Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kesä. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. syyskuuta 2018

Lomatunnelmista syyssateisiin.

Se on lomanjälkeinen sateinen tiistai-ilta. Arki käynnistyy pikkuhiljaa Wilma -viestien kilistessä sähköpostiin ja uusien opintojaksojen käynnistyessä taas. Eilen pms -palelussa, silmäpusseissa ja tihkusateessa mietin jälleen kerran onko mitään järkeä asua ja elää täällä Suomessa. En päässyt yhtään siihen kuuluisaan hygge- ja syksyttely -tunnelmaan! Tänään olen sentään kaivellut kynttiläkippoja esille ja sytytellyt niitä tunnelmaa tuomaan. Kesähuonettakin siivoilin syksyisempään kuntoon, ravistelin lampaantaljat ja asettelin penkkien päälle ja vein krysanteemin pöydälle. Pitää nappailla sieltä syksykuvia ja yrittää päästä tunnelmaan!

Mutta sitä ennen palataan hetki taaksepäin ja meidän niin ihanaan lomareissuun! Reissu oli alkulähtökohdista huolimatta oikein onnistunut, eikä minun tarvinnut kuin kerran turvautua lääkkeisiin sapen kiukutellessa. Sekin oli luonnollisesti omaa syytä, kun ahneuksissani menin syömään iltasella halloumijuustoa ja päälle vielä jäätelöpuikon. Kaikki kiva kostautuu.


 


Hotellivalinta osui taas kerran ihan nappiin! Meillä oli viihtyisä huone, jossa oli erillinen makuuhuone parivuoteella ja keittonurkkaus/olohuone, joka sohville oli pedattu lapsille lisävuoteet. Tässä on ollut ihan totuttelua, kun kukaan ei tulekaan joka päivä tiskaamaan tiskejä ja petaamaan vuoteita :D

Myös hotellin vesipuisto vastasi matkatoimiston kuvia ja oli oikein ihana! Itsehän en luonnollisesti, arkajalkana, syttynyt noihin vesiliukumäkiin, mutta muuten kyllä lilluin altaissa sormenpäät rusinoina. 

 
 


 


Myös hotellin allasalueet olivat siistit ja viehättävät turkooseine aurinkotuoleineen. 

 
 


Mutta se meri. Voi hyvänen aika miten upea se onkaan! Nähtiin taas kerran niin erilaisia ja upeita rantoja, ettei voi edes käsittää olevansa samalla saarella edelleen! Vesi oli kirkasta ja vedenalainen elämä aukesi ihan siinä snorkkelinlasien alla! 

 
 


Tämä kuva on otettu yhdessä suosikkirannoistani, Stavrosissa.  Aallonmurtajalla erotettu, vuorenrinteen katveessa oleva ranta on aivan ihana. Minä en pidä isoista aalloista ja merivirrat pelottaa, mutta täällä on aina tyyntä ja turvallista uida. 


 


Kävimme ensimmäistä kertaa myös Kournas -järvellä. Oli muuten aika hieno, joskin omituinen järvi. Vuokrattiin polkuvene ja poljettiin menemään ympäri järveä. Nähtiin sukeltavia lintuja, turkoosi sudenkorentoparvi, karppeja ja uiva käärme! Vesi oli kirkasta ja niin lämmintä! Ainoa miinus oli se, että alkuun niin kaunis hiekkapohja muuttui syvemmällä saveksi, joten uiminen ei ollut mitenkään miellyttävää. 

 
 


 


 


 Lapset hyppivät sukeltamaan polkuveneen kyydistä, kunnes tosiaan nähtiin se vedenpinnassa uiva käärme. Uimahalut katosivat kummasti molemmilta, hih. Käärme oli siis rannalla päivystävän heebon mukaan ihan vaaraton ja oltiin onnekkaita kun sellainen nähtiin. 


 


Tämä alla oleva kuva on Gialiskarin pikkukivirannalta, joka on varmasti yksi saaren upeimmista rannoista. Ihan pienten lasten kanssa en sinne menisi, sillä ranta on syvä ja äkkijyrkkä, mutta näiden meidän jo taitavasti uivien lasten kanssa se oli ihan paratiisi! Matka rannalle vie vuoriston yli, mutta on ehdottomasti sen arvoinen.
 

 





Tietenkin kävimme myös lähirannalla, Agia Marinassa, jossa meren pohja oli kalliota ja pehmeää hiekkaa. Toisella kerralla siellä  käydessä tuli yhtäkkiä niin kovat aallot, että rantaan nostettiin punainen lippu uimakiellon merkiksi. Se ei silti estänyt meitä nauttimasta rantaelämästä täysillä, päinvastoin tuli tutkittua rantaa ja luontoa ihan eri tavalla kun veteen ei saanut nilkkoja pidemmälle mennä. 
 





No niin, tuli siis selväksi, että me uitiin lomalla paljon. Järvessä, meressä ja altailla. Jossakin kohtaa Ig -storyyni päivitinkin, että meillä on loman aikana ollut uikkarit ja hiukset enemmän märkinä kuin kuivina! 


No uimisen ja saarellaretkeilyn lisäksi me luonnollisesti ehdittiin myös syömään kahden viikon aikana monissa eri paikoissa. 



 


Minä tykkäsin erityisesti kaikista rantaan sijoitetuista ravintoloista. Paahteisen päivän jälkeen oli ihanaa tuntea merituuli ja kuulla aaltojen pauhu vielä illallisaikaan.



 


Tunnelma näissä Kreetalaisissa ravintoloissa oli miellyttvävän kiireetön, henkilökunta ei kiirehtinyt korjaamaan astioita heti aterian jälkeen ja joka paikassa tarjottiin vieraanvaraisesti jälkiruokaa ja rakia ennen kuin lasku edes tuotiin pöytään. 

 
 


Maisemat siinä ruokaillessa hivelivät sielua. 


 
 


...ja ruoka oli erinomaista!
 


 



 
 


 


 


Pahoittelen tätä valtavaa kuvatulvaa, mutta en vaan voinut jättää näistä mitään pois. Loman buukkaaminen alkusyksyyn jatkaa kyllä ihanasti lyhyttä kesää (no okei, tänä vuonna kesä oli kyllä ihana ja pitkä), joten toivotaan, että ensi vuonnakin pystytään lomailemaan yhdessä vielä tälleen loppukesästä. 

Näihin kuviin on hyvä palata täällä kotona, kun syksy puskee villapaidan sisälle ja ulkoiluun tarvitaan otsalampun valoa. 

Kai se arki ja syksyttely tästä taas lähtee. Pitää keksiä paljon kivoja juttuja syksyiltoihin, jotta tämän pimeän kauden taas jaksaa. 





lauantai 25. elokuuta 2018

Erilainen venetsialaisviikonloppu


Tänä vuonna rikoimme perinteitä emmekä lähteneet mökille viettämään venetsialaisia. Joka vuosi ollaan sinne aina menty ja lähdetty katsomaan satamassa järjestettävää ilotulitusta sekä juhlittu huvilakauden päättäjäisiä grillaamalla ja saunomalla pitkän kaavan mukaan. Tällä kertaa kuitenkin lomamatkan läheisyys teettää viikonlopulle niin paljon muuta puuhaa, ettei lähdetty enää tiukentamaan aikataulua lähtemällä mökkireissulle.


 


Onneksi ollaan kuitenkin ehditty kesän mittaan mökkeilemään, nauttimaan lämpimistä kesäpäivistä ja pienen hirsitorpan tunnelmasta. Nämä postauksen kuvat ovat kaikki viimeisimmältä mökkireissulta elokuun alusta.

 
 


Lomareissun jälkeen tehdään vielä ainakin yksi reissu mökille ja käydään laittamassa mökkikausi pakettiin ennen talvea. 

 
 


Vaikka mökkeily onkin ihan parasta kesäisin, niin syksyllä siinä on aivan oma ainutlaatuinen tunnelmansa! Ne hämyiset illat ja villasukkiin käärityt varpaat. Kostean maan tuoksu ja taskulampun valo yöllisellä huussireissulla. 

 
 


 Mutta nautitaan nyt vielä näistä lämpimistä ja kesäisistä elokuun viimeisistä päivistä! Tänäänkin on vielä mittari noussut ulkona yli kahdenkymmenen ja aurinko pilkotellut pilvien välistä.


 


Minä pesen ja kuivatan vimmatusti pyykkiä täällä kotona, matkalaukut odottavat jo alakerrassa pakkaajaa ja viimeiset apteekkihankinnat pitää suorittaa huomenna. Ai niin ja viedä meidän ainokainen viherkasvi hoitoon äidilleni! Vielä riittää siis puuhaa ennenkuin Helsinki-Vantaa koittaa. 

 Puuhakasta ja kivaa lauantaita teillekin kaikille! 


 

keskiviikko 1. elokuuta 2018

Kukkia pöydällä ja seinällä



Jos ette ole jo laittaneet merkille niin tässäpä teille pieni fakta minusta: rakastan kukkia! (Ja kynttilöitä ja bling-blingiä...!) ja käytän yhtenään Instagramissa hästägiä #kukkiapitääolla.

Ostan usein kotiin leikkokukkia tai napsin maljakkoon kotipihalta löytyviä kukkia ja oksia. Alkukesästä ruokapöydän vaasissa nähtiin niin omenapuun kukkivia oksia kuin syreenejäkin. Nyt kuitenkin lähes kaikki perennat ovat jo kukkineet, vain muutama hassu kukka nököttää pihalla, joten otin suunnan kukkakauppaan. Ajatuksenani oli ostaa pioneja, mutta nähtyäni nämä suuret hortensiapallot muutin mieleni ja tartuin niihin.




Kukat olivat alkuun kauniin vanhan roosan -väriset.




Kukat ovat myös olleet uskomattoman kestäviä! Ne eivät ole menneet miksikään puolessatoista viikossa, vaan ovat edelleen yhtä kauniit kuin ostohetkellä, joskin niiden väri on muuttunut tummemmaksi ja vihreämmäksi. Värin muuttuminen ilmeisesti johtuu veden laadusta, jos oikein olen ymmärtänyt? Oikaiskaa jos tiedätte muuta.




Jokatapauksessa nämä hortensiat on upeat! Tavallaan hauskaa, että kukkien värikin muuttuu ajan myötä, aivan kuin olisin hiljattain ostanut täysin uudet kukat maljakkoon! 


 


Ja koska olen niin kovin ihastunut kukkiin, niin tilasin niitä hieman seinällekin. Mainittakoon, ettei meillä ole yhtään taulua tai valokuvaa seinillä, koska en ole koskaan niistä oikein pitänyt. Nyt kuitenkin valitsin nämä kaksi hempeää julistetta ja vieläpä melko suuressa koossa. Tummapohjaiseen kuvaan halusin valkoisen kehyksen ja valkopohjaiseen mustan. Minusta tästä tuli oikein toimiva pari. 


 


Olen ollut julisteisiin todella tyytyväinen! Huomattavasti helpompi, nopeampi ja edullisempi tapa sisustaa kuin tapetti, ollen kuitenkin näyttävä. Samoihin kehyksiin voi vaihtaa uudet julisteet jos joulun aikaan kyllästyy katselemaan vaaleanpunaisia pionin terälehtiä (joillekin meistä saattaa käydä niin...öhöm).


 


Enkä muuten ole ainoa julisteisiin ihastunut. Meidän tyttö on nimittäin toivonut syntymäpäivälahjakseen omaan huoneeseen julisteita. Tiedän siis mitä teen tänään illalla, hih. 

 Sisustatteko te julisteilla tai tauluilla?  




torstai 26. heinäkuuta 2018

Rakas, tuunattu lankkupöytä.

Meidän kesähuoneen päätyyn on tänä kesänä rakentunut aika ihana terassi! Nyt kesähuoneesta pääsee pariovien kautta suoraan terassille ja aurinkotuoliin löhöilemään. Uuden terassin myötä iski luonnollisesti myös pulma; mistä kalusteet?

Appivanhemmillani oli viime kesänä pihajuhlat, jonne appiukko rakenteli puisia pöytiä. Pöydät olivat lankkua ja lautaa, tarkoituksella aika rouheita sillä niiden päälle levitettiin pitkät valkoiset liinat, eikä pöydille ollut tarvetta juhlien jälkeen. Appiukolla oli siis tarkoitus ruuvata pöydät kappaleiksi, mutta kun kehuin pöytiä niin sainkin yhden säästettyä palastelulta ja toimitettuna peräkärryllä kotipihaan! 

Kaikki hämmästelivät miksi minä sellaisen pöydän halusin säästää, sehän oli vain tekaistu pikaisesti lisätasoksi. Minä kuitenkin tykkäsin pöydän rouheudesta, vanhoista paksuista pöytätason lankuista ja tikkuisista jaloista. 


 


Niinpä eräs kaunis ja aurinkoinen kesäpäivä otin ja hioin pöydän, maalasin sen valkoisella talomaalilla ja olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Ja varmaa on, ettei tämä pöytä lähde ensimmäisen tuulenpuuskan matkaan, niin painavaa tavaraa se on!

 
 


Kukaan muu ei nähnyt pöydän potentiaalia ja kauneutta. Minut se kuitenkin teki ikionnelliseksi! 

 
 


Lopulta pöydän pariksi löytyi muutama korituoli ja niin vain meidän uusi terassi sai kalusteet päälleen. 

 
 

 
 Nämä kuvat ovat alkukesältä ja tällä hetkellä villiviini ottaa kovasti terassia haltuun vihreydellään, mutta jollain tapaa se tuo ihan kivaa tunnelmaa. Vielä kun saisin kaikki nokkoset kitkettyä terassin reunoilta pois ja ehkä yhden kaiteen siihen lisää niin ai että tulee kiva! Tuossa olen makoillut pitkin kesää aurinkoa ottaen ja lehtiä lueskellen ja niin ajattelin tehdä huomennakin.


(En ehkä sano tätä ääneen, mutta hiljaa kuiskaten kuitenkin mainitsen, ettei tämä pöytä olisi yhtään hullumpi meidän mökin tuvassakaan. Nimimerkillä; edelleen kyllästynyt siihen pyöreään pöytään.)


 

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kesän raikkain juoma

Ihana kesäinen viikonloppu on taas takana. Ystäviä, hyvää ruokaa, kesäteatteri ja Aperol Spritz! Olen pitkin kesää törmännyt Instagramissa kuviin, joissa kilistellään tällä upeanvärisellä juomalla ja nyt vihdoin sain aikaiseksi testata sen itsekin. Juoma oli paitsi kaunis, niin myös miellyttävän raikas! 

Olen nähnyt muutamaa hieman toisistaan eroavaa ohjetta ja päädyin itse tähän:

Aperol Spritz

3 osaa proseccoa
2 osaa Aperolia
1 osa soodavettä/vissyä
Jäitä
Appelsiinia


 


Pinterestissä törmäsin myös tällaiseen ohjeeseen, jossa Proseccoa tulee 4 osaa, Aperolia 3 osaa ja appelsiinista mausteeksi tulee vain kuorta ja sen lisäksi limelohko. Tämäkin näyttää raikkaalta ja hyvältä! 


 


Meille Alkon myyjä suositteli tähän erittäin kuivaa Proseccoa, mutta makean ystävänä luulen, että testaan tämän seuraavalla kerralla makealla kuoharilla. Raikkaus saattaa kärsiä, mutta uskon sen maistuvan jälkiruokadrinkkinä oikein hyvin! 


 


 Oletteko te maistaneet tätä kesäistä juomaa? 




 Tämä kesä on ollut kyllä uskomattoman upea! Ihanaa kun kerrankin säätiedote näyttää kesäiseltä päivä toisensa jälkeen ja jo aamulla voi vetää shortsit jalkaan ilman, että tarvitsee pelätä paleltuvansa työmatkalle.




Ja mikä parasta: Tätä kesää on vielä jäljellä! Minulla jatkuu kesätyöpesti elokuun loppuun saakka, jolloin alkaa taas uusi opiskelulukukausi. Mutta sitä ennen ehtii puuhailla vaikka mitä kivoja kesäjuttuja vielä!


 

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Ihana Juhannus

Juhannus on takana ja mielessä yhä sen iloiset hetket ja rento tunnelma.
Meillä oli ilo saada mökkivieraaksi lapsiperhe viettämään kanssamme yöttömän yön juhlaa. Oli hauskaa seurata lasten puuhia, kun koolla oli 3v., 4v., 6v. ja 10v. lapset! Uskomattoman hyvin löytyi yhteiset leikit ja sadesäähän olimme varautuneet asiaankuuluvin karkkipussein ja lasten dvd-elokuvin, eikä turhaan! 

Syötiin hyvin, saunottiin savusaunan lempeissä löylyissä, poimittiin perinteiset juhannuskimput ja tekipä tytöt ihania juhannusseppeleitäkin!


Tämä puhelimella bloggaaminen on itselleni hieman haastavaa, joten annan kuvien puhua puolestaan! 











Ai niin, terveisiä Tuurista! Me lähdettiin mökiltä vaunureissuun. Kerron tästä retkestä sitten seuraavassa postauksessa! 

Voi kyllä tämä loma vaan on kiva asia ihmisen elämässä! ❤