Rust-oleum -kalkkimaali

Lupasin laitella teille käyttökokemuksia tästä Prisman hyllystä löytyneestä kalkkimaalista!

 Olen maalaillut aikaisemminkin kalkkimaalilla, mutta merkki ja sävy on ollut eri. Oman kokemukseni mukaan tämä Prisman maali ei eronnut mitenkään muista kokeilemistani kalkkimaaleista. Väri on hyvin peittävä, lopputulos kauniin himmeä ja maali kuivuu tällaisen hätähousun mielestä ihanan nopeasti! Lisäksi tykästyin kovasti näiden maalien värivalikoimaan!

 

Tämä keinutuoli on kirppislöytö parin vuoden takaa ja se oli alkuperäiseltä väriltään syvän musta. Tuoli oli kaunis sellaisenaankin, mutta en vaan osannut nähdä noin suurta tummaa kalustetta meillä. Jotenkin karsastin sitä ja keinu olikin talven yli ulkona kesähuoneessa, josta se matkusti kellariin ompsuun... 

Nyt kun se on saanut uuden värin ylleen se pääsi jokapäiväiseen käyttöön olohuoneeseen! Löysin vielä H&M homesta ihanan tyynynpäällisen, joka toistaa tuota vihreän sävyä. Joku saattaa ihmetellä tätä värivalintaani, joten täytyy valaista, että mun lempiväri oli lapsena vihreä. Hammasharjankin piti olla vihreä silloin! Maalina on siis Rust-oleum Chalky Finish ja värinä Sage Green.

Maalin kuivuttua levitin vielä valkoisen kalustevahan, joka tekee pinnasta kestävämmän ja pölyä sekä kosteutta hylkivän. Vahan valkoinen väri haalensi hieman vihreän sävyä ja toi vielä enemmän esiin maalin elävää pintaa. Jos tuota efektiä ei halua niin kannattaa käyttää kirkasta vahaa tai lakkaa.

 

Meillä on ihan mahdotonta kuvata kesällä päiväaikaan, sillä valoa tulvii joka ikkunasta ihan liian kanssa. Joka suunnasta tunkee vastavalo pilaten kuvan... Toivottavasti näistä saa kuitenkin jotain osviittaa. 

 Tässä triossa on jotain mun silmää miellyttävää! Vanha turkoosi kaappi, harmaanvihreä puusohva ja vihreä keinutuoli. Eripariset, mutta silti yhteensopivat.

 

Lapset tykkäävät keinutuolista aivan erityisesti. Onhan siinä kiva kiikkuen katsella telkkaria, tietenkin! 

 

 

Aina Inkeri Ankeinen täällä hei.

Joku Aina Inkeri Ankeinen on ilmeisesti tullut kylään jäädäkseen. Ihmeellistä matalapainetta, vaikka kaikki on periaatteessa ihan jees jees. En oikein tiedä mitä tästä syyttävällä sormella osoittaisi; itseä, ruuhkavuosia, opiskelustressiä, hormoneita, ikäkriisiä vai mitä. Vai onko tämä vain kaikkien noiden summa, mikä nyt painaa hartioita kasaan? Tai ehkä tällaisia hetkiä vaan tulee elämässä, kun sitä vaan puskee eteenpäin, kiinnostaa tai ei. Kun ei voi pysähtyäkään ja jäädä miettimään. Kenties jotain oman elämän suunnanhakua ja (liikaa) ympärillä olevien asioiden tiedostamista?

En kuitenkaan koe olevani masentunut, sillä iloitsen hurjasti näistä aurinkoisista päivistä, minulla on virtaa ja jaksan ihan hyvin aamuisin nousta päivän touhuihin ja suunnittelen kovasti jo kevättä ja mökkikauden aloitusta, tekee mieli ostella ja ommella keväisempiä vaatteita ja asusteita, leipoa ja tehdä viikonloppuisin kivoja juttuja. Pinna on kuitenkin tosi tosi lyhyt, itkuraivarit tulee kiireestä ja suht pienistä asioista ja sillä hetkellä olen valmis pakkaamaan maallisen omaisuuteni ja muuttamaan Timbuktuun. -Voi luoja ota minut jo pois täältä.

Eli jotain Ankeisen ja Mielensäpahoittajan yhdistelmää on nyt ilmassa.

No, se ankeilusta. 

Minulla oli toissaviikolla inspistä tarttua maalisutiin ja vuoden vintissä paikkaansa odottaneet kaverilta ostetut pikkuhyllyt saivat kalkkimaalikerroksen päälleen.
Harvemmin tulee yläkertaa kuvattua, mutta nyt sille tuli hyvä syy, kun kiinnitimme hyllyt meidän sängyn päätyseinälle. Seinä on lyhyt pätkä, sillä sänky sijoittuu osittain ikkunan alle, mutta siihen sopikin tosi näppärästi nämä pienet hyllyt!

 

 

Nyt minä saan tuohon hyllyille iltalukemiset ja puhelimen yön ajaksi. 

 

 

Mikäs siinä köllötellessä, kun ulkona paukkuu pakkanen ja sängyn jalkopäässä olevassa Porinmatissa rätisee tulet. Pitäisi vaan ymmärtää nousta iltaisin aikaisemmin telkkarin äärestä ja lähteä yläkertaan lukemaan.

 

 

 

Mukavia pakkaspäiviä kaikille! 

Minä lähden etsimään kirppiskamaa vintistä ja kysymään kaikelta sälältä tekeekö se minut iloiseksi ja onnelliseksi ;)  Maanantaina alkaa kirppispöytä ja jos tuotto on hyvä niin voisin keksiä hiihtolomaviikolle jotain kivaa puuhaa lasten kanssa! 

Pimp my äitienpäivälahja

Sain isähenkilöltä äitienpäivälahjaksi aivan ihanat ja toivotut, vanhat puiset A-tikkaat!

Nämä ovat entiset Kymen tehtaan tikkaat 

ja niiden toiseen kylkeen on kaiverrettu teksti 

KY TALOUS NO:64, 1,4. 

Tikkaat olivat lakattua (lue kellastunutta) puuta, 

pölyiset ja askelmista melkoisen kuluneet. 

Joten mitä tekee äitihenkilö? 

-Ostaa litran kalkkimaalia ja pintavahaa ja ryhtyy toimeen! 

Kannoin tikkaat kesähuoneeseen, 

joka osoittautuikin hyväksi paikaksi maalata. 

Siellä ei tarvinnut pelätä jaloissa pyörivän koiran maalausta, 

oli katto pään päällä ja hyvä tuuletus!

 

Yhden maalikerroksen jälkeen näytti tältä. 

Olisi voinut jättää ne noinkin, mutta halusin astetta siistimmän pinnan 

ja maalasin vielä toisenkin kerroksen. 

Mitäpä sitä ei tekisi välttääkseen tenttiin lukemisen ja koulutehtävien teon? Niinpä.

Yksi kerros lisää maalipintaa ja valkoinen vaha päälle. 

Rätillä kiillotus ja tikkaat sisälle paikoilleen. 

Aika ihanat, vaikka itse sanonkin! 

  Vaikka näiden tuunaamiseen tuhrautui tunti jos toinenkin 

ja sain viettää kaksi iltapäivää kesähuoneessa maalipensselin kanssa, 

on lopputulos kaiken sen vaivan väärti. 

Maali on jälleen kerran Jeanne D´Arc Living Vintage paint ja väriltään Natural white. 

Minä niin tykkään kalkkimaalien himmeästä ja mattaisesta pinnasta. 

Tämä oli ensimmäinen kalkkimaalattu esine, jonka vahasin pinnaltaan kestävämmäksi, 

sillä näitä tikkaita on myös tarkoitus käyttää keittiössä emännänjatkeena!

 

Arvatkaas mitä minä teen huomenna illalla?

.

.

.

-Pakkaan!  

Me lähdetään perjantaiaamuna viimein aloittamaan mökkikausi!

Vähän jännittää miten koiranpentu jaksaa matkustaa pitkän automatkan, 

mutta eiköhän se suju kun pitää juomis- ja jaloittelutaukoja aina välissä. 

Niin jännää ja niin ihanaa, tätä on odotettu! 

Sitä vaan

Että hyvää viikonloppua!

Tämän viikon kaikki ylimääräinen (onko sellaista?) aika on mennyt kirppispöytää järjestellessä ja tavaraa lajitellessa. Onneksi tuotto näyttää hyvältä ja tavara on liikkunut mukavasti, joten turhaa tämä kaikki työ ei ole ollut.
Koulun puolesta taas ollaan tavattu niin mainioita mummoja, etten oikein meinaa käsitääkään. Ollaan kouluttu kässäryhmän lisäksi senioritanssijat ja rivitanssiryhmä ja aina meidän opiskelijoiden on vastaanotto ollut lämmin ja kannustava. Tuntuu pitkästä aikaa taas siltä, että olen valinnut oikean alan. Noiden mahtimummujen kanssa minä haluan työskennellä (kun vaan saisi tämän koulun suoritettua pois jaloista, hehhee).

Asiasta kahdeksanteen. Sain vanhan hyllyn, joka on kuulemma asustanut meidän piharakennuksen pikkuhuoneessa joskus aikanaan. Hylly oli vanha ja kulunut ja sen koukut olivat ruostuneet. Ihan tosi kaunis hylly silti!

Otin siis hyllyn ilolla vastaan ja maalasin sen Vintage paint -maalin pearl grey värillä. Tää vintagemaali on siitä kivaa, ettei maalattavaa pintaa tarvitse esikäsitellä muutoin kuin pesemällä pinnan puhtaaksi. Sitten vaan maalia päälle niin kauan, että haluttu tulos on näkyvissä!

Tässä kuva ensimmäisen maalikerroksen jälkeen. Melkein jätin sen tuollaiseksi, kun se minusta näyttää tosi kivalta, mutta vedin kuitenkin toisenkin kerroksen maalia.

 

 Ja tässä se on jo omalla paikallaan keittiön seinällä!  

 

Siitä tuli tosi ihana <3 Nyt sen päällä asuu vanha lasitölkki, johon olen kerännyt viinipullojen korkkeja, valkoinen pahvikranssi ja sinkkiämpäri, joka sisältää tuikkukynttilöitä.

Joku näissä vanhoissa esineissä vaan kiehtoo ja edelleen haaveilen siitä talonpoikaissohvasta meille. Melkein jo meinasin, että ostan sen itselleni joululahjaksi kirppistuottorahoilla. Pitää vaan päättää, mihin sen sijoitan, ja millä noudan ja ja ja. 

 

Nyt tämä jättää haaveet sikseen ja alkaa suunnitella viikonlopunviettoa. Ja viikonlopusta olis odotettavissa hurjan kiva! Meikä nimittäin hilppasee lauantaina pikkujouluihin, jee! 

(ja tähän liittyen; -Apua mitä mä puen päälle, ja iik, -Mun pitää sheivata jalkakarvat ja -Kääk, -Mitä mä keksin viemisiksi)

Iloista viikonloppua teille ihanille!