perjantai 15. syyskuuta 2017

Terkkuja Kreetalta!

Aurinkoiset lomaterveiset täältä Kreetalta! Täällä me loistetaan nahka aurinkorasvassa yhdessä auringon kanssa vielä muutama päivä.











Eilisen retkipäivän jälkeen tänään vietetään päivä hotellin altailla ja suunnitellaan seuraavaa retkeä viikonlopulle. Illalla kajahtaa allasbaarissa karaoke ja syödään itsemme niin ähkyyn gyrosta! Tämä on lomaa! 

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua! 


maanantai 11. syyskuuta 2017

Kuusi

Meillä on joka syksy ihan hullu juhlabuumi. 
Tässä postauksessa kyseessä on meidän nuorimmainen, kuopus, eskarilainen. 
Hän täytti viime viikolla kuusi vuotta. 

Sukulaissynttäreitä meillä juhlittiin viikko sitten, hieman etukäteen ja varsinaisena juhlapäivänä sai tämä pieni ihminen itse päättää millä tavoin hän haluaa päiväänsä juhlistaa.


 


Eskarista kotiin saapuvaa odotti keittiön pöydällä herkkuja ja kaksi pientä lahjaa. 

 
 


Illalla hän halusi pitää koko perheen leffaillan kotisohvalla ja syödä mehujätskiä. 
Niinpä me nökötettiin tv:n ääressä katsellen Rangoa, joka olikin muuten aika hauska ja jännittävä elokuva!


 


Ihan uskomatonta miten aika juoksee ja tämäkin poika aloittaa vuoden päästä jo koulutaipaleensa! Viimeinen neuvolareissukin tehtiin viime viikolla ja nyt sekin rupeama on meidän perheen kohdalta ohi. Kuluneen vuoden kasvu ja kehitys on ollut päätähuimaavaa eikä vauhdille näy loppua. Tämä pieni poika oppi lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana aivan itsenäisesti, se osaa laskea ja tekee jopa jakolaskuja päässään! 
Ei ole äitiinsä tullut kyllä tässä asiassa. Nimim. kävin ekaluokalla äidinkielen tukiopetuksessa harjoittelemassa äänteitä enkä vieläkään osaa kertotaulua.

 
 


Tällä on muurahaisia housuissa ja se rakastaa toimintaa. Kunhan sitä on äidin sylin kanssa sopivassa suhteessa. Se kiipeää, hyppii, pelaa jalkapalloa, potkulautailee ja rakastaa pyörällä ajoa. Siinä se on jo aika velmu temppuineen ja vaihdepyörineen se kiitää uskomatonta vauhtia niin halutessaan. Aika usein eskarimatkalla se kiertää pyörällä ylimääräisen lenkin, ihan vain koska se on niin kivaa.


 


Tämä pieni ihminen halusi kerrossängyn ja oman pedin se petasi yläsänkyyn, tietenkin, 
mutta silti sen iltaisin löytää alasängystä siskon kainalosta nukkumasta. 

Isona siitä tulee tubettaja ja se ottaa koiran ja kissan ja asuu äidin kanssa. Vähän hämmästellen se tiedusteli, että mahtaako isähenkilökin silloin asua meidän kanssa. 

Eskarissa on ihan kivaa käydä, mutta mieluummin se jäisi aamulla äidin kanssa kotiin. Eskarissa on kyllä ihan paras kaveri, jonka kanssa on kivaa leikkiä. Se on tosi kiva, vaikka se joskus kiroileekin. Ja siellä on myös tyttö. Sellainen, joka haluaa isona mennä naimisiin juuri meidän pojan kanssa. Se saattaa isoon ääneen kutsua pihalla poikaa nimeltä ja huutaa: -Haliiiiiii! 

 
 Sellainen on meidän pieni, mutta niin iso kuusivuotias. Sellainen liikuttavan rakas ja äärimmäisen omapäinen. Sellainen koko perheen muru murmeli. 




maanantai 4. syyskuuta 2017

Elokuun ompelut


Elokuussa oli ompelurintamalla astetta hiljaisempaa silllä päätin suorittaa syksyn työssäoppimis -jakson etukäteen ennen virallista koulun alkua. Itseasiassa nämä ompelut on tehty heinä-elokuun vaihteessa, mutta esittelen ne teille nyt. 


Meidän ihan just 6v. sai vielä loppukesäksi nämä t-paidat. 
Kaikissa sama kaava, Rascal, koossa 128. 


 


Peruspaitoja kaivataan ja käytetään eniten, joten niitä sitten tehtaillaan. Kaikkiin sain jopa väkerrettyä lapsen nimen, kun eskaritaival alkoi. Tosin epäilen, että nämä itsetehdyt löytäisivät oikeaan osoitteeseen ilman nimikointiakin.

 
 


Pari sovituskuvaa vielä elokuiselta vaunureissulta.
Tämä tilkuista tehty paita on ollut tosi suosittu ja täytyy sanoa, että pidän siitä itsekin tosi paljon!  


 


Ja tästä samasta kankaastahan tein jo yhden t-paidan, mutta koska se oli jatkuvasti pesussa ja kangasta jäi vielä niin päätin ommella toisenkin. 
 



Tytölle ompelin ihanasta joustocollegesta legginssit. 
Tämä on mun mielestä ehkä maailman kaunein kangas ja väri! 

 
 


Vyötärölle ompelin leveän vyörärökaistaleen, jonka sisään sai pujotettua kuminauhan. 

 
 


Tämä yhdistelmä; pinkit Converse -tennarit ja nämä mintunväriset leggarit on niin karkkia silmille!

 


Me lähdetään ensi viikolla viikoksi Kreetan lämpöön, mutta sen jälkeen onkin jo tosissaan aika kaivaa vintistä syksyisempiä vaatteita esille ja lopettaa t-paitojen ompelu hetkeksi ja siirtyä pipoihin. Tavallaan ihan kivaa sekin! 


Mukavaa alkanutta syyskuista viikkoa kaikille! 

 

 

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Uskalsin! Vihdoin!

Nimittäin varata ajan kampaajalle ja jopa mennä kampaamon tuoliin tuona varattuna aikana!

Yhtenä päivänä toissaviikolla hain pojan eskarista ja ajettiin pyörillä kampaamolle varaamaan mulle aikaa. Kun sitten menin sovittuna aikana kampaajalle, oli hämmästys molemminpuolinen. Kampaaja käsitti, että varasin ajan mukanani olleelle pikkupojalle! Vaan tuoliinpa istahdinkin minä!

Ehkä muistatte TÄMÄN postauksen alkukesästä missä valittelin tylsää ja liian pitkään samanlaisena pysytellyttä hiusmalliani? No nyt uskalsin hypätä tuntemattomaan ja lopputulos onkin ihan tosi kiva!


 


 


 


 Pituudesta lähti lopulta reilut kymmenen senttiä kuivia latvoja ja kaksihaaraisia
 ja toisen korvan päältä pikkuisen enemmänkin. 

Tykkään, että sivusiilin voi vetää rokisti esiin, 
mutta sen voi myös piilottaa halutessaan niinkin helposti kuin jakauksen kohtaa siirtämällä. 

Tällä hetkellä pähkäilen vielä tuon värin kanssa. Pitoon vai vaihtoon? 

 




lauantai 26. elokuuta 2017

Huvilakauden päättäjäiset ❤


Täällä on valmistauduttu Venetsialaisten -iltaan herkuilla ja raketeilla. Savusauna lämpenee ja lyhtyjä sytytellään pihalle ja sisätiloihin ❤ 

Tunnelma on ihana!













Iloista lauantai -iltaa kaikille teille lukijoille! Nautitaan nyt vielä näistä kauniista syyskesän illoista ja pimenevien iltojen tunnelmista ❤


torstai 24. elokuuta 2017

Voihan pojat!


... ja voihan koirapoika!

Olen herännyt tällä viikolla lähes jokainen aamu siihen, että koira kiertää keskikerroksessa ikkunasta ikkunaan nyyhkyttäen ja ulvoen susi-huutoa. Se ääni on veretseisauttava! Tuon kokoisella koiralla on varmasti suuremmat keuhkot kuin minulla ja kun se availee ääntään on meteli melkoinen.


 


Se pyytää ulos vain päästäkseen kirsu kohti taivasta haukkumaan tuonne tielle päin, jossa kulkee muita koiranulkoiluttajia. (Lue: tyttökoiria) Se on hermostuttavan levoton ja äänekäs! Ja jos sen kanssa lähtee hihnakävelylle, se kyntää kuono maassa ojia kamalat kuolat suupielistä roikkuen eikä kuule tai näe mitään.

Olen varma, että se yrittää jatkuvasti keksiä keinoja päästä jostain ikkunasta ulos ja suunnittelee kosio-matkaa lähitienoolle.

Vielä varmempi olen siitä, että jos ei tämä mene lähiaikoina ohi, niin koirapoika tulee pääsemään kulkusistaan!

Lisäksi olen suunnitellut ostavani sille haukunestopannan...mutta se ei tuo helpotusta tuohon jatkuvaan ravaamiseen ikkunoiden väliä ....mikäli tuo helpotusta ensinkään.


 



Oih ja voih tätä lemmikin omistamisen iloa ja autuutta!

Huomenna me lähdetään viikonlopuksi mökille, eikä siellä pitäisi olla muita koiria ihan lähiseudulla. 
Toivotaan, että reissu pois kotikulmilta ja mökillä olo saa tämän jolpin asettumaan aloilleen ja lopettamaan tuon ulvomisen ja parkumisen. Edes pariksi päiväksi.


maanantai 21. elokuuta 2017

Syysgarderobiin?

No niin. Mun oli ihan pakko tehdä toinen syysvaatepostaus, muuten nuo edellisen postauksen kauheudet jäävät pahoittamaan tällaisen herkän ihmisen mieltä. 

Löysin, siis aikuisten oikeesti, myös kivoja vaatteita nettikauppojen tarjonnasta, kun vaan jaksoin hyppiä niiden hirvityksien yli ja selata vähän laajemmalla skaalalla putiikkeja. 

Ja näköjään, kun näin syksyä kohti mennään, on mun vaatekaappiin haluamani värit hyvinkin värittömiä. Harmaata, harmaata, valkoista, mustaa ja harmaata. Noin lähinnä.

Minä myös tykkään tosi paljon hörhelöistä, yksityiskohdista ja erilaisista tekstuureista. 
 Tässä alla olevassa kuvasarjassa onkin just sellasia mua kiinnostavia tekijöitä ja vaatteet näyttää silti mukavilta.

Ekana on Vero Modan harmaa neule sivuhärpättimillä ja huivi hapsuilla. Alla vaaleanpunainen H&M ohut neulepaita ja Vero Modan neuletunika. (Siitä on kuva naisen päällä myös alemmassa kuvasarjassa)


 


Tuollainen Vero Modan harmaa taskullinen mekko olis tosi kiva ihan vaikka sinisten farkkujen kanssa. 
Ja tuon mustan hihahalkio -paidan taidan koittaa metsästää itselleni myös! Se oli muistaakseni Gina Tricotin mallistoa, samoin kuin tuo beige frillapaita. 

 



Tämä musta Silverjunglen tunika näyttäis sellaiselta "turvavaatteelta" joka tuntuu hyvältä ja näyttää kivalta. Etenkin noi taskut ja pussihelma jotenkin viehättää. 


 
 


Saman tyylinen on tämä Noshin taskutunika. Sanon siis -Kyllä, myös raidoille tänä syksynä!

 
 


Tämä Noshin t-paita -tunika näyttää mukavalle ja on just kivan väritön ja kuositon mun makuun ja toimisi varmasti hyvin mun vaatekaapista entuudestaan löytyvien mustien "tekonahka" -leggareiden kanssa?


 


Miltäs nämä ylläolevat teidän silmään näyttää? 

*
*
*

Tähän alle laitan nyt kuvat niistä vaatteista, mitä olen jo ehtinyt ostamaan syysgarderobiini. 

Eli pitkä tummanharmaa Ginan neuletakki taskuilla. Ihanan pehmeä ja edullinen. Tosin mietin materiaalin kestävyyttä käytössä, voi olla että tämä nukkaantuu alle aikayksikön?

 
 


Sama putiikki myi minulle tällaiset rikotut tummat nilkkapituiset farkut. Superjoustavaa matskua eli hyvän tuntuiset päällä. Toimii yläkuvan neuletakin kanssa hyvin yhteen. 

 
 


Lisäksi löysin KappAhlin alerekistä vitosella valkoisen lyhythihaisen pitsipaidan. Minulla on myös tällainen vaaleanpunainen. 
 

 


Cubukselta löytyi puolestaan vaaleat joustofarkut astetta hillitymmällä kulutuksella. Tätä väriä mietin pitkään ja sovitin näitä useamman kerran ennen ostopäätöstä. Tykkäsin kuitenkin näiden joustavuudesta ja siitä, ettei lahkeensuita ole tikattu paksuiksi käänteiksi, eli nämä toimii varmasti kaapista löytyviä farkkuja paremmin syksyllä pitkävartisten saappaiden sisään tungettuina.

 


Tätä Vilan mekkoa sovitin jo kesällä, mutta jäi ostamatta. Se jäi kuitenkin kummittelemaan mielen päälle ja päätin sovittaa sitä nyt uudestaan ja lopullisen ostopäätöksen teki äitini, ostamalla sen minulle etukäteis -synttärilahjaksi. Ihana äiskä <3

Tässä tykkään ihan tosi paljon noiden taskujen tekemästä ilmeestä ja kontrastista. Tämä tulee olemaan mun päällä paljon tänä syksynä!  


 


Näistä alkaa rakentua mun vaatekaapin sisältö. 

Enää tarvitsisi käydä kaappi läpi ja laittaa ne vähälle käytölle jääneet 
ja kaappiin unohduksiin hautautuneet kiertoon. Puuh. 

Joko te olette laittaneet kesävaatteet sivuun ja syksyä tilalle?




 

tiistai 15. elokuuta 2017

Mitä tää nyt on?!

Täällä on tosiaan alkanut arki ja vaatekaapissa olisi paikka muutamille kivoille syksyvaatteille. Harjoitteluun tarvitsee joustavat ja mukavat vaatteet, jotka kestää jatkuvaa pesua, mutta ihan pieruverkkareissa ei ilkäisi kulkea. Kouluun taas tarvitsisi jotain astetta siistimpää, mutta yhtälailla mukavaa ja lämmintä syksyn viileisiin iltaluentoihin. 

Siispä aloin selaamaan nettikauppojen syksyn tarjontaa. Klikkasin monissa kaupoissa kohtaa UUTUUDET tai TULOSSA PIAN ja voi hyvänen aika millaista tarjontaa sieltä löytyi! 


Mä olen aivan poissa tolaltani kun mietin miltä minä näyttäisin esimerkiksi näissä farkuissa!
Jos ne näyttää mallin mitoissa olevalla noin hirveiltä, niin miltä ne näyttäisi tällaisella lyhytkinttuisella koossa 42?


 



No selasimpa lisää tätä farkkuosastoa, enkä suotta. 

Siis mitä minä näen?! 
Pullukkamahaisena just ja just ymmärrän korkean vyötärön pointin, 
mutta noi lahkeet. 
Oikeesti?
Jo pelkästään näiden väri aiheuttaa kutinaa. 


 
 


No mutta mites astetta siistimpi toimisto (kassiAlma) -look? 
Löysä printti t-paita nololla tekstillä, vielä löysempi viuhahtaja -takki 
ja housut, joiden lahkeeseen mahtuu viisi reittä. 
Kiva. 
En tilannut. 
Kuljen mieluummin niissä vanhoissa pieruverkkareissa.

 
 


Tän kohdalla en enää tiennyt pitäiskö itkeä vai nauraa. 
 -Hei isoisoisä, saanko lainata sun tupakkitakkia? Kuinka kiva olis lisätä tämä tuohon ylläolevaan kokonaisuuteen.


 


Ja takaisin 70-luvulle? Mun verkkokalvot sulaa.

Kivat syksyiset värit tässä neuleessa, kuten ylläolevassa takissakin. 
Sopii niin nätisti yhteen nämä kaksi ylä-osaa. 
 
 
 


Ja kun olet pukenut ensimmäisen kuvan farkut, 
ylläolevan neuleen ja isoisoisän pompan, 
niin kruunaa toki kokonaisuus tällä veikeällä lätsällä. 
Ei hiusongelmia hei!

 
 


Yllänäkyvään lippahattuun sopii myös kivasti tämmöinen farkkutakki. Niihin vähän lämpimämpiin syyspäiviin. Tää olis aika hitti myös kakkoskuvan purjelahje-, etuprässi -farkkujen kanssa, eikö?

 
 


Oonko mä ainoa joka saa kylmiä väreitä näistä syysuutuuksista? 

Mä en ottaisi yhtäkään näistä vaatekaappiini edes ilmaiseksi, saati maksaisin näistä. Kuka näitä tilaa? 


Kiitos. Anteeksi ja näkemiin. 
 Lähden pieruverkkareissani iltavuoroon ja aion kulkea niissä kunnes muodin uudet tuulet vaihtuvat takaisin 2000-luvulle.



(Toivottavasti en nyt pahoittanut kenenkään mieltä, joka on juuri hakenut ko. vaatteet postista ja onnellisena niitä sovittelee ja odottaa viileämpiä säitä.)

 




 

maanantai 14. elokuuta 2017

S y n t y m ä p ä i v ä t

Meillä asuu yksi kymmenen vuotias. 

Tiedättehän?
Sellainen, joka vielä haluaa kaupasta leluja, mutta lähinnä keräilymielessä. 
Sellainen, jonka mieli tekisi jo kokeilla äidin meikkejä ja ostaa omia. 
Sellainen, joka huokailee ihastuksesta kun näkee vaaleanpunaiseksi värjätyt hiukset ja glitterkorvikset.


 


Sellainen, joka ärsyyntyy suunnattomasti neljä vuotta nuoremman pikkuveljen jutuista, mutta joka saattaa silti illalla kömpiä veljen viereen nukkumaan. 

 
 


Sellainen, itsenäinen, osaava ja reipas lapsi. 
Sellainen, jonka se neljä vuotta nuorempi veli saa pelkäämään suunniltaan illalla korvaan supistuilla kummitustarinoillaan.

 
 


Sellainen, joka etsii sitä omaa juttuaan olla. 
Sellainen, jolla on intoa ja halua kokeilla uusia harrastuksia, 
mutta jonka into laantuu yhtä nopeasti kuin se alkaa. 

 


Sellainen, joka kapinoi sopimuksia vastaan ja kyseenalaistaa kaikki aikaisemmat säännöt, kinuaa aina sen viisi minuuttia lisää aikaa, kun pitäisi tulla kotiin ja kiukkuaa kun lupaa ei heltiä. 

Sellainen, joka kiukun laannuttua käpertyy äidin kainaloon ja kysyy voitaisko huomenna laittaa sen hiukset letille. 


 


Sellainen, jota ujostuttaa olla juhlien keskipisteenä, mutta joka rakastaa olla juhlien keskipisteenä.  


 


Meillä juhlittiin eilen kaverisynttäreitä kesähuoneessa. 


Varsin ihania on nämä kymppiveet <3 
Tiedättehän? Sellaisia, joille kaverit on niin kovin tärkeitä.