera Maisonin Buon Appetito -lautasia Sisustusliike Dreamsista ja täytyy sanoa, että ne antavat kattaukseen ihan oman lisänsä!
Lautaset löytyy täältä klik ja ihan huippua on, että ne kestää normaalia konepesua! Minä käytin tähän kattaukseen kahden kokoisia lautasia; pienempiä kakkulautasina ja suurempia tarjoiluun.
 

 


Mun täytyy kyllä käydä vielä ennen joulua uudelleen Dreamsissa ja hakea joulukattaukseen loputkin lautaset ja jotain ihania jouluisia servettejä ❤
 

 


Meidän perhepikkarit, eli pikkujoulut meni sukkelasti lasten murustellessa pipareita ja nuoleskellessa lautasiaan. Saatiinpa myös mummo yllätettyä kauppareissulta meille pikkujouluilemaan kuuman glögin ääreen. 
 

 


Tätä se tästä lähtien nyt sitten on; pipareita, suklaata, glögiä ja taustalla soivia joululauluja jouluun saakka!
 

 


Tiedä vaikka jotkut hassunhauskat joulupaidat ja poronsarvetkin eksyy päälle vielä tänä vuonna, hih. 
 

 


 Joko teillä on joulun jälkkäripöydän tarjoilut mietittyinä? 



torstai 15. marraskuuta 2018

Kutsuvierasillassa


Sain syyskuun puolella Instagramin viestilaatikkoon kivan viestin joka sisälsi kutsun tutustumaan Riviera Maisonin joulun -18 uutuuksiin Millan putiikkiin ❤ Ajattelin heti, että olisipa huippua päästä paikalle tapaamaan Instagramista tuttuja ihmisiä kasvokkain! Ja niin onnekkaasti kävikin, että minulla oli treffipäivänä aamuvuoro ja ehdin vielä sen jälkeen Lahteen ja Millalle.


 


Meidät otti vastaan iloinen ja vieraanvarainen Milla henkilökuntineen. Kilisteltiin, herkuteltiin ja kuultiin Riviera Maisonin uutuuksista ja ihasteltiin heidän stylisitiensä taituruutta! Voi miten kaunista siellä olikaan! 

Minua, ujona ihmisenä,  jännitti ihan valtavasti tavata uusia ihmisiä ja joutua vielä esittelemään itseni kaikkien edessä! Jaiks. Introvertin pakokauhun paikka! Mutta turhaan jännitin, sillä kaikki oli todella mukavia ja tunnelma iloisen rento. 


 


Ja olihan minulla mukana ehkä maailman höpsöin ja puheliain avec! Eli oma 11v. sisustajaneitokainen, joka auliisti esitteli ostoskorinsa sisältöä ja ääneen pohti mikä sopisi hänen vaaleanpunaiseen huoneeseensa parhaiten. Tiedättekö, on tosi ihanaa kun lapset kasvaa ja niitä voi suvereenisti ottaa mukaan lähes minne vain ja niistä on oikeasti seuraa! Minun pitäisi ehdottomasti viettää tytön kanssa useammin kahdenkeskistä aikaa ja puuhailla tyttöjen juttuja nyt kun en vielä sen mielestä ole supernolo :D

 
 


Katsokaa tuota kuusta! Aivan upeat koristeet ja kaikki sopii niin hyvin yhteen! Näyttävää, mutta hillittyä. 
Minä olen miettinyt mihin tänä vuonna joulukuusen sijoittaisin. Viime jouluinen paikka on nimittäin varattu, kun siinä on nyt miehen tekemä iso polttopuuteline... Mutta jonnekin sellainen pieni ja sievä kuusi on saatava mahtumaan, ilman sitä ei tule joulua.


 


 Minä ihailen aina kauniita kattauksia sillä en itse ole kovinkaan viitseliäs tai häävi kattaja. Tuolla Millan putiikissa oli useampikin ihastuttava pöytä kattauksineen, joten pakkohan niistä oli ottaa kuvia ja poimia ideoita! Ehkä meilläkin nähdään vielä joskus tällaisia hienoja asetelmia, heh.


 


 Katsokaa nyt näitä! Siis upeat esillelaitot ja tuo kerroksellisuus, kun pöytään on sijoiteltu korkeampia tarjottimia ja vaaseja. Kyllä kaunis kattaus vaan on puoli ruokaa!


 


 Kassalla minulle ojennettiin yksi ylimääräinen paperikassi, jossa oli tervehdys ja muistaminen Riviera Maisonin väeltä, kuinka kohteliasta ja ajattelevaista heiltä! 


 

Oli kyllä mukava ilta ihanassa miljöössä, iloisten ihmisten parissa! Suunniteltiin myös keväälle uutta tapaamista, jossa ehdottomasti haluan olla mukana! Tällaiset illat aina piristää ja on kivaa vaihtelua! Tuolla Millalla täytyy kyllä käydä uudestaan, sehän sijaitsee ihan meidän mökkimatkan varrella!

 Kiitos kutsusta Millan putiikki, @decorbynanna ja @minnashome! 

Tämä marraskuu tuntuu taas astetta lyhyemmältä, kun on tällaisia mukavia juttuja! 



ps. Haluatteko nähdä mitä se lahjakassi sisälsi ja mitä minä illan aikana nappailin ostoskoriini? 

 


maanantai 29. lokakuuta 2018

Kaiketonta


Meillä oli ilo saada syyslomalla useampanakin päivänä vieraita ja päädyinkin leipomaan kaikille sopivia muffineita! Ja mikä sen parempaa kuin uunista tuleva lämpimän leipomuksen tuoksu kylmänä lokakuisena päivänä. No ei mikään.



 


Suklaamuffinit 
(maidoton, munaton, gluteeniton, vegaaninen)
(24 kpl)

3dl kauramaitoa
1dl sulatettua sinistä Keiju margariinia
3.5dl semper fin mix
0.5dl fariinisokeria
2dl hienoa sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl psylliumia
0.5tl soodaa
1 rkl omenaviinietikkaa
1,5dl tummaa kaakaojauhetta
Pandan tummaa suklaata


Kuorrute: 
4rkl kookoskermaa
2 rkl tummaa kaakaojauhetta
1tl vaniljasokeria
tomusokeria niin paljon, että kuorrute on tönkköä, mutta helposti levitettävää. 


 

Tee näin: 
Lisää kauramaidon sekaan sulatettu margariini ja omenaviinietikka. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää maito-margariini-etikkaseokseen. Sekoita tasaiseksi. (Rouhi haluamasi määrä tummaa suklaata ja lisää lopuksi taikinaan, tämä ei ole välttämätön, hyviä tulee ilmankin!)


 


Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Nostele taikina kahdella lusikalla paperisiin muffinssikuppeihin. Täytä kupit vain puolilleen koska taikina kohoaa uunisa. Paista muffineita uunin keskitasolla n. 10 minuuttia.


 


Minä kuorrutin osan muffineista ja osan jätin ilman. Näistä tuli meidän ekaluokkalaisen lemppareita ja jossain kohtaa menin jo laskuista sekaisin kun kaveri pyysi aina vain lisää!


Nyt on syyslomat vietetty ja maanantai ja arki painaa taas päälle. Tänään oli tarkoitukseni jatkaa kivaa viikkoa vielä yhdellä päivällä ja tavata ystävä ihanan kahvilan ja kangaskauppakierroksen merkeissä, mutta aamun pakkaslukemia tuijotellessani (-6.8!) totesin, ettei isolle tielle ole asiaa kesärenkailla. Olen siis kuuliaisesti hoitanut rästissä olevia koulutehtäviä ja hyggeillyt kotona viltin alla tämän päivän. 


Mukavaa alkanutta pakkasviikkoa! 


 
 

keskiviikko 26. syyskuuta 2018

Viikonloppu yhtä juhlaa


Meillä vietettiin viikonloppuna lasten syntymäpäiväjuhlia. Lauantaina saatiin kylään sukulaiset ja sunnuntaina talo täyttyi pienistä ekaluokkalaisista pojista. 

 
 


Vaikka juhlien järjestämisessä on aina oma vaivansa, niin näin se oli kyllä astetta rennompaa, kun juhlat olivat peräkkäisinä päivinä. Lastenjuhliin ei tarvinnut erikseen siivota ja leipoa, riitti kun nosti edellispäivältä jääneet herkut pöytään ja puhalsi muutaman  ilmapallon. 

 
 


Tänä vuonna leivoin suklaakakun, tuttuun tapaan hieman soveltaen. Tämä oli siis gluteeniton ja maidoton ja väliin sipaisin vähän vadelmahilloa.

Mies on meillä se joka leipoo pullaa. Itse en ole leiponut pullaa kuin kerran elämässäni. Miksi vaivautua, kun toinen tekee ihan parasta tuosta vaan vasemmalla kädellä. 


 


 En panostanut sen ihmeemmin myöskään koristeluun. Tänä vuonna riitti tuoreet kukat maljakoissa ja puhtaanvalkoiset servetit. Joskus juhla syntyy vähän vähemmälläkin.


 


 Sunnuntain lasten kekkereille ostin kaupan valmiita pakastedonitseja ja ne olivatkin ihan hitti! Olisi pitänyt ostaa se kolmaskin paketti, sillä  niin vauhdilla ne tuosta tarjottimelta lähti. Samoin päärynän makuiset pillimehut. Mikä siinä onkin, että lapset eivät juuri arvosta oman pihan omenoista valmistetusta mehusta tai piirakoista tai itse leivotuista kakuista ja paakkelsseista. Ensimmäisenä kauppansa tekee kaupan valmiit "einekset" ja mehut. Tai näin ainakin meillä!



 

Oli kyllä mukavaa saada pitkästä aikaa vieraita! Kyläilyä tulee harrastettua ihan liian vähän nykyään! Mistähän tikusta sitä seuraavaksi keksisi asiaa, jotta voisi taas kutsua porukkaa kylään?


 Mutta nyt on siis juhlat juhlittu ja rääppiäiset pidetty (ts. ollaan tarjottu lapsille kavereineen iltapäivän välipalana loput herkut) ja siirrytty perus hernekeittolinjalle taas. Ei tee yhtään huonoa kaiken herkuttelun jälkeen palata asialinjalle syömisissä. 


 

tiistai 18. syyskuuta 2018

Lomatunnelmista syyssateisiin.

Se on lomanjälkeinen sateinen tiistai-ilta. Arki käynnistyy pikkuhiljaa Wilma -viestien kilistessä sähköpostiin ja uusien opintojaksojen käynnistyessä taas. Eilen pms -palelussa, silmäpusseissa ja tihkusateessa mietin jälleen kerran onko mitään järkeä asua ja elää täällä Suomessa. En päässyt yhtään siihen kuuluisaan hygge- ja syksyttely -tunnelmaan! Tänään olen sentään kaivellut kynttiläkippoja esille ja sytytellyt niitä tunnelmaa tuomaan. Kesähuonettakin siivoilin syksyisempään kuntoon, ravistelin lampaantaljat ja asettelin penkkien päälle ja vein krysanteemin pöydälle. Pitää nappailla sieltä syksykuvia ja yrittää päästä tunnelmaan!

Mutta sitä ennen palataan hetki taaksepäin ja meidän niin ihanaan lomareissuun! Reissu oli alkulähtökohdista huolimatta oikein onnistunut, eikä minun tarvinnut kuin kerran turvautua lääkkeisiin sapen kiukutellessa. Sekin oli luonnollisesti omaa syytä, kun ahneuksissani menin syömään iltasella halloumijuustoa ja päälle vielä jäätelöpuikon. Kaikki kiva kostautuu.


 


Hotellivalinta osui taas kerran ihan nappiin! Meillä oli viihtyisä huone, jossa oli erillinen makuuhuone parivuoteella ja keittonurkkaus/olohuone, joka sohville oli pedattu lapsille lisävuoteet. Tässä on ollut ihan totuttelua, kun kukaan ei tulekaan joka päivä tiskaamaan tiskejä ja petaamaan vuoteita :D

Myös hotellin vesipuisto vastasi matkatoimiston kuvia ja oli oikein ihana! Itsehän en luonnollisesti, arkajalkana, syttynyt noihin vesiliukumäkiin, mutta muuten kyllä lilluin altaissa sormenpäät rusinoina. 

 
 


 


Myös hotellin allasalueet olivat siistit ja viehättävät turkooseine aurinkotuoleineen. 

 
 


Mutta se meri. Voi hyvänen aika miten upea se onkaan! Nähtiin taas kerran niin erilaisia ja upeita rantoja, ettei voi edes käsittää olevansa samalla saarella edelleen! Vesi oli kirkasta ja vedenalainen elämä aukesi ihan siinä snorkkelinlasien alla! 

 
 


Tämä kuva on otettu yhdessä suosikkirannoistani, Stavrosissa.  Aallonmurtajalla erotettu, vuorenrinteen katveessa oleva ranta on aivan ihana. Minä en pidä isoista aalloista ja merivirrat pelottaa, mutta täällä on aina tyyntä ja turvallista uida. 


 


Kävimme ensimmäistä kertaa myös Kournas -järvellä. Oli muuten aika hieno, joskin omituinen järvi. Vuokrattiin polkuvene ja poljettiin menemään ympäri järveä. Nähtiin sukeltavia lintuja, turkoosi sudenkorentoparvi, karppeja ja uiva käärme! Vesi oli kirkasta ja niin lämmintä! Ainoa miinus oli se, että alkuun niin kaunis hiekkapohja muuttui syvemmällä saveksi, joten uiminen ei ollut mitenkään miellyttävää. 

 
 


 


 


 Lapset hyppivät sukeltamaan polkuveneen kyydistä, kunnes tosiaan nähtiin se vedenpinnassa uiva käärme. Uimahalut katosivat kummasti molemmilta, hih. Käärme oli siis rannalla päivystävän heebon mukaan ihan vaaraton ja oltiin onnekkaita kun sellainen nähtiin. 


 


Tämä alla oleva kuva on Gialiskarin pikkukivirannalta, joka on varmasti yksi saaren upeimmista rannoista. Ihan pienten lasten kanssa en sinne menisi, sillä ranta on syvä ja äkkijyrkkä, mutta näiden meidän jo taitavasti uivien lasten kanssa se oli ihan paratiisi! Matka rannalle vie vuoriston yli, mutta on ehdottomasti sen arvoinen.
 

 





Tietenkin kävimme myös lähirannalla, Agia Marinassa, jossa meren pohja oli kalliota ja pehmeää hiekkaa. Toisella kerralla siellä  käydessä tuli yhtäkkiä niin kovat aallot, että rantaan nostettiin punainen lippu uimakiellon merkiksi. Se ei silti estänyt meitä nauttimasta rantaelämästä täysillä, päinvastoin tuli tutkittua rantaa ja luontoa ihan eri tavalla kun veteen ei saanut nilkkoja pidemmälle mennä. 
 





No niin, tuli siis selväksi, että me uitiin lomalla paljon. Järvessä, meressä ja altailla. Jossakin kohtaa Ig -storyyni päivitinkin, että meillä on loman aikana ollut uikkarit ja hiukset enemmän märkinä kuin kuivina! 


No uimisen ja saarellaretkeilyn lisäksi me luonnollisesti ehdittiin myös syömään kahden viikon aikana monissa eri paikoissa. 



 


Minä tykkäsin erityisesti kaikista rantaan sijoitetuista ravintoloista. Paahteisen päivän jälkeen oli ihanaa tuntea merituuli ja kuulla aaltojen pauhu vielä illallisaikaan.



 


Tunnelma näissä Kreetalaisissa ravintoloissa oli miellyttvävän kiireetön, henkilökunta ei kiirehtinyt korjaamaan astioita heti aterian jälkeen ja joka paikassa tarjottiin vieraanvaraisesti jälkiruokaa ja rakia ennen kuin lasku edes tuotiin pöytään. 

 
 


Maisemat siinä ruokaillessa hivelivät sielua. 


 
 


...ja ruoka oli erinomaista!
 


 



 
 


 


 


Pahoittelen tätä valtavaa kuvatulvaa, mutta en vaan voinut jättää näistä mitään pois. Loman buukkaaminen alkusyksyyn jatkaa kyllä ihanasti lyhyttä kesää (no okei, tänä vuonna kesä oli kyllä ihana ja pitkä), joten toivotaan, että ensi vuonnakin pystytään lomailemaan yhdessä vielä tälleen loppukesästä. 

Näihin kuviin on hyvä palata täällä kotona, kun syksy puskee villapaidan sisälle ja ulkoiluun tarvitaan otsalampun valoa. 

Kai se arki ja syksyttely tästä taas lähtee. Pitää keksiä paljon kivoja juttuja syksyiltoihin, jotta tämän pimeän kauden taas jaksaa.