maanantai 9. syyskuuta 2013

Hellou Helsinki!

Täällä me ollaan taas! Torstaina saapui retkikuntamme hetkellisesti kotiin, vain startatakseen perjantaina taas matkaan ja mökille. Mutta nyt, arki alkakoon. Ja olkoon se sujuva. Kiitos.

Tässä pieni matkakertomus kuvineen. Kohteenahan meillä oli Kreikan saari Kreeta ja sen kaupunki Hania. Otettiin erikseen lento ja hotelli (ja säästettiin kiva pieni summa rahaa) ja päätettiin jäädä Hanian keskustaan turisti-rantakohde-hotellin sijaan. Hotelli olikin aivan ihana, pieni ja intiimi ja aivan loistavalla sijainnilla. Hotellia pyörittää perhe, äiti lapsineen, ja palvelu oli aina todella lämmintä ja hyvää ja pakko mainita, että hintaan sisältyvä aamiainen oli herkullinen nutella-munkkeineen, fetapiirakoineen ja tuoreine hedelmineen!

Sää oli koko viikon mitä mahtavin, päivälämpötilat huiskenteli +28-32 asteissa ja yötkin olivat päälle pariakymmentä astetta. Yhtäkään pilvistä päivää ei meidän viikkoon osunut.

Ensimmäisinä lomapäivinä pysyttelimme Haniassa ja sen kauniissa Venetsialaisessa satamassa ja läheisellä Nea Horan rannalla, mutta jo sunnuntaina vuokrasimme läheisestä vuokraamosta auton 50€/päivä ja saimme ajoon hyväkuntoisen Punton, johon saatiin myös asennettuna turvaistuin suuttujalle. Sillä suunnistettiin saaren etelä-lounas -osaan Paleohoraan. Tiet olivat yllättävän hyväkuntoisia (muistoissa vielä Gran Canarian kauheat vuoristotiet...), mutta mutkittelevia ja korkeuserot huimasivat äitihenkilön päätä. Vuorien rinteillä kasvoi kauniita oliivipuu-istutuksia ja sitruspuita ja maisemat olivat muutenkin aivan huikeat; vuoria, turkoosia merta ja pieniä kauniita Kreetalaisia kyliä!
Paleohoraan päästyämme suunnistimme suoraan rannalle. Ja hups, rannalla huomasimme yhden matkaan pakatun kassin unohtuneen...sen, jossa oli meidän vanhempien uima-asut ja lasten hatut. Uitiin sitten uimashortseilla ja alusvaatteilla. Ranta oli Sandy Beach, mutta hiekkaa se ei ollut nähnytkään. Vesi oli mielettömän kirkasta ja virkistävää, mutta ranta äkkiä syvenevä ja pikkukivinen. Aikuisille loistava, mutta pienille lapsille ei.

Tästä jatkoimme länsirannikkoa myötäillen Elafonisin upealle ja todellakin lapsiystävälliselle paratiisirannalle, jossa pystyi kahlaamaan kymmeniä metrejä matalikoille. Aah! Tätä on odotettu! Tältä rannalta ostimme ryöstöhintaan lapsille päähän huivit ja meille aikuisille uudet uikkarit. Ei olisi kehdattu uida täällä enää kalsarisillaan. Täällä oli melko paljon turisteja, jotka kuvasivat toisiaan vedessä ja rannalla. Eipä silti, oli se kuvaamisen arvoinen paikkakin. Mutta huvitti silti, ne eri asennoissa keikistelevät bikini-ihmiset järjestelmäkameroineen.

Matkalla takaisin hotelliin, näimme vuorilla vuohilauman keskellä tietä. Ne eivät olleet halukkaita poistumaan autojen edestä ja edellämme olleesta autosta hyppäsikin pian mies kävelemään vuohien joukkoon, jolloin ne hajaantuivat tien reunoille. Yksi vuohista ansaitsee erityismaininnan ja ihan oman lyhyen postauksen, oli se niin hassu!

Seuraavina päivinä hyppäsimme hotellin läheltä bussiasemalta pitkänmatkan- ja paikallisbusseihin ja kävimme erilaisilla ja ihanilla rannoilla, Agio Apostoli, Stavros ja Almirida. Meillä oli onni olla samaan aikaan saarella, kuin ystäväperheemme ja saimmekin heiltä hyviä vinkkejä ja apua aina halutessamme. Ja tietysti illallis- ja rantaseuraa muutaman kerran. Huippua!

Yhteenvetona; rannat on upeita, elo-syyskuun sää mitä ihanin, ruoka on hyvää ja saari on kaunis!

Kotiin tuli iloinen ja ruskettunut perhe, tuliaisinaan barbie uimapatja, oliivisaippuaa ja keraamisia kynttilälyhtyjä! Pinsessa hellin oppi uimaan selkäuintia ja menemään itse kellunta-asentoon, ihme, ettei sille kasvaneet evät ja räpylät viikossa! Suuttuja totesi paikalliset mehut pahoiksi, ja joi viikon pullovettä. Se lojui ranta-aalloissa kellukkeiden varassa ja näytti nauttivan joka hetkestä. Äitihenkilö sai pisamia ja palanutta nahkaa, ja ehkä pari kiloa turvotusta...on ne suolaiset sipsit ja ranskalaiset perunat vaan niin hyviä rannalla, hehh.

Tässä vielä matkakuvia, olkaatten hyvät :) 

-Saisiko olla kuivattua mustekalaa?






Voisin minäkin asua näin :)

Ranta-tavernat olivat aivan ihania ja ruoka niissä oli oikein hyvää!


Autoretkellä

Turistit ;)




Stavros

Elafonissi

3 kommenttia:

  1. Näyttää toi suuttuja ihan kuin ois kasvanut viimenäkemästä metrin :).
    Ihanan näköisiä kuvia. Mun ainoo ulkomaanmatka lukuunottamatta Ruotsia ja Tallinaa, on ollut juurikin tuollapäin :)
    -Niina-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuttuja on iso mies :) Siitä onkin jo seuraava postaus odottamassa!

      Poista
  2. Hei vaan hei :) Tervetuloa takas.

    VastaaPoista

Hurjan kivaa, että kommentoit, kiitos sinulle! :)