torstai 16. tammikuuta 2014

Kaaaalinka-kalinka

Sain ihanalta ystävältä aivan mahtavat vanhat verhot. En mitenkään osannut nähdä niitä verhoina, koska ne alkoivat heti laulaa minulle babuskamummojen lauluja. Oli pakko, aivan pakko!

Nyt verhot koristavat palelevaa minua, ei kotia. Se on M A H T A V A! Se on maatuskahuivi.


Mummola, pirttipöytä, pannukahvin leijaileva tuoksu, keinutuolin tasainen keinuva ääni, räsymatot jalkojen alla ja villasukat. Ne tulee mieleen tästä huivista. Ja se kalinka -laulu. Ja ne naapurimaan laulavat euroviisumummot.

Se on molemmilta puolilta samanlainen, eli kaksinkertainen ja kankaiden reunojen välissä tuo pitsi.




 


Toinen verho on vielä iskemätön. Se ei vielä huuda mitään minulle, mutta mieleeni on päässyt ajatus hameesta, ehkäpä, ehkäpä?




2 kommenttia:

  1. Hurjan hieno ja sopii sinulle! Toisesta verhosta kesämekko - hihaton, polvipituinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoista :)
      Mekko olisi kyllä kaunis! Tuo kangas vaan on sellaista pehmeää, mutta kudottua, eli siitä kuultaa vähän läpi jos on yksinkerroin, eli siihen pitäisi osata tehdä vuori, jaiks! Helpoimman kautta mietin hametta, ehkä pussihelmaista sellaista?

      Poista

Hurjan kivaa, että kommentoit, kiitos sinulle! :)