Ensimmäiset kesävaatteet pääsivät alkuviikolla paininjalan alta! Pitkään kaapissa muhineet kankaat (en ole ostanut uusia yli puoleen vuoteen!!) saivat vihdoin uuden olomuodon lasten vaatteina.
Tuntuu, että viime kesäiset vaatteet ovat kutistuneet kaapissa (myös äidin, voi ei!) ja uusille on taas tilausta. Kaikki kaavatkin on taas jääneet pieniksi ja ensitöikseni sain ryhtyä piirtämään uusia, paria kokoa suurempia kaavoja lapsille.
Pojalle ompelin tästä hauskasta maatilakuosista raglanhihaisen t-paidan. Ajattelin, että poika olisi syttynyt tähän kankaaseen, mutta ei. Tuolla se paita kaapissa lojuu ja aamulla päälle valikoituu ihan muuta. Pah. Shortit taas nousivat heti lemppareiksi pallokuoseineen ja pitkine lahkeineen! Onneksi. Sillä uhkasin jo lopettaa lapsille ompelun jos ei vaatteille löydy käyttöä ;)
Voi katsokaa noita polvia ja sääriä! Kyllä huomaa kesän tulleen, kun löytyy mustelmaa ja ruhjetta taas.
Onpas ylivalottuneita kuvia. Tämä alkukesän valoisuus tekee kuvaajalle tepposet näköjään.
Noshin farkkutrikoosta ompelin pojalle t-paidan lasketuilla hihoilla. Pieneksi twistiksi lisäsin keskelle palan Vimman lettijerseytä ja valkoisen pääntie-, ja helmaresorin. Myös tikkaukset ompelin tarkoituksella valkoisella langalla, jotta ne erottuvat sinisestä kankaasta. Tästä tuli mukavan raikas ja se jäikin loppupäiväksi pojan päälle. Saa nähdä valikoituuko se käyttövaatteeksi kun tulee pyykistä. Toivottavasti, sillä itse tykkään tästä kovasti!
Tytölle muokkailin perus raglanpaitakaavasta topin. Yläosaa kiertää trikoinen nauha, joka toimii topin olkaimina ja se solmitaan sopivaan mittaan toiselle olkapäälle. Tein helmasta aika pitkän toivoen pitkää käyttöikää topille. Tyttö täyttää kesän lopulla 11 -vuotta ja paidan kaava on kokoa 158! Huimaa! Meillä on jo saman kokoinen jalka tämän neidin kanssa ja pituuseroa vajaat 10 senttiä. Tyttö totesikin, että ollaan kohta ihan samiksia, paitsi että sulla äiti on kyllä aika paljon isompi maha. Lasten suusta se totuus taas tulee ;)
Samaan syssyyn surautin lopuista leteistä leggarit tytölle. En halunnut vyötärölle kuminauhaa, joten tein vain leveän vyötäröresorin housuihin.
Tyttö oli koulun käsityötunneilla ommellut itselleen pienen pussukkarepun farkusta. Se on tosi hieno! Sille löytyi heti käyttöä kun tyttö otti repun luokkaretkelle huvipuistoon mukaan. Hyvin kulki vesipullo ja puhelin mukana koko reissun ajan.
Musta on tosi kivaa, että koulun käsityötunneilla tehdään juttuja, joilla oikeasti on käyttöä! Ja miten ylpeitä lapset onkaan näistä itsetekemistään jutuista, niinkuin kuuluukin!
Nyt toivottelen aurinkoista viikonjatkoa ja lähden hakemaan pojan eskarista. Ensi viikolla onkin kevätjuhla ja siihen loppuu meidän perheen päiväkotitaival kun pieni mies lähtee ekaluokalle. Snif.
