Kaiketonta

Meillä oli ilo saada syyslomalla useampanakin päivänä vieraita ja päädyinkin leipomaan kaikille sopivia muffineita! Ja mikä sen parempaa kuin uunista tuleva lämpimän leipomuksen tuoksu kylmänä lokakuisena päivänä. No ei mikään.

 

Suklaamuffinit 

(maidoton, munaton, gluteeniton, vegaaninen)

(24 kpl)

3dl kauramaitoa
1dl sulatettua sinistä Keiju margariinia
3.5dl semper fin mix
0.5dl fariinisokeria
2dl hienoa sokeria
1tl leivinjauhetta
1tl psylliumia
0.5tl soodaa
1 rkl omenaviinietikkaa
1,5dl tummaa kaakaojauhetta

Pandan tummaa suklaata

Kuorrute: 

4rkl kookoskermaa

2 rkl tummaa kaakaojauhetta

1tl vaniljasokeria

tomusokeria niin paljon, että kuorrute on tönkköä, mutta helposti levitettävää. 

 

Tee näin: 

Lisää kauramaidon sekaan sulatettu margariini ja omenaviinietikka. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää maito-margariini-etikkaseokseen. Sekoita tasaiseksi. (Rouhi haluamasi määrä tummaa suklaata ja lisää lopuksi taikinaan, tämä ei ole välttämätön, hyviä tulee ilmankin!)

 

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Nostele taikina kahdella lusikalla paperisiin muffinssikuppeihin. Täytä kupit vain puolilleen koska taikina kohoaa uunisa. Paista muffineita uunin keskitasolla n. 10 minuuttia.

 

Minä kuorrutin osan muffineista ja osan jätin ilman. Näistä tuli meidän ekaluokkalaisen lemppareita ja jossain kohtaa menin jo laskuista sekaisin kun kaveri pyysi aina vain lisää!

Nyt on syyslomat vietetty ja maanantai ja arki painaa taas päälle. Tänään oli tarkoitukseni jatkaa kivaa viikkoa vielä yhdellä päivällä ja tavata ystävä ihanan kahvilan ja kangaskauppakierroksen merkeissä, mutta aamun pakkaslukemia tuijotellessani (-6.8!) totesin, ettei isolle tielle ole asiaa kesärenkailla. Olen siis kuuliaisesti hoitanut rästissä olevia koulutehtäviä ja hyggeillyt kotona viltin alla tämän päivän. 

Mukavaa alkanutta pakkasviikkoa! 

 

 

Simasuille simaa

Kyselin eilen Instagramin tarinassa ihmisten simamieltymyksistä. Yli 60% kysymykseeni vastanneista sanoi tekevänsä itse simaa ja reilulle 30% kaupan sima oli hyvä vaihtoehto. Itse keittelin eilen aamulla kattilallisen simaa ja tänään pullotin ne jääkaappiin odottelemaan vappua. Siman sitruunainen tuoksu on niin hyvä eikä kaupan simat omasta mielestäni maistu edes simalta. Siltä mitä lapsena aina vappuisin juotiin.

 

Minä keitin tällä kertaa siman tällä Dansukkerin ohjeella. Juotavaa tuli tuosta ohjeesta 4 litran pulloa eli oikein sopivasti meidän tarpeeseen. On vain kauhean pitkä aika odottaa viikko maistiaisia!

Ajattelin kesällä kokeilla ensimmäistä kertaa valmistaa simaa myös raparperista. Olen usein aikaisemminkin miettinyt sen keittämistä, mutta jostain syystä se on raparperiaikaan sitten unohtunut. Raparperimehu on hyvää, joten uskoisin sen maistuvan myös simana oikein hyvin! Raparperin hapokkuus myös vastaa sitruunan hapokkuutta, joten ei se kauhean pieleen voi mennä vai mitä?

 

Joko teillä on simat keitelty ja rusinat ostettu? 

 

Pakastimesta bongattua

Maanantain iloinen fiilis muuttuikin sairastuvaksi jo heti iltapäivän aikana, kun tyttö sairastui kesken koulupäivän. Tiistaina sain puhelun eskarista ja hain kuumeisen pojan kesken päivän kotiin. Ilmeisesti nyt on liikkeellä päänsärky-yskä-kuumetautia, sillä tänään aamulla heräsin itsekin kurkunpään kutinaan ja yskään. 

Täällä on siis vietelty kolmatta päivää sohvalla vilttien alla. 

Kaivelin pakastinta aamupäivällä ja ottaakseni päivällisen lihat sulamaan, mutta törmäsinkin mustikkarasiaan. Mustikkapiirakkaa siis sairastupalaisille! Ja jottei olisi vallan tylsää, niin kokeilin myös uutta reseptiä, onneksi, sillä piirakasta tuli todella hyvää!

MUSTIKKAPIIRAKKA

(pellillinen) 

Gluteeniton, Vegaaninen

Pohja: 

100g sinistä Keiju -margariinia

1dl hienoa sokeria

1tl vaniljasokeria

3dl Semper fin mix

1dl gluteenitonta kaurajauhoa (Lidlin on hyvää!)

1tl leivinjauhetta

1rkl psylliumia

1dl kauramaitoa

Täyte: 

3-4dl pakastemustikoita

1rkl perunajauhoa

2dl mustikanmakuista soijajugurttia (Alpro)

1 rasia Oatly på mackan -tuorejuustoa

0,5dl hienoa sokeria

: Laita uuni lämpenemään 175-asteeseen. Sekoita margariiniin sokeri ja vaniljasokeri. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja psyllium keskenään ja lisää seos margariini-sokerimassaan käsin nyppien. Lisää vähitellen kauramaito. Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille. Sekoita kaikki täytteen aineet keskenään ja levitä lusikalla taikinan päälle. Paista uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Jos käytät mustikkajogurtin tilalla maustamatonta jugurttia niin lisää hieman täytteen sokerin määrää. Uskoisin, että tässä toimii myös todella hyvin vaniljajugurtti ja muutkin marjat!

Tämä piirakka on niin mehevää, ettei se kaipaa vaniljakastiketta tai jäätelöä kylkeen.

Ja sanoinko jo, että tämä on todella hyvää!

 

Tuossa pellillisessä on kyllä syötävää! Jatketaan siis huomennakin sohvailua suupielet sinisinä. 

Mukavaa iltaa! Ja pysykäähän terveenä! 

Blogitreffit Helillä

Meillä oli eilen pitkästä aikaa blogitreffit! Itseasiassa ensimmäiset tänä vuonna! ❤
Heli kutsui meidät iltateelle ihanaan vaaleanpunaiseen taloonsa. Jos minä joskus saan valita talon värin niin se on kyllä ehdottomasti tuollainen suloinen vaaleanpunainen.

 

Minä aina ihailen Helin kauniissa kodissa tuota vanhaa valkoista kaappia ja kiiltäviä, maalattuja puulattioita. Joskus mullakin vielä on tuollaiset lattiat! Ehkä jo aika pian, koska *kop kop* meidän Kauhu on lopettanut sisälle pissailun lähes kokonaan ja nämä nykyiset, reunoistaan korkanneet laminaatit ovat lähtöuhan alla. 

Helilläkin asustaa karvaisia otuksia jos jonkinlaisia. Nyt en tullut kysyneeksi asuuko heidän yläkerrassaan vielä kaneja, mutta nämä kaksi söpöläistä tuli omatoimisesti heti näytille. Varsinkin kun oli ruoka aika ja emäntä rapisutti murkinapusseja. Ihanat!

 

 

Katsokaa nyt!

 -Tässä minä nojailen rennosti jääkaapinoveen ja vihjailevasti katselen ruokakupin suuntaan. 

 ❤ 

 

Meillä oli totuttuun tapaan nyyttärit, ja minä leivoin viemiseksi tätä tutuksi tullutta banaanikakkua gluteenittomana ja vegaanisena.  

 

...ja näitä ihania valkosipulisia naan -leipiä! 

Hyvin onnistui soijajugurttiin ja kauramaitoon leivottunakin. 

Mulla oli kyllä ajatuksena, että kokeilen jotain ihan uutta reseptiä ja selasinkin vegaani-sivustoja ja googlailin mm. porkkanakakku -reseptejä, mutta päädyin kuitenkin näihin tuttuihin ja testattuihin leipomuksiin. Ehkä ensi kerralla rohkenen kokeilla jotain ihan uutta! 

 Laura oli tehnyt kolmea erilaista leivänpäällistahnaa, joista ihastuin yhteen sukalle haisevaan, mutta tosi herkulliselta maistuvaan levitteeseen. Siihen tuli cashew -pähkinää ja aurinkokuivattua tomaattia ainakin... Oli hirmu hyvää siemennäkkärin ja Kristiinan tuomien hamppusnaksien päällä! Voisinkin oikeastaan kinuta ohjeen siihen!

Heli oli leiponut meille jälkkäriksi kivan kirpsakkaa marjapiirakkaa vaniljajäätelöllä ja Katja saapui sipsien ja karkkipussien kanssa. Aivan vatsanahka pinkeänä taas lähdin ajelemaan illalla kotiin. Voi ei mitä herkuttelua!

 

 

Ilta vierähti siis kuulumisia vaihdellen, syöden ja nauraen. 

Miten aika juokseekaan mukavassa seurassa!

 

 

 Kiitos jälleen mukana olleille!

Laura Raparperin alla

Kristiina Arjen helmiä

Katja Sydämellä tehtyä

ja ehtoisa emäntämme Heli Kotoisaa arkea

Ruppasia banaaneja ja kadonnut kakkuvuoka

Mitä tehdä kun pöydällä seisoo kasa mustia banaaneja ja loman jälkeinen arkeenpaluu ahdistaa?

No leivotaan tietenkin!

 

Meidän hedelmävati sijaitsee vähän huonossa paikassa puuhellan viereisen kaapin päällä. Näin lämmityskaudella hedelmät tuppaavat kypsymään aika nopeasti siinä sijoillaan. Banaanit on parissa päivässä jo tummakylkisiä eikä niitä sen jälkeen kukaan kelpuuta syötäväksi.

 

Päätin siis leipoa pitkästä aikaa kakun! Itseäni ja aamuteetä ajatellen ajattelin leipoa gluteenittomista jauhoista, vaan kun totesin, ettei meillä ole yhden ainoatakaan kananmunaa, päädyin leipomaan kakusta myös vegaanisen. Minun aamuherkkukakusta tuli koko perheen kakku.

 

Loppuneiden kananmunien lisäksi ilmaantui toinenkin takaisku. Nimittäin kakkuvuoka, tai lähinnä sen katoaminen! Mihin ihmeeseen on yksi pyöreä iso kakkuvuoka joutunut? Ei auttanut kuin kipata taikina kahteen pienempään vuokaan. Vaan oikein söpöjähän ne on, ehkä teen jatkossakin kakut useampaan pienempään vuokaan!

 

Kakusta tulee banaanin ansiosta ihanan mehevää! 

BANAANIKAKKU

(gluteeniton, vegaaninen)

2dl Semper fin mix tai muita gluteenittomia hienoja jauhoja

1dl kaurajauhoja

1tl psylliumia

3 rupsahtanutta mustaa banaania

2tl kardemummaa

2dl hienoa sokeria

2tl vaniljasokeria

2tl leivinjauhetta

150g maidotonta margariinia

(vuokiin margariinia ja gluteenittomia korppujauhoja)

(päälle tomusokeria)

: Laita uuni kuumenemaan 175 -asteeseen. Sulata margariini mikrossa tai kattilassa ja lisää sokerit. Mittaa jauhot ja lisää niiden joukkoon psylliun, leivinjauho ja kardemumma. Sekoita rasva-sokeriseokseen. Muussaa kuoritut banaanit haarukalla mössöksi ja lisää taikinaan. Voitele vuoka margariinilla ja korppujauhota. Kaada taikina vuokaan. Älä täytä liian täyteen, sillä kakku kohoaa reilusti! Paista uunin keskitasolla n. 50 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä painamalla hammastikku kakun syvimpään kohtaan. Jos tikkuun tarttuu  taikinaa, on kakku vielä raakaa. Itse laskin vuoan uunin alimmalle tasolle paiston loppuvaiheessa, kun kakku oli vielä raakaa, mutta pinta alkoi ruskistumaan.

 

Tästä saankin hienon aasinsillan ja esittelen samalla teille lomalla tekemäni kirppislöydöt. Tuo klaffipöytä kutsui minua jo kaukaa sen nähtyäni! Hintalapun kohdalla pyöräytin silmiäni ja laitoin oitis miehelle viestin mahtuisiko pöytä hänen autoonsa, omaani en sitä olisi saanut tungettua mistään ovesta sisälle. Jo seuraavana iltana haettiinkin pöytä kotiin! 

Voi että se on ihana! Siinä on molemmin puolin klaffi -jatkeet ja siitä saa yllättävän suuren pöydän niin halutessaan. Ensimmäinen ajatus oli, että vien pöydän mökille ja pääsen eroon tuvan pyöreästä ruokapöydästä, johon olen kyllästynyt. Mutta jotenkin se kyllä sopii tänne kotiinkin. 

Saa nähdä minne pöytä lopulta sijoittuu.  

 

Tuossa puusohvan päällä olevassa naulakossa roikkuu toinen kirppislöytöni.

 En tiedä mikä minua tuossa peilissä niin viehätti, mutta paikkansa se löysi heti. 

 Peilin kehykset on jotenkin tosi kivat ja antaa paljon ilmettä koko naulakkoon. 

Tässä vielä muutama kuva kakunmaistajaisista. Katoin lapsille poikkeuksellisesti kakkulautaset olohuoneen pikkupöydälle (huomaatteko muuten pöytien yhtäläisyyden? Hih.) eikä meillä edelleenkään syödä mitään salassa karvalapsilta.

 Kylläpä tuo meidän Kauhu näyttääkin isolta jo! 

Viime viikolla meillä juhlittiin tuon saman pöydän ympärillä Kumun 2v. synttäreitä ja Kauhun 6kk juhlia maksalaatikko -kakulla.

Mutta se kakuista ja juhlista tällä erää. Kivaa alkanutta viikkoa!

Ystävänpäivän kaurakeksit ❤

Meillä vietetään aina ystävänpäivänä nuorimmaisen molempien nimien nimipäiviä. 

Yleensä olen ostanut pojalle pienen nimipäivälahjan ja leiponut jotain herkkua.

 Samalla kaavalla mennään siis tänäkin vuonna.

 

Ostin molemmille lapsille ystävänpäivälahjaksi kolikkokukkarot ja tikkarit ja pojan kukkaroon sujautin lisäksi muutaman hauskan hiiri-ilmapallon. 

 

 

 

Iltapäivän välipalaherkuksi leivoin kaurakeksejä suklaa- ja kookostvistillä. 

 

SUKLAISET KAURAKEKSIT

(kananmunaton, maidoton, gluteeniton, vegaaninen)

 

3dl gluteenittomia kaurahiutaleita 

50g sulatettua maidotonta margariinia (sininen Keiju)

1 tl leivinjauhetta

1,5 dl hienoa sokeria

pari riviä tummaa, maidotonta leivontasuklaata. 

1 dl kookoskermaa

: Laita uuni lämpenemään 200 -asteeseen. Sulata margariini, lisää kookoskerma ja sokeri. Sekoita leivinjauhe kaurahiutaleisiin ja yhdistä margariini-kookoskerma -seokseen. Rouhi suklaa veitsellä pieniksi murusiksi ja lisää se lopuksi taikinaan. Sekoita huolella. Nostele taikinasta nokareita leivinpapeilla vuoratulle pellille, paina nokareet littanoiksi ja paista uunin keskitasolla n. 10 minuuttia.

 

 

 Saatoin maistaa yhden heti lounaan päälle jälkiruoaksi. 

Hyviä oli ja lämpiminä syötynä suklaa oli ihanan pehmeää ja suli suuhun.

 

Mukavaa, kun on tällaisia pieniä juhlahetkiä keskellä viikkoa! 

 

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

 ❤

 

*nauruhepulit*

Voi kukaan ei usko miten me naurettiin toissailtana tytön kanssa.
Meinattiin ihan tikahtua ja pissiä housuun!
Alla näette syyn itkunauruumme.

Se on joka jouluinen ja tähän saakka vaiettu traditio. 

Nyt viimein päätin tuoda sen julki. 

 

Kyllä. 

Se on 

piparkakkutalo. 

 

Ruma piparkakkutalo kertaa kaksi. 

 

Että jos jouluun kuuluu ugly christmas sweater, niin nämä meidän piparitalot kuuluu kyllä myös asiaan.Täten lanseeraan ugly christmas gingerbreadhousen! Tsa-daaaaah! 

Maku ratkaiseen ja pääasia, että on hauskaa. Minulle ainakin tulee joka kerta hymy huulille kun kuljen näiden ohi. Voin myös luvata, ettei samanlaisia tule vastaan joulumyyjäisissä ;)

Näiden naurujen myötä toivotan kaikille virkistävää viikonloppua! 

Minulla on pitkästä aikaa täysin vapaa viikonloppu ja tarkoitus olisi puuhailla vähän tonttuhommia eli ostaa ja kääriä lahjoja papereihin. Niin kivaa! 

 

 ❤

 

Olisiko teilläkin tänään pipariperjantai?

Pahoittelut useamman reseptipostauksen sumasta. Joku nyt on vaan innostunut jauhopeukaloimaan välttyäkseen tylsiltä koulutehtäviltä. Sitäpaisti tehtävän deadline meni kuukausi sitten, joten mikä kiire tässä enää on?

Meillä on joka vuosi ollut lasten kanssa perinne pitää piparitalkoot itsenäisyyspäivänä, mutta tänä vuonna minä olen töissä tuon päivän. Päätettiin siis leipoa vähän etukäteen ja testata samalla uutta "kaiketonta" reseptiä. Tästä ohjeesta tulee noin kaksi pellillistä pipareita.

 
Vaaleat piparkakut:

(gluteeniton, vegaaninen) 

75 g sinistä Keiju -margariinia

1 dl hienoa sokeria

0,5 dl vaaleaa siirappia

0,5 dl kaurakermaa

1 tl kardemummaa

1 tl kanelia

0,5 tl leivinjauhetta

0,5 tl vaniljasokeria

1 dl kaurajauhoa

1 dl tattarijauhoa

2 dl Semper fin mix -jauhoa

1 tl psylliumia

Kuorrute: 

1 dl tomusokeria

2tl vettä

(ripaus elintarvikeväriä jos haluat jotain muuta kuin valkoista kuorrutetta)

: Sulata margariini kattilassa, lisää joukkoon sokeri, vaniljasokeri, siirappi, kardemumma ja kaneli. Sekoita tasaiseksi massaksi ja anna jäähtyä hetki. Lisää kaurakerma, jauhot, leivinjauhe sekä psyllium. Sekoita huolella ja laita taikina ruokakelmuun jääkaappiin yön yli tai ainakin muutamaksi tunniksi. Itse tein taikinan aamulla ja leivottiin nämä lasten kanssa iltasella. Kaulitse taikina jauhotetulla pöydällä ja tee piparimuoteilla haluamiasi kuvioita. Paista leivinpaperin päällä pellillä 175 asteessa noin 8 minuuttia. Koristele sulatetulla suklaalla tai tomusokeri-vesi -kuorrutteella.

Taikina tuoksui lämpimänä vähän kaneliselle kaurapuurolle, ja paiston jälkeen tuoksu kodissa oli herkullinen! Pipareista tuli tällä ohjeella oikein rapsakoita ja hyviä! Siis jopa minä maistoin pari piparia, vaikka en piparkakuista yleisesti ottaen tykkää...

 Jos haluat ripustaa piparkakkuja, tee pillillä piparin yläosaan reikä nauhalle ennen paistamista! 

♥

♥

♥

 

Minun mielestäni nämä lasten koristelemat ja leipomat on aivan parhaita. Milloin puuttuu porolta sarvet ja milloin kuviot on muuten vain vähän hassuja! Eikä haittaa mitään! 

Huomatkaa oikean yläkulman iloinen tonttu-ukko :D

Vähän haastetta lasten tehtävään toi kuorrutteen pusertaminen minigrippipussin kulmasta. Eli vink vink joulupukille; meillä kaivattaisiin lasten leivontasettiä, joka sisältäisi pienen kaulimen, uusia muotteja ja pursotushärvelin ;) 

 

 

Tämä oli jo neljäs paisteltu ja maisteltu piparitaikina tänä vuonna! 

Joko teillä on leivottu piparkakkuja?

Makeaa ja maistuvaa perjantaita ja talvista joulukuun ensimmäistä päivää kaikille!

Vastaisku vatsataudille: lettukestit

Jottei elämä kävisi ihan ankeaksi, päätettiin pitää lasten kanssa kunnon perinteiset mehukekkerit ja syödä läjäpäin lettuja. Samalla juhlistettiin kesäloman ensimmäistä päivää. Pieniä asioita ja niin helppoja toteuttaa, mutta kuitenkin niin tärkeitä. Toivon, että näistä pienistä hetkistä, hippusista, jää lapsille mukavia muistoja.  

Jos ei muuta, niin ainakin sokeriset sormet ja hyvä mieli hetkeksi.

 

Värikkäät mehupillit ja kivat servetit. 

Tällainen pieni juhla omalla porukalla ei tähän hetkeen muuta vaatinut. 

Ihanaa olla lomalla ja on vihdoin aikaa leipoa ja tehdä kaikkia kivoja juttuja arkisten rutiinien pyöriessä siinä sivussa. Olenkin jo hyvän tovin elänyt sitku -elämää. Sitku on loma ja on aikaa niin maalaan portaikon seinän, Sitku... niin käyn kaappeja läpi ja teen kaatiskuorman. Sitku...niin kokeilen uutta ruokareseptiä, ja sitku...niin ompelen.

 

Muistan kuinka pienenä söin letut useimmiten pelkällä hienolla sokerilla päällystettyinä.

 Nyt katson kun omat pienet maistelee lettujaan samalla tavalla.

 

 

Minusta letut on parhaimpia juuri paistettuina, lämpiminä ja rullattuina. Ihan ilman mitään hilloja tai siirappeja.  Ne mitä ei heti jakseta syödä, jätetään pöytään ja pikkuhiljaa ne siitä aina päivän mittaan ohi kävellessä hupenevat. Jännä juttu!

 

Ei ehkä terveellisin mahdollinen lounas, mutta haitanneeko tuo, kun ei se ole jokaviikkoista. 

 

 

 

Mukavaa, herkullista ja pieniä iloisia hetkiä sisältävää kesäkuun ensimmäistä viikkoa! 

Loppuviikolle onkin luvattu aurinkoista ja lämpenevää säätä ja on aika toteuttaa kaikkia niitä sitku -juttuja!

Silo -voidetta kiitos!

Näyttäis nimittäin toimivan kurttujen lisäksi silmäpusseihinkin! 

  

 Mua kyllä enempi nauratti tässä sarjakuvassa noi mummon pöydän kannen päällä lepäävät tissit! En kestä!

Ryppyjen, roikkuvien tissien ja naistenpäivän kunniaksi leipaisin oikein marjapiirakan TÄLLÄ 

gluteenittomalla ja vegaanisella, oikein hyväksi koetulla ohjeella. 

Huomasin nimittäin tuossa juuri, että pakastimet pitäisi sulattaa, joten nyt tyhjennetään viime syksyn mustikka- ja omenasatoa!

 

Herkullista, iloista ja viehkeää naistenpäivää kaikille! Pysytään ihkuina! 

Sunnuntaitreffit

Meillä oli tänään blogitreffit ihanan tunnelmallisesti sisustetussa kodissa ❤

Arjen helmiä -blogin Krisse kutsui meidät koolle sunnuntain iltapäiväkahvien merkeissä. 

 

Krissen perheen tilava rintamamiestalo on ihanan lämminhenkinen ja sieltä täältä löytyy kivoja yksityiskohtia ja sommitelmia!

 

 

Krissellä on taito yhdistellä sisustuksessa uutta ja vanhaa niin, 

että kokonaisuus pysyy tasapainoisena ja viihtyisänä.

 

 

Minä aina rakastun näihin vanhoihin puisiin sivustavedettäviin ja pitsiin. 

Yhdistelmä on lyömätön! 

 

Somaa katseltavaa on paljon, muttei liikaa ja myös Krissen puolison kädenjälki näkyy tässä kodissa kauniisti. Täällä vieraillessa tuntuu, että kaikella on paikkansa ja lopputulos on hurmaava!

Me ollaan useimmiten laitettu blogitreffien yhteinen herkkupöytä notkumaan nyyttäriperiaatteella ja niin tälläkin kertaa. Joku tuo suolaista, toinen makeaa ja aina poistutaan vatsat täysinäisinä kotiin!

 

 

Tänään pöydässä oli nachoja, kasviksia, dippejä, kasvispiirakkaa, 

porkkanakakkua, suklaata ja karkkia.

Minä toin lisäksi tällaista helpposti valmistettavaa mustikkapiirakkaa. 

Ohje on löydetty viime kesänä kaverin vinkistä kotikokki -sivustolta ja aavistuksen muokattuna olen tätä tehnyt jo varmaankin kolme kertaa! Aina se onnistuu ja aina se on ollut hyvää, joten jaan ohjeen teillekin. Tämä ohje on siitä kiva, että se sopii myös vegaaneille, kananmunalle ja maidolle allergisille sekä luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota noudattaville! 

 

 

Pohja: 

100g sinistä Keijua

1dl sokeria

1 pieni purkki piltti omenasosetta 

3dl Semper fin mix -jauhoja

1tl leivinjauhetta

Täyte: 

4 dl (pakaste) mustikkaa

1 rkl perunajauhoja

2rkl sokeria

: Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri tehosekoittimella tasaiseksi. Lisää purkillinen omena -pilttiä (olen tehnyt myös jollain muulla hedelmäsoseella ja ihan yhtä hyvää on tullut) ja jauhot + leivinjauhe. Sekoita edelleen tehosekoittimella. Ota pieni osa taikinaa sivuun jos haluat piirakan päälle "murusta". 

Voitele piirakkavuoka (minä käytin halkaisijaltaan 30cm vuokaa) ja painele vedellä kostutetuin käsin taikina vuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita mustikoihin sokeri ja perunajauho ja kaada piirakkapohjan päälle. Lisää päälle sivuun ottamasi osa taikinaa ja murustele se mustikoiden pinnalle. 

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 30 minuuttia.

 Tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa!

*

*
*

Kiitos kivoista treffeistä Krisse 

ja

Laura Raparperin alla

sekä 

Katja Sydämellä tehtyä

 Oli kivaa nähdä teitä pitkästä aikaa!